OMPA OUTO Kuvia pakkiksen Mikestä? Q&A

kierojalka sanoi:
Aihetta sivuten: jos tätä trendikästä aiemmin mainittua fyysistä toimintakykyä pitäisi käyttää johonki nykyaikana, niin mihin sitä oikeastaan länsimainen ihminen käyttäis ja mitkä ominaisuudet siinä korostuis? Missään ammateissa ei tarvita erityisiä maksimivoimatasoja ja kestovoimakin siinä sivussa aika maltillista. Voimatasot ja kestävyysominaisuudet ennustaa toki ehjänä ja terveenä pysymistä, mut se ei käsittääkseni oo kovin lineaarista.

Muistaakseni työikäinen ihminen saa jollain 2600 metrin Cooperia vastaavalla hapenottokyvyllä (=verenkiertoelimistön kunnolla) riittävän suojan sairauksia vastaan. Vaativien ammattien testipattereiden voimapuolen jutuissa maksimivoimapohjat on hyvin maltilliset? Kestovoimaa niissä toki painotetaan, mut pelastaja selviää kiitettävillä pisteillä noin 3000m juoksulla ja 80 kg penkkimaksimilla (ihan vaan heittona et tuolla saanee sillä 45 kg toistoja täydet). Sotilailla taitaa kans olla aika iisit?

Ihan tällasta pohdintaa siis vaan. Ihan eri juttu toki oman mielihyvän takia painaa itsensä marginaaliin, siinä ei oo mitään väärää. Ite ajattelisin, et tärkeintä olis pystyä siirtymään omin jaloin uupumatta pitkiä matkoja. Kuorma selässä keskipitkiä matkoja. Maksimivoimaa riittävästi suhteessa kehonpainoon. Ikäriippuvaista toki tää kaikki.
Click to expand...
Ainaki siihen, että mun persettä ei tuu pyyhkiin kukaan ulkopuolinen. Jos en omilla valinnoillani pysty ylläpitään kuntoani, ja kohtalo pakottaa mut joksku puolikuolleeks boomeriks joka vaan tuijottaa seinää ja haisee pahalta, ni siinä vaiheessa haulikolle hommia tarjoiltaneen. Elämä olis paskaa, jos ei olis kunnossa. Elämä on jo muutenki paskaa, millon se päättää sitä olla, ni siihen päälle vielä että oot fyysisestikki vituillaan? Ei kiitos.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Cuntslinger sanoi:
Ainaki siihen, että mun persettä ei tuu pyyhkiin kukaan ulkopuolinen. Jos en omilla valinnoillani pysty ylläpitään kuntoani, ja kohtalo pakottaa mut joksku puolikuolleeks boomeriks joka vaan tuijottaa seinää ja haisee pahalta, ni siinä vaiheessa haulikolle hommia tarjoiltaneen. Elämä olis paskaa, jos ei olis kunnossa. Elämä on jo muutenki paskaa, millon se päättää sitä olla, ni siihen päälle vielä että oot fyysisestikki vituillaan? Ei kiitos.
Click to expand...
Tämä. Siinä vaiheessa kun ei itse kykene päivittäisiä perusjuttuja hoitamaan, niin se on game over. Ala mitään viimeistä kymmentä tai jopa kahtakymmentä vuotta lusimaan zombina kotona/hoitolassa sängyn/rullatuolin/sohvan vankina.
 
D.vitamiini sanoi:
Kysymys teille kaikille jotka liputatte monipuolisen treenin puolesta.

Oletteko hyviä missään?

Monet eri ominaisuudet kun ovat herkästi pois jostain toisesta ominaisuudesta.
Ehkä selvin esimerkki on vaikka.
Pitkän matkan juoksija=Cooper tulos todennäköisesti todella kova, mutta kehonrakennus kisoissa aivan paska.
Tai raskaan sarjan kehonrakentaja= hyvä kehonrakennuksessa, mutta ison lihasmassan takia Cooper tulos todennäköisesti aika huono.


