Kun mikään ei ole hyvin avovaimon kanssa...

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Primo
  • Aloitettu Aloitettu
Andree sanoi:
[avautuminen]
Kertokaas mulle pakkotoiston rakkausgurut ja auervaarat onko mulla oikeesti muuta vaihtoehtoa kun pistää kamat jakoon akan kanssa.
[/avautuminen]

kyllähän se kannattaa oikeasti puhua asioista face to face. mä oon ainakin itse huono puhumaan tällaisista jutuista, mutta joskus on vaan pakko. eli laput roskikseen.. on vaikea löytää naista, joka ei takerru mieheen. jolla on siis omaakin elämää. tai yleensä toinen vaihtoehto on nainen, joka sitten viihtyy liiankin hyvin baareissa, muitten miesten kainalossa yms.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
macg sanoi:
on vaikea löytää naista, joka ei takerru mieheen. jolla on siis omaakin elämää.

Väittäisin, että ei sen vaikeampaa/helpompaa kuin vastaavan miehenkään löytäminen... kyllä te miehetkin takertua osaatte, nimim. kokemusta omaava...
 
Eka kerta kun mä kuulen et muija valittaa siitä ettei mies käy tarpeeksi baareissa. Sikäli täydellinen muija...mene baariin ja pidä hauskaa kunnes emäntä soittaa ja sanoo et nyt on ikävä.
Toi lapun jättäminen on kyllä niin säälittävä ja "dramaattinen" idea että älä hyvä mies harkitse sitä.
 
Andree sanoi:
Kertokaas mulle pakkotoiston rakkausgurut...

Fabienin kommenttia odotellessa... :D

Jos päätät hakea tuohon ratkaisua keskustelemalla, niin voisitte keksiä jotain yhteistä tekemistä mitä voitte tehdä selvinpäin. (Siis jos sua tällä hetkellä kiinnostaa selvinpäin oleminen enemmän kuin bilettäminen.)

Mutta vielä tärkeämpää olisi kannustaa muijaa hankkimaan lisää omia ystäviä, harrastuksia ja menoja. Siksi että ihminen jolla on sopivasti ystäviä, harrastuksia ja menoja on pitkän päälle paljon kiinnostavampi parisuhteen toisena puoliskona ja hyväksyy paljon helpommin sen että toisellakin on omat menonsa.

Realiteetit kannattaa kuitenkin pitää mielessä: aivan kokonaan tyytyväiseksi naista on tuskin mahdollista saada. Varsinkaan siinä vaiheessa kun asutaan yhdessä.
 
protsku sanoi:
... Keksikää joku yhteinen harrastus, menkää vaikka muijan kanssa salille 3 kertaa viikossa. ...

Ja sit vasta pinna onkin kireä. Ei kukaan jaksa katella samaa namaa koko vapaa-aikaansa. Välistä täytyy päästä nollaamaan aivonsa kapakkaan tai salille, että jaksaisi paremmin. On pitkässä juoksussa mukavampi varmaan puolisollekkin, että toinen saa virikkeitä elämäänsä ja on sitä kautta ihmisenä kiinnostava.

Gillyanne sanoi:
... kyllä te miehetkin takertua osaatte ...

Ehkä hieman eri tavalla, mutta valitettavasti myös tätäkin esiintyy.
 
Realiteetit kannattaa kuitenkin pitää mielessä: aivan kokonaan tyytyväiseksi naista on tuskin mahdollista saada. Varsinkaan siinä vaiheessa kun asutaan yhdessä.

Eiköhän toi päde aikalailla kumpaankin sukupuoleen?

Vai onko se niin, että mies on täysin tyytyväinen suhteessa... aina siihen asti, kun nainen avaa suunsa kertoo jotain, mikä häntä suhteessa tai miehen käytöksessä vaivaa? Vai ehkä niin, että mies vaikuttaa täysin tyytyväiseltä, koska ei ota mitään epäkohtia puheeksi.

Jos mies ja nainen seurustelevat ja asuvat vuosia yhdessä ja ovat kumpikin joka hetki täysin tyytyväisiä, ei kyseessä ole enää suhde... kyseessä on ihme!
 
Jos on muukin käyttäytyminen ja ratkaisut suhteen arkipäivässä yhtä fiksuja vetoja kuin tuo lappuidea, niin ihmettelen, ettei naisesi ole jo jättänyt sinua.

Oikeasti, jos toinen jatkuvasti nalkuttaa, eikä kahden vuodenkaan päästä voi yksinkertaisesti löytää mitään vikaa itsestään, niin ei ole vain sopiva pari. Aamen.
 
