Kuka rokkaa stadionin - Cheek vai Warner?

[kierojalka]

Musiikin ystävänä tuo kaupallisuus on just se ongelman ydin ja tekijä, joka tekee Cheekistä paskaa mun ja monen muun silmissä. Kyseisessä ilmiössä ei ole mitään uutta puhuttaessa musiikkiteollisuudesta, mutta näin pienessä maassa tuollaisilla keinoilla menestyminen syö vähemmän tunnettujen ei-kaupallisten muusikoiden leipää merkittävästi.

Mulla ei oo missään vaiheessa ollut itse Cheekin musiikkia mitään vastaan, vaan niitä keinoja, millä menestys on saavutettu. Liikemieheltä ihailtavaa toimintaa. Muusikolta, joksi hän itseään tituuleeraa, halveksuttavaa toimintaa. Joku tietysti sanoo tähän, ettei toisen menestys ole toiselta pois, mutta tässä tapauksessa asian laita ei ole näin yksinkertainen. Mielestäni ei ole oikein saada niin suurta kuuluvuutta esimerkiksi radiossa maksamalla soittokerroista etukäteen suosiosta huolimatta. Asenteellisesti ajateltuna Cheek on syöpä, rikkaruoho, joka vie muilta muusikoilta kasvutilaa.

Toki nyt kun suosio on jo saavutettu, samoja keinoja tuskin tarvitsee käyttää, vaan kysyntä ajaa asiansa.

 

[Anul]

Oksettavaa kokkareräppiä. Tälläin hekumoidaan cheekistä kokomuksen ääniharavaa ! Räpin kanssa mitään tekemistä. Valtavirta kokoomus sontaa!

edit. Yksi hyvä syy iltapuluilta = kokoomus = kääntää katseet toiseen suuntaan maailman ongelmista, ettei niitä huomattaisi tai tajuttaisi, kuten hyvä esimerkki oli "putinin-juusto" hehkutus.

 

[Kaapeli]

Musiikin ystävänä tuo kaupallisuus on just se ongelman ydin ja tekijä, joka tekee Cheekistä paskaa mun ja monen muun silmissä. Kyseisessä ilmiössä ei ole mitään uutta puhuttaessa musiikkiteollisuudesta, mutta näin pienessä maassa tuollaisilla keinoilla menestyminen syö vähemmän tunnettujen ei-kaupallisten muusikoiden leipää merkittävästi.

Eli käytännössä kaikki kuuluisat ja menestyneet muusikot ovat olleet paskaa, koska niillä on tehty miljoonia? Tulisiko menestyneiden muusikoiden ryhtyä kaljapalkalla kapakkakeikkoja tekeviksi trubaduureiksi, jotta eivät "söisi" jonkun toisen huttumuusikon pimputuksen kuuntelijoita, jotka täytyy ilmeisesti melkein pakottaa kuuntelijoiksi?

Vähemmän tunnettujen ei-kaupallisten muusikoiden leipää syö se (kuinka ei-kaupallisen leipää voi muuten syödä, jos musiikilla ei kerran tehdä kauppaa ja täten siis tienata?) , että heidän musiikkinsa ei päräytä massoja riittävästi tai eivät pistä musiikkiaan ilmaiseen jakoon.

Mielestäni ei ole oikein saada niin suurta kuuluvuutta esimerkiksi radiossa maksamalla soittokerroista etukäteen suosiosta huolimatta.

Netissä kuuluvuutta saa ilmaiseksi ja maailmanlaajuisesti. Se, että joku Cheek ostaisikin hiljalleen kuolevasta kotimaisesta radiosta mainosaikaa tuskin syö kenenkään muun kuuntelijoita, jos joku siis kyseisestä musiikista ylipäätään pitää ja tahtoo sitä kuunnella.

Asenteellisesti ajateltuna Cheek on syöpä, rikkaruoho, joka vie muilta muusikoilta kasvutilaa.