Siinä että "treenailee monipuolisesti" useita eri lajeja ja yrittää kehittää ristiriitaisiakin ominaisuuksia käy herkästi niin että loppujen lopuksi ei ole hyvä missään.
Click to expand...
Olen juoksussa aivan paska, vaikka keskityn siihen. No todennäköisesti siinä olen kuitenkin parempi, kuin kehonrakentajat. Kehonrakennukseen voisin vaihtaa lajia, jos juoksu ei vammojen vuoksi enää onnistuisi. Olen ajatellut, että vanhana ukkona olisi toimintakyvyn kannalta kivempi olla hyvässä lihaskunnossa kuin lihasheikkouksista kärsivä juoksija.
 
Oon miettinyt itse jotain 10-ottelijoita. Monipuolisesti lahjakkaita, muttei ultimaattisen hyviä missään. Arvostan toki, mutten tiedä riittäisikö oma moti olemaan monessa keskiverto lajin parhaimmistoon nähden.
 
Ropelipiä sanoi:
Kehonrakennukseen voisin vaihtaa lajia, jos juoksu ei vammojen vuoksi enää onnistuisi.
Click to expand...
Näinhän se ennen meni.
Ensin urheiltiin urheilut, siitä siirryttiin punttisalille paino/voimanostoon ja sit loppuelämä bodailtiin.
Harrastetasolla bodaus on tosi hyvä ja fiksu laji. Lihasvoiman ylläpito helpottaa kyllä koko loppuelämää.
 
Pakkokierto sanoi:
Tämä. Siinä vaiheessa kun ei itse kykene päivittäisiä perusjuttuja hoitamaan, niin se on game over. Ala mitään viimeistä kymmentä tai jopa kahtakymmentä vuotta lusimaan zombina kotona/hoitolassa sängyn/rullatuolin/sohvan vankina.
Click to expand...
Omaishoitajan päivittäistä rutiinia sivusta seurattua, noi ajatukset vaan vahveni. En toki tiiä, mitä jossain vanhainkodissa olo on, VS toi omassa kodissa makaaminen loppuun asti, mitä se tossa tapauksessa oli. Ehkä vanhainkodissa olis edes seuraa.
 
D.vitamiini sanoi:
Kysymys teille kaikille jotka liputatte monipuolisen treenin puolesta.

Oletteko hyviä missään?

Monet eri ominaisuudet kun ovat herkästi pois jostain toisesta ominaisuudesta.
Ehkä selvin esimerkki on vaikka.
Pitkän matkan juoksija=Cooper tulos todennäköisesti todella kova, mutta kehonrakennus kisoissa aivan paska.
Tai raskaan sarjan kehonrakentaja= hyvä kehonrakennuksessa, mutta ison lihasmassan takia Cooper tulos todennäköisesti aika huono.


Siinä että "treenailee monipuolisesti" useita eri lajeja ja yrittää kehittää ristiriitaisiakin ominaisuuksia käy herkästi niin että loppujen lopuksi ei ole hyvä missään.
Click to expand...
Minusta tässä keskustelussa pitäisi sulkea pois tietyssä lajissa menestymisen tavoite, eli lajispesifinen harjoittelu. Suurin osa meistä ei aio kehonrakentajaksi, pitkän matkan juoksijaksi, nyrkkeilijäksi, kuulantyöntäjäksi tai futispelaajaksi. Suurin osa meistä on tavan tallaajia joiden olisi hyvä kehittää monipuolisesti fyysistä toimintakykyä.

Toki se on parempi jos treenaa ja liikkuu monipuolisesti monia eri ominaisuuksia kuin että treenaa vain yhdellä tavalla. Jos ns tavan tallaaja (eli ei ole keskittynyt tietyssä lajissa menestymiseen) sanoo olevansa urheilullinen, niin kyllä mä sanoisin että siihen vaaditaan muutakin kuin hyvä penkkitulos ja tietty määrä lihasmassaa tietyssä rasvaprosentissa. Vaikkapa se, että kykenee juoksemaan tunnin/ 10km on mielestäni hyvä mittari.
 
Telaketju sanoi:
Toki se on parempi jos treenaa ja liikkuu monipuolisesti monia eri ominaisuuksia kuin että treenaa vain yhdellä tavalla. Jos ns tavan tallaaja (eli ei ole keskittynyt tietyssä lajissa menestymiseen) sanoo olevansa urheilullinen, niin kyllä mä sanoisin että siihen vaaditaan muutakin kuin hyvä penkkitulos ja tietty määrä lihasmassaa tietyssä rasvaprosentissa. Vaikkapa se, että kykenee juoksemaan tunnin/ 10km on mielestäni hyvä mittari.
Click to expand...

