Monet syöpätutkimukset eivät erottele jalostamatonta lihaa lihajalosteista. Lihajalosteissa (leikkeleet, makkarat ym.) taas on mukana muutakin jännää, kuin eläinkudosta, mm. väriä säilyttävänä aineena ihmiselimistölle tunnetusti ongelmia aiheuttavaa nitriittiä.
Pelkästään tuoreen lihan tutkimuksia on aika vähän. Tämä on melko luonnollista, sillä tietynlaiset syömismallit tuntuvat liittyvän yhteen: usein korkea punaisen lihan kulutus indikoi muutenkin "länsimaisia" ruokailutapoja, ruokavalio sisältää paljon myös prosessoitua lihaa ja runsaasti nopeita hiilihydraatteja. Tuossa tapauksessa
tuoreen punaisen lihan roolia terveydentilan suhteen on vaikea määrittää. Esimerkkinä tuollaisesta tutkimuksesta vaikkapa
tämä, jossa eri tyyppisiä ruokailutapoja on viisaasti niputettu yhteen. Kokonaisuudessaan huonoista ruokavaliotottumuksista on aika mahdotonta uuttaa yksittäisen ravintotekijän vaikutusta erilleen. Vaikka tilastollisesti toki kaikki on mahdollista - eri asia, onko tuolla tavalla saatu tieto luotettavaa.
Ja kyllä se tuore liha ihan oikeasti on laajoissakin populaatiotutkimuksissa saanut puhdistusta huonolle maineelleen, esim.
tämä tai vaikka
tämä (hmm, toinen taisi olla vatsasyöpätutkimus, mutta menköön).
Tilastollisten tutkimusten lukemisessa pitää olla todella varovainen ja erityisesti ravintotekijöiden suhteen varoisin ylitulkintaa. Jotain perspektiiviä asiaan voi saada tutkailemalla maailmanlaajuisia syöpätilastoja (esim. Globocan). Aika mielenkiintoinen havainto on esim. se, että vaikka länsimaissa suolistosyöpä onkin selkeästi yleisempää kuin vähemmän kehittyneissä maissa (punaisen lihan kulutus kaikissa muodoissaan vähäistä), suolistosyöpää yleisemmän vatsasyövän esiintyneisyys on juuri päinvastainen... Pitää myös muistaa, että suolistosyöpä on ensisijaisesti vanhojen ihmisten sairaus, eli yksi selittävä tekijä sen suhteelliselle yleisyydelle länsimaissa on yksinkertaisesti pidempi elinaika.
Ja syvemmälle tilastotieteeseen. Otetaanpa esimerkiksi tämä iso EPIC:in aineisto aiheesta (lienee tutkimus, johon monet viittaavat aiheessa "punainen liha ja kohonnut suolistosyöpäriski"). Mukava taulukko löytyy täältä, ihan alkuperäisen tutkimuksen aineistoa:
http://jncicancerspectrum.oxfordjournals.org/cgi/content/full/jnci;97/12/906/TBL3
Ja haa! Äkkiseltään katsoen vaikuttaa siltä, että punainen liha ja prosessoitu liha ovat todellakin perkeleestä. Kahdessa ensimmäisessä lukusarakkeessa on kaikki suolistosyöpätyypit, lopuissa neljässä on eroteltu eri suolistoalueiden syövät eri sarakkeisiin. Riveillä on sitten lihan ja kalan kulutusta, kulutus kasvaa siis ruoka-aineryhmässä aina alaspäin.
Katsotaan kahta ensimmäistä saraketta tarkemmin. Kuten useimmissa ravitsemusta käsittelevässä populaatiotutkimuksessa, tässäkään ei ole tarkasteltu ainoastaan tutkimuksen tulosmuuttujia. Molemmat sarakkeet ovat itse asiassa tilastollisia monimuuttuja-analyysejä (Coxin regressiomallia on käytetty). Nämä perustuvat siihen, että otetaan (matemaattisesti) huomioon sellaisia yksittäisiä asioita joiden tiedetään / epäillään tiedettävän vaikuttavan tutkittavassa asiassa suuntaan tai toiseen. Elikkäs ensimmäisessä sarakkeessa on siis huomioitu ikä, sukupuoli, energia rasvattomista ravintoaineista, energia rasvanlähteistä (jälkimmäiset mielestäni hieman kyseenalaisia perusanalyysiin, onko yhteys kokonaisrasvan ja suolistosyövän välillä muka osoitettu? Mielestäni ei.). Selitykset sarakkeille löytyvät taulukon alareunasta. Ja tässä sarakkeessa siis näyttää ikävältä lihansyöjän näkökulmasta.
Mutta mennäänpä seuraavaan sarakkeeseen. Tässä on huomioitu koko joukko lisätekijöitä edellisten lisäksi, ainakin osalla on vahvaa näyttöä syöpäriskin lisääjinä: pituus, paino (nämä molemmat erillisinä mielestäni todella outoja, miten olisi vaikka BMI????), fyysinen aktiivisuus, tupakointi, ravintokuidun määrä (hyvä indikaattori kasviperäisen ruoan määrästä) ja alkoholin kulutus. Ihme ja kumma, enää tulokset eivät olekaan tilastollisesti merkitseviä. Jos jollakin on päässyt unohtumaan, miten vaikkapa luottamusväliä tulkitaan, hyvää selväkielistä tekstiä aiheesta vaikkapa
täällä.
Mjoo, oma, vahva mielipiteeni on se, että mahdollisimman monipuolinen ruokavalio sekä proteiininlähteiden, että kasvikunnan tuotteiden suhteen on turvallisin tapa suhtautua safkaamiseen ja terveydentilaan. Itse asiassa, ruokavalion monipuolisuus on monessa laajassa syöpätutkimuksessa itsenäinen, useilta syöpätyypeiltä suojaava tekijä. Ruoka kannattaa nauttia mahdollisimman vähän prosessoituna, mielellään lisäaineettomana ja omissa kokkaussessioissa kannattanee suosia lempeitä kypsennystapoja.
Ja suolistosyövän syntymekanismit ovat todennäköisesti huomattavasti monimutkaisempia, kuin yksittäisen ravintotekijän "sulaminen" suolistossa...