Höpsistä. Jos musiikki on hyvää, lykkää sen nettiin (tuubiin ja vastaaviin sekä musiikkisaiteille ja mm. spotifyhyn) ja musiikki itse hoitaa lopun, kun viraalikoneisto käynnistyy. Jos sille taas löytyy Suomesta vain muutama tuhat kiinnostunutta, niin sitten vika on yleensä musiikissa.

Turha hakea jostain Cheekistä syyllistä, jos oma musiikki ei uppoa tyypilliseen kuluttajaan. Ja harvemmin näiden "ei-kaupallisten taitelijamuusikoiden" musiikki mitään valtavirta-settiä onkaan.

 

[Huppe]

Sinäpä sen sanoit. Mä en suuremmin tykkää Cheekin tuotannosta, tai ehkäpä voisi sanoa jopa suoraan, että se on aika paskaa, mutta jälkikäteen kun katselin kuvia tuolta ja luin juttua lehdistä niin tuli mieleen, että olis ollu tosi siistiä olla tuolla.

Sama.

 

[kierojalka]

Eli käytännössä kaikki kuuluisat ja menestyneet muusikot ovat olleet paskaa, koska niillä on tehty miljoonia? Tulisiko menestyneiden muusikoiden ryhtyä kaljapalkalla kapakkakeikkoja tekeviksi trubaduureiksi, jotta eivät "söisi" jonkun toisen huttumuusikon pimputuksen kuuntelijoita, jotka täytyy ilmeisesti melkein pakottaa kuuntelijoiksi?

Vähemmän tunnettujen ei-kaupallisten muusikoiden leipää syö se (kuinka ei-kaupallisen leipää voi muuten syödä, jos musiikilla ei kerran tehdä kauppaa ja täten siis tienata?) , että heidän musiikkinsa ei päräytä massoja riittävästi tai eivät pistä musiikkiaan ilmaiseen jakoon.

Joo, myönnettäköön, että homma ei oo niin mustavalkoinen. Tarkoitus olikin lähinnä avautua ja herättää keskustelua.

Se, että joku Cheek ostaisikin hiljalleen kuolevasta kotimaisesta radiosta mainosaikaa tuskin syö kenenkään muun kuuntelijoita, jos joku siis kyseisestä musiikista ylipäätään pitää ja tahtoo sitä kuunnella.

Tämä ei pidä paikkaansa. Totta kai ostetut tunnit, joita on aivan helvetisti, syövät muulta musiikilta aikaa. Tällä hetkellä esimerkiksi Cheekin (tai itse asiassa levy-yhtiöstä tässä on kyse, ei Jare Tiihosesta) tapauksessa tilanne on eri, koska nyt se on jo suosittua, ja porukka haluaa kuulla sitä. Puhuinkin siitä, miten tuohon pisteeseen on päästy.

Höpsistä. Jos musiikki on hyvää, lykkää sen nettiin (tuubiin ja vastaaviin sekä musiikkisaiteille ja mm. spotifyhyn) ja musiikki itse hoitaa lopun, kun viraalikoneisto käynnistyy. Jos sille taas löytyy Suomesta vain muutama tuhat kiinnostunutta, niin sitten vika on yleensä musiikissa.

Totta puhut, mutta en sanonutkaan, ettei sitä kasvutilaa olisi lainkaan.

Turha hakea jostain Cheekistä syyllistä, jos oma musiikki ei uppoa tyypilliseen kuluttajaan. Ja harvemmin näiden "ei-kaupallisten taitelijamuusikoiden" musiikki mitään valtavirta-settiä onkaan.

Cheek on yksi monien joukossa. Valtavirran musiikki on valtavirran musiikkia osittain noiden keinojen vuoksi. Maailma on muuttunut 90-luvusta huomattavasti, mutta mielestäni Radio Cityn soittokokeilu kappaleella Bussipysäkillä on edelleen validi osoittamaan radiosoiton voimaa.