Siis ehdottomasti samaa mieltä, jos tavoite on olla toiminta kykyinen, pysyä terveenä, elää pitkään jne. Niin silloin sitä monipuolista treeniä kannattaa ehdottomasti tehdä.

Mutta pointti olikin juuri siinä että, jos joku yksilö haluaa menestyä jossain yhdessä tietyssä hyvin spesifejä ominaisuuksia vaativassa lajissa, niin miksi hänelle yritetään tyrkyttää monipuolista treeniä ja myös muiden lajien treenaamista, joista todennäköisesti olisi jopa haittaa yksilön tavoitteiden kannalta?

Itse en todellakaan pidä itseäni urheilullisena, enkä usko että kovin moni muukaan vaikka kehonrakentaja tai voimailija itseään urheilullisena pitää vaikka jommassa kummassa lajissa ihan maan kärki tasoa olisikin.
 
En kerennyt muokkaamaan niin jatketaan tähän perään.

Jos nyt pitäis antaa joku esimerkki urheilullisesta ihmisestä niin Matias Koistinen tai Markku Tikka olis mielestäni todella hyviä esimerkkejä.



Molemmilla jonkun verran lihasta ja voimaa, airobinen kunto myös hyvällä tasolla, ei liikaa rasvaa kropassa ja ennen kaikkea ainakin julkisuus kuvansa perusteella myös todella tykkäävät urheilla.
 
AndyS sanoi:
Tikkahan on ollut ihan hyvän kansallisen tason urheilija, mutta onko Koistisella mitään saavutuksia mistään lajista? Liikunnallinen kaveri ilman muuta ja varmaan hyvä valmentaja, mutta miten se urheilupuoli?
Click to expand...
Urheilullinen ihminen ja urheilumenestys on kaksi eri asiaa.
 
sepposepase sanoi:
Urheilullinen ihminen ja urheilumenestys on kaksi eri asiaa.
Click to expand...

Juuri näin.

AndyS sanoi:
Minun on vaikea kuvitella, että voisi olla urheilullinen ihminen, joka ei kuitenkaan urheile. Liikunnallinen toki voi olla, jos harrastaa liikuntaa.
Click to expand...

Itse ajattelen jopa niin että se urheilullisuus on enemmänkin luonteen piirre kuin fyysinen ominaisuus.


Jotkut ihmiset tykkää urheilla tai jopa rakastaa sitä, käy lenkillä, pelailee jotain pallopelejä osallistuu kaikenlaisiin liikunnallisiin haasteisiin (vaikka Extremerun ja vastaavat tapahtumat) jne.

Ovat siis mieleltään urheilullisia.


Itse taas olen urheilullisen täysi vastakohta (vaikka kilpailu menestystä löytyykin), ikinä en ole mitään "oikeeta" urheilua harrastanut, ajan autolla mahdollisimman lähelle ovea, menen hissillä vaikka kerroksia olisi vain yksi, en ikinä osallistuisi mihinkään tommoseen liikunta haasteeseen, lenkille lähden vain jos on pakko jne.
En edes tykkää katsoa "oikeeta" urheilua telkkarista.
 
AndyS sanoi:
Minun on vaikea kuvitella, että voisi olla urheilullinen ihminen, joka ei kuitenkaan urheile. Liikunnallinen toki voi olla, jos harrastaa liikuntaa.
Click to expand...
Minusta "urheilijaa" ei määritä se, että kilpaileeko ihminen vai ei. D-vitamiini kuvaili sen mielestäni aika hyvin enemmän luonteenpiirteenä ja ehkä tietynlaisena mindsettinä.

Minä käyn 3-4 kertaa viikossa salilla, hiihdän 2-5 kertaa viikossa talvisin ja juoksen pari kertaa viikossa kesäisin. Lisäksi kävelyä, frisbeegolfia ja milloin mitäkin pelejä kavereiden kanssa. Kilpaillut en kuitenkaan ole 15 vuoteen missään lajissa, ellei Finlandia-hiihtoa lasketa. Kyllä kuitenkin vähän naurahtaisin jos joku tulisi sanomaan että en ole urheilija. Onko sitten kolmesti viikossa pelaava seiskadivarin sählynpelaaja enemmän "urheilija" koska kilpailee?
 
Back
Ylös Bottom