Kulmasoudun tekniikka
Mä olen tehnyt kulmasoudun seuraavanlaisella tekniikalla:
1. Kapea ote. Kapeampi kuin kapeassa penkissä, karhennuksen alku jää keskelle kättä, keskisormen ja nimettömän väliin. Otteessa kämmenet reisiin päin.
2. Liikettä tehdessä olen noin 45 asteen kulmassa. Hyvä mittari on se että ala-asennossa lasken tangon juuri polvien alapuolelle. Ennen tein kulmasoudun pysätyksellä yläasennossa, jolloin asento pysyi täysin liikkumattomana liikkeen aikana, nyt teen sen pehmeämmin ns. groovella, jatkuvalla liikkeella, jolloin vartalon kulma hiukan pienenee (siis vain hiukan) yläasennossa, varsinkin viimeisten toistojen aikana. Molemmat tavat ovat kokeilemisen arvoisia.
Vuosi sitten tein kulmasoutua lähes 90 asteen kulmassa paljon leveämmällä otteella ja pysäytyksellä. Liike on mun mielestä täysin paska, tuntuma on takaolkapäissä ja hauiksissa jos sielläkään. Alaselkä puutuu, ja vitutus nousee kun tangossa on vähemmän rautaa, kuin vieressä hauiskääntöjä tekevällä lukiolais tytöllä.
Rauta määristäsi on paha sanoa mitään. Jos et ole koskaan ennen tehnyt kulmasoutua tangolla, saattaa se 40 kg ollakin liian painava, mene ja tiedä. Mä tein muistaakseni jollain 30 kg vuosi sitten, kun siis suoritin liikkeen lähes 90 asteen kulmassa tosi nätisti. Nyttemmin menee 85 kg x 10, tolla alussa selostamallani tekniikalla. 10 toiston alle en selkätreenissä tarkoituksella mene, kuin joskus harvoin. Omasta penkkiykkösestä ei mulla sitten ole hajuakaan, mutta käsipainoilla teen sarjoja tasapenkissä 40 kg hantteleilla.
Lähes joka salilta, niinkuin tältä palstaltakin, löytyy leveä selkäisiä jannuja jotka tekevät liikettä hirveillä romuilla tekniikasta välittämättä. Aivan yhtä suuri selkäiset jannut taas tekevät liikkeen 90 asteen kulmasta todella nätisti. Näihinkin törmää tämän tästä salilla. Kokeile siis mikä tyyli sinulle sopii.