Radion ja TV:n osuus 58%, onlinen 5%

http://www.teosto.fi/vuosikertomus/musiikin-kayttajille

 

[Adsks]

Monessa paikkaan on huudeltu tosta soittoajan ostamisesta? Onko tähän lähteitä?

 

[JuusoJ]

ja jvg:hän nousi pinnalle aikalailla alussa ihan puhtaasti ilmaisia jakelukanavia pitkin: tuubi jne..

mä oon kuullu ekan kerran cheekkiä ja lahden tiimiä joskus 2000-luvun alussa kun se oli jotain ihan muuta kuin se on nykyään.. eka levy tuli 2001..

pitkään se on tuolla kyllä pauhannu.. ja on tota hypeä luonut kaikki muutkin kuin vain warneri.. Enemmän mä itse annan tuosta kunniaa kuitenkin keekille kuin levy-yhtiölle.. Ei se sen musiikki mitään helmeä oo.. mutta kyllä se ainakin pitkälti elää niinkuin räppää :D

 

[Jami2003]

Joo kyllä ärsyttää kun joutuu puolustamaan niinkin huonoa artistia kuin keekkiä mutta kaveri vaan ei ansaitse tätä tietämättömien ahdasmielisyyttä. Huvittaa kun nämä mollaajat ovat itsekin tutustuneet Cheekkiin Vain elämää -konseptin kautta eikä tajua että jätkällä on helvetin pitkät juuret musiikin teossa. Ja tosiaan itsekkin jollain tavalla sieti aikaisempaa tuotantoa mutta nykyinen on paskaa. Ehkä se möi itsensä. So fucking what, eipä mennyt ainakaan halvalla :D

Ottakaa Anna Abreu silmätikuksi jos haluatte jotain mollata. Se on tullut kuvioihin kuitenkin Idolsista. Ai niin mutta se on liian söpö nainen ;)

 

[kodari76]

Mikähän show syntyisi, jos minä ja puolenkymmentä muuta nelikymppistä ja vaikka viisikymppistäkin pistettäisiin feisbookkiin statukset joissa hehkutetaan menevämme tsiigaan jotain parikymppistä räppärimuijaa - vaikka joku Tiina. Otettais ryhmäkuvia, joissa meillä on itsetehdyt Tiina-paidat päällä ja hehkutettaisiin kuinka hotti se on. Oooh. Käydään joka keikalla ja mennään vaikka väkisin eturiviin heiluttamaan. Ostaisin muksuillenikin Tiina-paidat ja lippikset. Hekumoisin kaffehuoneessa, miltä tuntuisi muhinoida Tiinan kanssa. Ja siteeraisin Tiinan riimejä puheissani.

Tämähän tuntuu olevan sitä, mitä keski-ikäinen suomalainen crocks-nainen tekee...Tasa-arvoa?

Tai oikeastaan osa niistähän fanittaa jotain Robinia. Tehkääpä hyvät miehet sama jollekin 13v tyttöbändille, niin viranomaiset on heti ovella ja naapurit väittää pervoksi.

 

[Jallu87]

^ pointti oli?

 

[Kaapeli]

Tämä ei pidä paikkaansa. Totta kai ostetut tunnit, joita on aivan helvetisti, syövät muulta musiikilta aikaa. Tällä hetkellä esimerkiksi Cheekin (tai itse asiassa levy-yhtiöstä tässä on kyse, ei Jare Tiihosesta) tapauksessa tilanne on eri, koska nyt se on jo suosittua, ja porukka haluaa kuulla sitä. Puhuinkin siitä, miten tuohon pisteeseen on päästy.

Radiokanavia on kymmeniä, televisiokanavia myös aina vaan enemmän ja jos otetaan mukaan kaikenlaiset nettilähetykset, niin lähes rajattomasti. Suurin osa kanavista ei varmaankaan saa jeniäkään musiikin soittamisesta, vaan päinvastoin maksaa siitä rojalteja. YLE:n kanavat eivät myöskään soita rahasta mitään.