N.O.Kummonen sanoi:
Vai onko se niin, että mies on täysin tyytyväinen suhteessa... aina siihen asti, kun nainen avaa suunsa kertoo jotain, mikä häntä suhteessa tai miehen käytöksessä vaivaa? Vai ehkä niin, että mies vaikuttaa täysin tyytyväiseltä, koska ei ota mitään epäkohtia puheeksi.

Tai sitten miehellä on suurempi toleranssi arkielämän pikku epäkohtia kohtaan. Tai pienempi kynnys lähteä aktiivisesti tekemään jotain asioiden hyväksi jos asiat tuntuvat olevan huonosti. Siinä missä nainen sortuu nalkuttamaan ja murjottamaan.

Enpä tiedä. Jos ajattelen itseäni, niin minä koen asian niin että jokaisessa suhteessa on huonoja hetkiä ja huonoja asioita aina silloin tällöin, mutta se ei välttämättä tee siitä suhteesta huonoa. Naisistani monet ovat näyttäneet olevan paljon herkempiä tuomitsemaan koko suhteen huonoksi noiden yksittäisten hetkien ja asioiden perusteella. (Joo joo, tietysti riippuu siitä miten paljon sitä paskaa suhteeseen kertyy). Ajan takaa vähän tota mihin Taha ylempänä viittasi, eli jos teet _yhden_ asian väärin, saat kuulla siitä loppuelämäsi. Naisilla tuntuu olevan taipumusta nostaa joku asia - eikä sen todellakaan tarvitse olla mikään iso tai merkittävä asia - jonkinlaiseksi perisynniksi, jota et ikinä voi saada anteeksi. Tavallaan että pluspisteitä ei lasketa, pelkät miinukset, tai ainakaan niitä miinuksia ei ikinä voi nollata pluspisteillä.

Tai sitten mulla on vain ollut vääränlaisia naisia. ;)
 
nevahood sanoi:
tuossa kyllä on hieman perääkin. tytöt ihastuu sinuun sellaisena kun olet sillä hetkellä. tovi eteenpäin ja ne jo haluaa muuttaa sinua (kesäksi pitää näkyä vatsalihasten yms.), sitten kun olet muuttunut mieleseksi, niin et enää ole se sama johon on aiemmin ihastuttu ja kickban tulee. =D elämme vaikeita aikoja veljet.

Totta. Naiset osaa kyllä vaatia mutta monet, varsinkin nuoremmat, ei tiedä mitä oikeasti haluaa. Vitsi on siinä ettei pidä muuttaa omaa persoonaa. Jos ei kelpaa sellaisena kuin on niin suhde on aika v*tun huonolla pohjalla. :rolleyes:
 
reino sanoi:
Naisilla tuntuu olevan taipumusta nostaa joku asia - eikä sen todellakaan tarvitse olla mikään iso tai merkittävä asia - jonkinlaiseksi perisynniksi, jota et ikinä voi saada anteeksi.

Tai sitten kyse on siitä, että SINÄ et vain käsitä sitä asiaa isoksi ja merkittäväksi, vaikka se sellainen olisikin. :)

Noin yleensä ottaen - eiköhän kyse useimmiten ole yksilöjen, ei niinkään sukupuolten välisistä ristiriidoista/yhteentörmäyksistä. Kaikki eivät vain kerta kaikkiaan tule toimeen kaikkien kanssa. Ja toisaalta, kuten NO Kummonen totesi, sellaista suhdetta missä kaikki olisi aina hyvin, ei vain kertakaikkiaan ole. Aika paljon riippunee siitäkin, paljonko puolisot/seurustelukumppanit ovat valmiita tekemään töitä suhteen eteen ja tulemaan toisiaan puolitiehen vastaan...?
 
Meillä aika sama tilanne reilu 2v yhdessä, koirat, auto ym. ja aika riitaisaa on ollut. Nyt vähän rauhallisempi hetki ja ei ihan niin kovasti riidellä. Miten olisi puolueettoman henkilön kanssa keskustelu asioista? Meillä ainakin auttoi, kun saatiin hommaan vähän psykologin näkemystä. Harvoin kai kumppani vaihtamalla paranee. Alkuhuuma voi kestää hetken, muttei loputtomasti. Tälläinen juttu jäi mieleeni keskusteluista. Eroamisessahan on 3 eri vaihtoehtoa:
kumpikin haluaa eron -> ei ongelmaa
kumpikaan ei halua eroa -> ei ongelmaa
toinen haluaa eron toinen ei -> ONGELMA
 
reino sanoi:
Tavallaan että pluspisteitä ei lasketa, pelkät miinukset, tai ainakaan niitä miinuksia ei ikinä voi nollata pluspisteillä.

