Kysymyksiä Jto:lle

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Raven
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 💥 Kysymyksiä Jto:lle – foorumin kovimmalle tietopankille suora linja

Meta description: Keskustelua Jto:lle osoitetuista kysymyksistä treenistä, ravinnosta ja fysiologiasta – paikka josta haetaan faktat ja selkeät vastaukset.


Näähän on täysin kiinni tavoitteista jne jne jne. Mutta esim yleisessä voima- ja bodymielessä ja onhan tossa sulla jo osa suoraan valmiina:

Ala
- Kyykky
- Reisikoukistus istuen
- Pohjenousu (aina seisten)
- Mikätahansaraskasvaikka vatsalaite

Ylä
- Penkkipunnerrus
- Leuanveto
- Hauiskääntö
- Ranskalainen punnerrus

Koko
- Etukyykky
- Maastaveto
- Pystypunnerrus
- Dippi
- Joku raskas keskikroppaversio kiertäen
Miksi reidenkoukistus juuri istuen? Parempi venytys?
 
@Puntti90 Onhan se. Ilman reisikannatusta aina pukkivedot. Leijut on ok, eikä aina tarvi edes nostaa ylös eli siinä ongelmakohdassa leijuttelet 2-5s ja alkaa katoomaan mokoma. Hieman kannattaa vaihdella sitä korkeutta eli sellanen 0-10cm lumpion alareunasta alaspäin se lähtökorkeus.

@JP-75 Se pitäs ottaa ihan harjotteluun tuo mielessä eli tietoista rentoutta siihen laskuvaiheeseen. Toi liiallinen hidastelu on psyykkistä ja siitä kyllä pääsee opettelulla eroon. Kaikissa painoissa samanlainen se laskuvaihe. Lämpän pitää olla myös sellanen, että kroppa on valmis siihen tekemiseen. Tiukkoja sarjoja tuohon sunkaan tavoitteeseen ei tarvita, joten sitäkään kautta se vamma-alttius ei kasva.

@Alakoukku Joo lähinnä se. On noita vertailtu ja tuloksena aika yksiselitteisesti istuen olis pikkusen parempi. Ei se silti tarkota, että maaten olis ns. huono. Koukistukset on tutkimusten valossa hieman parempia bodailuun kuin esim. sjmv.
 
Vauhtipunnerrus, kehittyykö vauhtipunnertamalla vai onko jotain erityisiä apuja joista olisi hyötyä? Kun mennään lähelle maksimia niin loppuojennus ei napsahda suorille vaan tulee pienen punnerruksen avulla. Loppuojennuksen punnertaminen ei sillain haittaa kun tarkoitus ei ole tehdä painonnostoa. Tuntuu olevan paljon päiväkohtaista vaihtelua suorituksen terävyydessä. Jalkoihin nopeutta lisää ja allemenoa terävämmäksi? Tuntuu että pullonkaula ei ole yläkropassa vaan alakropassa tämän liikkeen osalta.

Olisiko räjähtävistä 1/4 etukyykyistä hyötyä? Yliraudalla räkkiasennossa "hytkyttelyjä" tai muuta hassua?
 
Vauhtipunnerrus ei ole työntö (missä on allemeno) eli se pitääkin punnertaa loppuun asti suorilla jaloilla pysyen. Jos käytät painonnostotankoa, sen elastisuudesta saa hieman hyötyä isommilla painoilla. Kunhan opettelee käyttämään sitä tangon elämistä hyväkseen, sillä muuten vaikutus on päinvastainen eli sotii sua vastaan. Noin korkeista etukyykyistä ei ole hyötyä ja et saa niihin mitään lihaspohjaista räjähtävyyttä aikaan. Korkeintaan sitä ajoituksen opettelua, mutta siihen suosittelen kyllä täysmittaista suoritusta.

JOS teet allemenolla eli työntönä, se ajoituksen ja selkeen aktiivisen allemenon opettelu on SE juttu. Monet työntää liian ylös eli aloittavat allemenon liian myöhään. Jos taas teet nimenomaan vauhtipunnerruksena, sama tietenkin jalkojen osalta alussa, mutta punnerrusosan ongelmakohtaa pitää poistella kyllä, jos se tanko juuttuu jo siihen päälaelle rajaraudoilla.
 
Vauhtipunnerrus ei ole työntö (missä on allemeno) eli se pitääkin punnertaa loppuun asti suorilla jaloilla pysyen. Jos käytät painonnostotankoa, sen elastisuudesta saa hieman hyötyä isommilla painoilla. Kunhan opettelee käyttämään sitä tangon elämistä hyväkseen, sillä muuten vaikutus on päinvastainen eli sotii sua vastaan. Noin korkeista etukyykyistä ei ole hyötyä ja et saa niihin mitään lihaspohjaista räjähtävyyttä aikaan. Korkeintaan sitä ajoituksen opettelua, mutta siihen suosittelen kyllä täysmittaista suoritusta.

JOS teet allemenolla eli työntönä, se ajoituksen ja selkeen aktiivisen allemenon opettelu on SE juttu. Monet työntää liian ylös eli aloittavat allemenon liian myöhään. Jos taas teet nimenomaan vauhtipunnerruksena, sama tietenkin jalkojen osalta alussa, mutta punnerrusosan ongelmakohtaa pitää poistella kyllä, jos se tanko juuttuu jo siihen päälaelle rajaraudoilla.
Kiitos. Jotenkin sellainen pieni niiaus tulee luonnostaan mutta ei se ole työntömäinen allemeno. Jäykällä tangolla työntelen. Pitää lisätä loppuojennusta pinnojen päältä ongelmakohdasta kiertoon mukaan. Ei ole päälaen kohdalla vaan varsin ylhäällä vähän ennen lukitusta. Eiköhän se tästä kehity.
 