Miksi päivitellä, että kaupallisilta kanavilta tulee yllättäen kaupallista musiikkia, kun valinnanvaraahan on kuunnella ihan mitä huvittaa ja tarjonta rajaton. Löytyy kanavia levittää vaikkapa niin indie-musiikkia ettei sitä kuuntele kukaan muu kuin tekijä itse ja silti se on samalla periaatteessa kuunneltavissa maailmanlaajuisesti.

Jos tarkoitus on tehdä epäkaupallista musiikkia, niin miksi ihmeessä sitä pitäisi odottaa soitettavan kaupallisilta kanavilta? Ja jos kerran musiikilla ei ole tarkoitus tienata (eli se on todella epäkaupallista), niin mitä väliäkään saako soittoaikaa kaupallisilta kanavilta?

Cheek on yksi monien joukossa. Valtavirran musiikki on valtavirran musiikkia osittain noiden keinojen vuoksi. Maailma on muuttunut 90-luvusta huomattavasti, mutta mielestäni Radio Cityn soittokokeilu kappaleella Bussipysäkillä on edelleen validi osoittamaan radiosoiton voimaa.

Maailma on muuttunut nimenomaan parempaan suuntaan mitä tulee pikkutekijöiden mahdollisuuksiin saada tuotantonsa vaikka koko maailman kuuluviin mitättömällä rahallisella panostuksella. Kaupalliset kanavat ovat edelleen kaupallisia kanavia, mutta niiden rinnalle on tullut koko maailman kattavia ilmaisia vaihtoehtoja. Podcast-kanavan voi perustaa vaikkapa kotikoneella itse ja saada sen kuuluviin missäpäin hyvänsä ja viraalitrendit lähtevät leviämään salamannopeasti, jos ne ne omaavat potentiaalia olla hyviä.

 

[kierojalka]

Suurin osa kanavista ei varmaankaan saa jeniäkään musiikin soittamisesta, vaan päinvastoin maksaa siitä rojalteja.

Mikäli asia todella on näin, olen käsittänyt tuon toimintakuvion väärin. Pakko tunnustaa, että mun tietoni perustuvat alalla työskenteleviltä kuultuihin juttuihin. Tuottaja, eli levy-yhtiö maksaa kanaville soittoajasta etukäteen, jotta tuote varmasti saadaan kuuluville. Sama ilmiö tapahtuu hieman eri muodossa esimerkiksi albumin tai sinkun ilmestymispäivänä. Lättyjä myydään tuhansittain tavaratalokauppiaille ynnä muille, ja tapahtuma uutisoidaan myyntimenestyksenä, vaikka todellista suosiota ei välttämättä ole. Tätä samaa hyödynnettiin tuossa stadionkonsertissa, kuten tuossa Kauppalehden jutussakin mainittiin. Pointtini on se, että suosio ostetaan rahalla.

Miksi päivitellä, että kaupallisilta kanavilta tulee yllättäen kaupallista musiikkia, kun valinnanvaraahan on kuunnella ihan mitä huvittaa ja tarjonta rajaton. Löytyy kanavia levittää vaikkapa niin indie-musiikkia ettei sitä kuuntele kukaan muu kuin tekijä itse ja silti se on samalla periaatteessa kuunneltavissa maailmanlaajuisesti.

Ilmaisin itseni puutteellisesti aikaisemmin. Mua ei sapeta musiikin kaupallisuus. Se on looginen seuraus suosiosta. Mua sapettaa se, että se suosio ostetaan.

Sulla on nyt varmaan mielikuva, että oon vihervasemmistolainen risuparta, joka tykkää kuunnella valaanlaulua seiskatuumaselta vinyyliltä. Mä en myöskään kuulu siihen kateellisten ryhmään, jota harmittaa, ku toisella on Bentley ja mulla tiesuolan raiskaama Audi. Kuten aikasemmin mainitsin, moni ystäväni työskentelee alalla, ja tunnen sympatiaa kyseistä ammattiryhmää kohtaan.