Tässä kohtaa voimme puhua oireyhtymästä narsistinen psykopaatti. Mun pomo on juuri sellainen eikä töissä ole kivaa. En voisi edes kuvitellakaan ottavani puolisoksi samanlaista sekametelisoppaa - kun yhdelle kumartaa niin toiselle pyllistää ja kaikki on mustaa kontra valkeaa.
 
Mä siis yritän about 8 päivänä viikossa patistaa muijaa ettimään itelleen jonkun mieleisen harrastuksen, uusia kavereita, ihan mitä tahansa. Mä annan sen 99% mennä vapaasti niinku menee, mutta kun ei!
Mun puolesta se voi olla vaikka baarissa 24/7 jos on siellä omilla rahoillaan...
Vikaa on mussakin, en sitä kiellä.
Mä autan kotitöissä, pesen astiat, tamppaan matot, imuroinkin sillon tällön etc...
Nyt se on lenkillä koiran kanssa, ja veikkaan että seuraavan vartin sisään alkaa taas joku vitun nalkutus jostain asiasta...

Siis ihan oikeesti, joko mä oon tosi paska jätkä, tai sitten mun muija on monimieli...

Pitäsköhän ostaa sellanen näin keskustelen naiseni kanssa -opus...
 
Andree sanoi:
Pitäsköhän ostaa sellanen näin keskustelen naiseni kanssa -opus...
Elä viitti vaivautua, ei hyviä sellaisia taida olla olemassakaan.

Tärkeää on, Cyndi Lauperia lainatakseni "When the working day is done, oh, girls just wanna have fun". Eli viihdytä sitä eukkoas jotenkin, sillä pitää olla hauskaa sun kanssas. Naistennauratus ei ole vain auervaaroille vaan ihan tosimiehillekin sopiva harrastus.
 
Andree sanoi:
Mä siis yritän about 8 päivänä viikossa patistaa muijaa ettimään itelleen jonkun mieleisen harrastuksen, uusia kavereita, ihan mitä tahansa....

Uskotko sä vielä kahden ja puolen vuoden jälkeen, että jos sä "patistat" sitä, niin ehkä se nyt sitten hommaa oman sosiaalisen elämän? Usko jo, se on sen luontonen. Tuskin sekään saisi patistamalla sulle sellaista moodia, että kaverit ei enää merkitsisi? Ei noi peruskuviot ikinä muutu. Jos on laiska niin on laiska. Jos tykkää tuhlata rahaa niin tykkää tuhlata rahaa. Jos on valtaa käyttävä mustasukkainen heikkoitsetunto, niin on sitä. Täytyy muistaa, että se miten me toimitaan maailmassa johtuu meidän luonteista ja persoonallisuuksista. Jos meneminen ei ole "merkitsevää" kaksikymppisenä, niin ei se sitä ole kaksivitosenakaan.

Tota teidän riitelyskeneä mä en tajunnut kyllä alkuunkaan:

"Menisit baariin" - täydellinen nainen
"Sä käyt liikaa baarissa" - kaikki naiset
"Miksei me ikinä tehdä mitään yhdessä" - kaikki naiset

Eli ihan tyyppilliseltä naiselta toi vaikuttaa, mutta varustettuna bonusraidalla, eli ei nalkuta sun menemisistä. Sen takia mulle tulikin mieleen, että voisiko olla mahdollista, että se nalkuttaa sulle jostain ihan muusta syystä kuin teidän suhteesta? Onko sillä omassa elämässä ehkä jotain huolia, joita se purkaa urputtamalla? Esim. perhe, työ, terveys, opiskelu sektoreilla? Ihminen meinaan hämmästyttävän usein toimiin niin, että sen läheisen niskaan kaadetaan täysin ikiomat ahdistukset. Ehkä se et sittenkään ole sinä...
 
ringside sanoi:
Jos meneminen ei ole "merkitsevää" kaksikymppisenä, niin ei se sitä ole kaksivitosenakaan.