Joo sulla se perus punnerrusvoima vaatii hommia, koska alun avut saat jaloista. Pinnoilta punnertelut on hyviä apuja ja voihan siellä käyttää kummariakin loppua vaikeuttamassa vielä lisänä.
 
Joo sulla se perus punnerrusvoima vaatii hommia, koska alun avut saat jaloista. Pinnoilta punnertelut on hyviä apuja ja voihan siellä käyttää kummariakin loppua vaikeuttamassa vielä lisänä.
Tulipa testattua pinnoilta punnerrusta heti eilisessä treenissä, ja tuntuma on että yliraudan käyttäminen tuossa kehittää tukea yläkroppaan muutenkin kuin ojentajien punnerrusvoiman osalta.
 
Joo hyvä apu se on useeltakin kannalta. Kannattaa tehdä lisäksi myös solisluilta asti normi pystypunnerrustakin, vaikka vauhtipunnerrus oliskin se päätavoite.
 
Suositteletko yleisesti tekemään treenissä saman liikkeen sarjat putkeen vai vuorotellen toisen liikkeen kanssa? Esim penkkiä ja leukoja jos tekee niin aina vuorotellen sarjat vai aina 1 liikkeen kaikki sarjat putkeen ja sitten vaihtaa liikettä? ja onko sama jos treenaa ylä ja alakroppaa samassa treenissä.
 
Aika usein teetän esim. penkkiä ja yläselkää vuoroliikkeinä. Esim.
Penkkipunnerrus
Leveä soutu
Kapeampi penkki
Leuanveto
Ojentajatalja

Pikkusen saa se toinen penkki palauteltua tuossa selkäliikkeen aikana, vaikka monesti nää on hieman tuntumajuttuja. Kuitenkin aina yks liike kerrallaan, ellei oo tiukkoja aikataulurajoitteita. Sillon vuorosarjat vois tulla kyseeseen.

Ihan hyvin voi treenata ylä- ja alakroppaa samassa treenissä.
 
Suositteletko yleisesti tekemään treenissä saman liikkeen sarjat putkeen vai vuorotellen toisen liikkeen kanssa? Esim penkkiä ja leukoja jos tekee niin aina vuorotellen sarjat vai aina 1 liikkeen kaikki sarjat putkeen ja sitten vaihtaa liikettä? ja onko sama jos treenaa ylä ja alakroppaa samassa treenissä.
Mulle ei ainakaan koskaan teettänyt kahta liikettä vuorosarjoin.
 
En mä sillai tee, ellei tosiaan oo tiukkoja aikatauluja. Sillon se menis sitten vaikka
Penkki 5x100
Leuat 6x30
Penkki 5x100
Leuat 6x30
Kapea penkki 7x80
Leveä soutu 8x90
Kapea penkki 7x80
Leveä soutu 8x90
Jne... Noissa sitten vaikka minuutti sarjojen välillä.

Mutta liikkeitä eri lihasryhmille vuorottelen normipalautuksilla eli esim.
Penkki 5x5x100
Leuat 4x6x30
Kapea penkki 3x7x80
Leveä soutu 4x8x90
 
Miten koet että kannattaisi lähteä hakemaan voimannostovyölle oikeaa paikkaa keskivartalon ympäriltä? Onko vain testailemalla liikekohtaisesti mikä itselle paras vai onko tähän jotain hienompia perusteita mihin kannattaisi pyrkiä vyön korkeuden suhteen?

Itse melko myöhäisessä vaiheessa treeniuraa keksin että mavessa saa enemmän toistoja samoilla painoilla jos nostaakin vyön paikkaa todella ylös sen jälkeen kun muutaman treenin totutteli ja opetteli pitämään sitä ylempänä. Muutenkin seuraavina päivinä alaselkä tuntuu tasaisemmin rasittuneelta eikä pistemäisesti pienemmältä alueelta. Selvästi auttaa ehkäisemään ylirasittamasta pientä aluetta kun treenejä kumuloituu useita.

Kun taas kyykyyn saa voimaa kun pitää todella alhaalla missä olen aina pitänytkin. Siinä vain huonontaa tilannetta jos nostaa ylemmäs kuten mavessa.
 
Taisit vastata itelles jo. Liikekohtaista ja yksilöllistä hommaa. Vyöhän ei suoraan tue rankaa mitenkään, vaan antaa vatsalihaksille pikkusen paremmin mahdollisuuksia tehdä hommia. Vatsaontelopainetta tulee lisää.
 
Onko kannattavaa ennen kevennys viikkoa ottaa sarjat hieman tiukemmin kuin normaalisti pääliikkeissä? Ei nyt kuitenkaan niin että tanko jää rinnalle mutta jos jäisi ihan 0-1 toistoa varastoon?
 
Kaikki riippuu kaikesta, kun se yks viikko on aika pieni pisara meressä. Ei ne feilut muutenkaan mikään peikko ole ja varsinkin, jos edistystä voimissa tapahtuu.
 
Back
Ylös Bottom