Maailma on muuttunut nimenomaan parempaan suuntaan mitä tulee pikkutekijöiden mahdollisuuksiin saada tuotantonsa vaikka koko maailman kuuluviin mitättömällä rahallisella panostuksella. Kaupalliset kanavat ovat edelleen kaupallisia kanavia, mutta niiden rinnalle on tullut koko maailman kattavia ilmaisia vaihtoehtoja. Podcast-kanavan voi perustaa vaikkapa kotikoneella itse ja saada sen kuuluviin missäpäin hyvänsä ja viraalitrendit lähtevät leviämään salamannopeasti, jos ne ne omaavat potentiaalia olla hyviä.

Olen samaa mieltä. Podcast-kanavat tai pienemmät ei-kaupalliset tai vähemmän kaupalliset kanavat eivät kuitenkaan näillä markkinoilla pärjää millään mittarilla suurien kanavien taustalla pyöriville koneistoille. Moni kotimainen yhtye onkin löytänyt näitä vähemmän tunnettuja kanavia pitkin suosionsa Saksasta tai vaikka Japanista, joissa tilaa on paljon enemmän kaikenlaisille tekijöille.

 

[kierojalka]

Joo kyllä ärsyttää kun joutuu puolustamaan niinkin huonoa artistia kuin keekkiä mutta kaveri vaan ei ansaitse tätä tietämättömien ahdasmielisyyttä. Huvittaa kun nämä mollaajat ovat itsekin tutustuneet Cheekkiin Vain elämää -konseptin kautta eikä tajua että jätkällä on helvetin pitkät juuret musiikin teossa. Ja tosiaan itsekkin jollain tavalla sieti aikaisempaa tuotantoa mutta nykyinen on paskaa. Ehkä se möi itsensä. So fucking what, eipä mennyt ainakaan halvalla :D

Juuri tuosta siinä mollaamisessa on kyse. Suosio on ostettua, ja uskottavuus on menetetty.

 

[Kaapeli]

Mikäli asia todella on näin, olen käsittänyt tuon toimintakuvion väärin. Pakko tunnustaa, että mun tietoni perustuvat alalla työskenteleviltä kuultuihin juttuihin. Tuottaja, eli levy-yhtiö maksaa kanaville soittoajasta etukäteen, jotta tuote varmasti saadaan kuuluville. Sama ilmiö tapahtuu hieman eri muodossa esimerkiksi albumin tai sinkun ilmestymispäivänä. Lättyjä myydään tuhansittain tavaratalokauppiaille ynnä muille, ja tapahtuma uutisoidaan myyntimenestyksenä, vaikka todellista suosiota ei välttämättä ole. Tätä samaa hyödynnettiin tuossa stadionkonsertissa, kuten tuossa Kauppalehden jutussakin mainittiin.

Enimmäkseen se raha liikkuu toiseen suuntaan.

"Radio Novalta kerrotaan, että viime vuonna radiokanava pulitti Teosto- ja Gramex-korvauksia yhteensä 1,8 miljoona euroa."

"Kun kerätyt rahat jaetaan kappaleiden lukumäärällä, saadaankin yhden kappaleen arvo: 1,39 euroa. Gramexin mukaan tuottajalle – useimmassa tapauksessa levy-yhtiölle – menee puolet summasta. Näin ollen 1,39 eurosta esiintyjälle jää noin 0,7 euroa."

Radiosoitolla ei muusikko rikastu | Taloussanomat

Jos haluaa kappaleitaan soittoon radioon, niin kannattaa paremminkin toimia niin, että ei vaadi niistä mitään korvauksia. Silloin on jo etulyöntiasemassa useimpiin kaupallisiin artisteihin, jotka tekevät tiliä radiosoitolla.

Pointtini on se, että suosio ostetaan rahalla.

Mutta ei paska musiikki hyväksi muutu rahallakaan. Toisaalta hyvä musiikki menestyy ilman rahaakin.