Tuosta olen kyllä TÄYSIN eri mieltä. Tunnen liiankin monta naista jotka ovat heränneet just siinä 25v ja alkaneet viihtyä baareissa. 25V TEINEJÄ :kuola:
 
Andree, kannattaa jutella sen naisesi kanssa. Tilanteenne on takuulla monen asian summa mutta sitä ei välttämättä kumpikaan tiedosta tai tule ajatelleeksi. Yleensä ihmiset elävät "hetkestä hetkeen". Pienistä asioista tulee isompi virta ja sitten jossain vaiheessa tekee mieli lyödä hanskat tiskiin kun tuntuu ettei mikään toimi.

Asioita kannattaa funtsia monelta eri kantilta ennen päätöksen tekoa. Vaimosi saattaa kaivata sitä omaa aikaa, jonka hän saa kun sinä käyt kaupungilla kavereiden kanssa.
Näin naisena voin vakuuttaa, että välillä on kiva kun voi viettää lauantai-iltaa itsekseen, lämmittää saunan, läträtä mieheltä salaa kaikenmaailman kemikaalien kanssa tai tehdä vaikka suursiivous ilman että jaloissa pyörii ukonrotjaketta...

Tyytymätön olotila saattaa syntyä ilman että ihminen tiedostaa mistä ongelma johtuu. Vaimo ei esimerkiksi välttämättä tiedä kaipaavansa omaa aikaa. Hän vaan toivoo että kävisit vähän bilettämässä - ilman häntä. Tällainen oman ajan kaipaaminen saattaa myös tuntua sinusta hyvinkin kummalliselta, varsinkin jos vaimolla ei tunnu olevan mitään harrastuksia - mihin se sitä aikaa tarvitsee jos ei ole mitään tekemistä...

Tämä "oma aika" oli vaan yksi ehdotus. Vastaus voi tietenkin löytyä ihan jostain muualtakin.

Joskus on kiva kun kumppani käy tuulettumassa, tapaamassa kavereita, kuulemassa tuoreita uutisia ja juttelemassa erilaisista asioista - kotiin palattuaan hän tuo tullessaan täysin uudenlaisia puheenaiheita. Tämä voi olla jopa parempaa kuin 7 päivää lehden lukeminen...
 
Ironbutt sanoi:
Tekstiä...Blaablaa...tekstiä

Mä oon todennu jo sata kertaa että mä annan sen mennä niin paljon kun se itte haluaa, eikä se ainakaan siitä kiinni ole etteikö saisi omaa aikaa tarpeeksi, mieluummin sitä on liian vähän minun kanssa kuin liian paljon...

Ps. Ei oo vielä tänään nalkuttanu mistään...Outoa...Hmm, kuka soitti sille ja kertoi mitä mä tänne kirjottelen...?
 
Andree sanoi:
Mä oon todennu jo sata kertaa että mä annan sen mennä niin paljon kun se itte haluaa, eikä se ainakaan siitä kiinni ole etteikö saisi omaa aikaa tarpeeksi, mieluummin sitä on liian vähän minun kanssa kuin liian paljon...

Oisko setti täs? Sä haluut mennä ja hyväksyt sen neidiltäki. Mut ehkäpä neitiä ei kiinosta meneminen vaan joku muu? Eli ehkä se ei tee sil vapaudel mitään.
 
Gillyanne sanoi:
Tai sitten kyse on siitä, että SINÄ et vain käsitä sitä asiaa isoksi ja merkittäväksi, vaikka se sellainen olisikin. :)

Noin yleensä ottaen - eiköhän kyse useimmiten ole yksilöjen, ei niinkään sukupuolten välisistä ristiriidoista/yhteentörmäyksistä. Kaikki eivät vain kerta kaikkiaan tule toimeen kaikkien kanssa. Ja toisaalta, kuten NO Kummonen totesi, sellaista suhdetta missä kaikki olisi aina hyvin, ei vain kertakaikkiaan ole. Aika paljon riippunee siitäkin, paljonko puolisot/seurustelukumppanit ovat valmiita tekemään töitä suhteen eteen ja tulemaan toisiaan puolitiehen vastaan...?

onhan ihmiset yksilöitä, mutta normaalisti on aika helppo löytää myös sukupuolesta johtuvia eroja. malliesimerkki on tuo sun ylläoleva lause; "Tai sitten kyse on siitä, että SINÄ et vain käsitä sitä asiaa isoksi ja merkittäväksi, vaikka se sellainen olisikin. :)" kuulostaa jotenkin niin tutulta, siis naisen suusta. mä nimeomaan tykkään semmoisista ominaisuuksista mitä mulla ei ole, mutta mitä naiselta löytyy. olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä että naisen ja miehen ajattelutavassa on eroja. johtuu se sitten kasvatuksesta, geeneistä tai mistä tahansa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom