- Liittynyt
- 6.5.2011
- Viestejä
- 44
Selailin tuota ylikuntoketjua, mutta sieltä en ongelmaani löytänyt vastausta. Koettakaa kestää vielä yksi ylikuntoaihe:
Muutama vuosi sitten urheilin tosi paljon jonka seurauksena sitten tuli ihan kunnon ylikunto. Menin lääkäriin ja tila meni ohitse pitkällä levolla. Ylikunnon lisäksi söin itselleni muutaman lisäkilon -yritin paikata väsymystä ruoalla. Tuon vuoksi ja siksi, että toipuminen kesti muistaakseni aika kauan, en halua joutua samaan tilaan uudelleen.
Toipumisen jälkeen ylikunto kolkutellut ajatuksissani ja se estää välillä treenaamisen. En tunnista ylikuntoväsymystä oikeasta väsymyksestä tai normi unettomuutta ylikunnosta. Välillä kroppa on väsynyt ja en halua mennä salille vedoten, etten vaan mene ylikuntoon. Kyseessä ei ole selitelty tekosyy (koska niinä päivinä kun ei nappaa niin voin jäädä kotio ilman tekosyitäkin).
Kuitenkin ottaa päähän etten itse tunnista minkälaisesta väsymyksestä on kyse ja milloin voisi itseään ruoskia kovempiin / useampaan treenikertaan.
Se, että asia stressaa minua ei tietenkään auta asiaa. Tuntuu, että ongelma on enemmän korvien välissä kuin kropassa. Asiaa ei auta sekään, että muistan lukeneeni, että ylikunto tulee herkästi uudelleen sellaiselle, joka on siitä aikaisemmin kärsinyt.
Onko muilla ollut samanlaisia ongelmia ja miten olette niistä selvinneet? Urheilupsykologi tai PT?
Mistä tiedätte, mikä on riittävä lepo?
Onko kukaan kokenut joogan, mindfullnessin tms olevan hyödyksi?
Muutama vuosi sitten urheilin tosi paljon jonka seurauksena sitten tuli ihan kunnon ylikunto. Menin lääkäriin ja tila meni ohitse pitkällä levolla. Ylikunnon lisäksi söin itselleni muutaman lisäkilon -yritin paikata väsymystä ruoalla. Tuon vuoksi ja siksi, että toipuminen kesti muistaakseni aika kauan, en halua joutua samaan tilaan uudelleen.
Toipumisen jälkeen ylikunto kolkutellut ajatuksissani ja se estää välillä treenaamisen. En tunnista ylikuntoväsymystä oikeasta väsymyksestä tai normi unettomuutta ylikunnosta. Välillä kroppa on väsynyt ja en halua mennä salille vedoten, etten vaan mene ylikuntoon. Kyseessä ei ole selitelty tekosyy (koska niinä päivinä kun ei nappaa niin voin jäädä kotio ilman tekosyitäkin).
Kuitenkin ottaa päähän etten itse tunnista minkälaisesta väsymyksestä on kyse ja milloin voisi itseään ruoskia kovempiin / useampaan treenikertaan.
Se, että asia stressaa minua ei tietenkään auta asiaa. Tuntuu, että ongelma on enemmän korvien välissä kuin kropassa. Asiaa ei auta sekään, että muistan lukeneeni, että ylikunto tulee herkästi uudelleen sellaiselle, joka on siitä aikaisemmin kärsinyt.
Onko muilla ollut samanlaisia ongelmia ja miten olette niistä selvinneet? Urheilupsykologi tai PT?
Mistä tiedätte, mikä on riittävä lepo?
Onko kukaan kokenut joogan, mindfullnessin tms olevan hyödyksi?