Radiokanavan kannalta olisi kuitenkin parasta, jos suosittu musiikki olisi aivan ilmaista. Muuten ne kuitenkin yleensä maksavat soittamastaan musiikista.

 

[kierojalka]

Enimmäkseen se raha liikkuu toiseen suuntaan.

Jos haluaa kappaleitaan soittoon radioon, niin kannattaa paremminkin toimia niin, että ei vaadi niistä mitään korvauksia. Silloin on jo etulyöntiasemassa useimpiin kaupallisiin artisteihin, jotka tekevät tiliä radiosoitolla.

Juuri tuosta mä puhuin. Levy-yhtiö maksaa radiokanavalle, että ne soittaa sitä musiikkia. Kanava ei siis maksa yhtiölle tai artistille mitään, päinvastoin.

Mutta ei paska musiikki hyväksi muutu rahallakaan. Toisaalta hyvä musiikki menestyy ilman rahaakin.

Ikävä kyllä paska musiikki muuttuu suosituksi rahalla. Tästä todisteena mm. tuo aikasemmin mainitsemani Radio Cityn 90-luvulla teettämä kokeilu.

Makuasioita nämäkin loppujen lopuksi tosin ovat. Mun mielestä Cheekin musiikissa on hyviä elementtejä. En missään nimessä tuomitse sitä täysin paskaksi, vaikka noin muuten tuo "timanttikulttuuri" mua kuvottaakin.

 

[Pattitappi]

Tätä samaa hyödynnettiin tuossa stadionkonsertissa, kuten tuossa Kauppalehden jutussakin mainittiin. Pointtini on se, että suosio ostetaan rahalla.

Mä olin keikalla. Hyvä meininki, tykkäsin. Oon ollu kattomassa myös jokusen ulkomaan artistin keikan ja cheekin keikka oli vähintään yhtä hyvin järjestetty ja onnistunut.

Ja lainauksen pointti oli: jos suosio ostetaan rahalla ja näin tehdään isot voitot, niin varmaan kaikkien levy-yhtiöiden kannattaa ostaa suosiota kaikille artisteilleen ja sitten nähdään stadionkeikkoja kotimaisilta artisteilta kuukausittain...

Niinku Jami2003 kirjoittaa, niin liian pitkälle menee cheekin morkkaaminen ja morkkaajat näyttää vielä olevan aikuisia miehiä.

 

[kodari76]

Ainahan näkyvyyttä on ostettu rahalla. Näin loppukäyttäjänä lähinnä nyppii se toiston määrä mitä radiosta tulee. Itse kuuntelen Radio Rockia monta tuntia viikossa. Ja voi jeesus että on alkanut viime kuukausina nyppimään se Avenged Sevenfoldin soitto. Sitä tulee aina kun autoon istuu. Jätkillä on asemalla varmaan joku 10 mp3:n lista mikä pyörii loppumattomalla repeatilla. Välillä joku Klasu saattaa soittaa jotain muuta, mutta koskaan ei mitään ei-listahittiä joltain vuodelta. Luulisi että kun vaikka Stam1naltakin tulee uusi levy, niin siellä on muitakin biisejä kuin Dynamo. Voisivat vaikka randomina valita raidat uusilta levyiltä. Mutta ei. Uudestaan ja uudestaan samoja biisejä.

Kanavaa voi vaihtaa, mutta toisto säilyy. Vielä kerran kun vaimo virittää Radio Aallon ja sieltä tulee se "tytöt lähtee tanssimaan blaa blaa..." niin hakkaan stereot nyrkillä paskaksi.

 

[afrolicious]

Mielestäni Cheekin menestys tekee oikein hyvää koko suomiräppi-genrelle, vaikkei musiikki jonkun mielestä sitä "oikeaa räppiä" olisikaan. Tuntuu että tänä kesänä radiossa soitettiin yllättävän paljon suomiräppiä, jopa semmosia artisteja joita en olisi uskonut kuulevan ylen kanavilta. Mediat ovat alkaneet kiinnostua taas räpistä ja eiköhän isona syynä tähän ole just Cheekit ja mustat barbaarit.

Joku kirjotti että jos biisi on riittävän hyvä, niin kyllä sitä radiosoittoa ja suosiota tulee. Ei se kyllä oikeasti niin mene, syytä en osaa sanoa. Toisten artistien vaan on jostain syystä helpompi saada se sinkku soimaan radioissa kun toisilla.

 

[D.Yates]

Suosion osto rahalla kyllä rajoittuu lähinnä sellasiin keisseihin että kuka tuntematon artisti vetää jossain elämä lapselle -konsertissa. Ei mikään radiokanava myy soittoaikaa, ainakaan suomessa. Enemmänkin kaikenlainen sissimarkkinointi alkaa olla tätä päivää. Lukaisin lomalla the policen historiikin, siinä oli aikansa edellä olevaa markkinointia.

koskaan ei mitään ei-listahittiä joltain vuodelta. Luulisi että kun vaikka Stam1naltakin tulee uusi levy, niin siellä on muitakin biisejä kuin Dynamo. Voisivat vaikka randomina valita raidat uusilta levyiltä. Mutta ei. Uudestaan ja uudestaan samoja biisejä.

Yleensä ne listahitit on ne "parhaat" biisit. Esimerkki: ketä kiinnostaa kuunnella vaikka Michael Jacksonin thrillerin vipaa biisiä (the lady in my life), kun samalla levyllä on thriller, beat it ja billie jean? Jos joku kanava alkaa tuollaista paskaa suoltamaan niin kyllä mulla ainakin vaihtuu kanava saman tien. (*)

Jos se levyn paras biisi on unohdettuna jalokivenä, niin levy-yhtiön moka ettei julkaissut singlenä.

(*) ymmärrän kyllä tuskan, mulla loppui kyllä esim radio rockin kuuntelu aivan tautisen lyhyeen soittolistaan. Jolla soitettiin paskoja biisejä.

 

[Ray Lewis]

Joo kyllä ärsyttää kun joutuu puolustamaan niinkin huonoa artistia kuin keekkiä mutta kaveri vaan ei ansaitse tätä tietämättömien ahdasmielisyyttä. Huvittaa kun nämä mollaajat ovat itsekin tutustuneet Cheekkiin Vain elämää -konseptin kautta eikä tajua että jätkällä on helvetin pitkät juuret musiikin teossa.

Ihan asiaa, mutta tällaisten puheiden ympärillä painottaisin aina tuon vielä pidempään räppiä tehneen Lahden kaartin tärkeyttä. Mm. Brädi ja kumppanit tekivät helvetin tärkeetä duunia jo ysärin loppupuolella Lahdessa ja olivat luoneet lähes tyhjästä jo mahtavaa pohjaa kaikelle ottaessaan Cheekin porukkaan myöhemmin.

Mielestäni Cheekin menestys tekee oikein hyvää koko suomiräppi-genrelle, vaikkei musiikki jonkun mielestä sitä "oikeaa räppiä" olisikaan. Tuntuu että tänä kesänä radiossa soitettiin yllättävän paljon suomiräppiä, jopa semmosia artisteja joita en olisi uskonut kuulevan ylen kanavilta. Mediat ovat alkaneet kiinnostua taas räpistä ja eiköhän isona syynä tähän ole just Cheekit ja mustat barbaarit.

Tällaista vääntöä on ollut räpin ympärillä vuosikymmeniä ja toki rehellisesti myönnettävä, että itsekin olen joskus tähän ilmiöön sortunut. Joskus 9-vuotiaana 90-luvun puolivälissä ihmettelin, että voiko Puff Daddyä kutsua "oikeeksi räpiksi", koska sitä soitettiin jossain MTV3:n Jyrkissäkin ja se kuulosti osin popahtavalta.