Kuitu – suoliston ja aineenvaihdunnan perusta
- Keskustelun aloittaja Persikka
- Aloitettu
-
- Tags
- gluteeniton ibs
- Liittynyt
- 7.10.2005
- Viestejä
- 292
Critter sanoi:
pikaisen googlesession jälkeen kävi limi että tutkimuksia kuiduta ja syövästä löytyy sekä puolesta että vastaan. Esim. Lancet -lehti, toukokuu 3, 2003. Vielä American Family Physician -nettijulkaisu, 1.Tammikuuta 2004 raportoi tästä http://www.aafp.org/afp/20040101/tips/21.html
hitto, en välitä väitellä -kysymys johon lähdin vastaamaan oli siitä, mihin niitä kuituja edes tarvitaan 25g/päivä. satuin olemaan vielä siinä uskossa, että kuidut voisivat ehkäistä syöpää -go ahead, shoot me!:D lopetan osaltani selityset tähän.
päättyy.protsku
Banned
- Liittynyt
- 13.3.2003
- Viestejä
- 4 177
Sydänystävän Vehnäleseet on oikea valinta kuitujen saamiseen. Edullista eikä edes maistu pahalle jos laittaa vaikka sheikkeriin proteiinijuoman lisäkkeeksi. Oma spesiaali on ollut rasvaton piimä 0,5 litraa ja siihen 2 ruokalusikallista leseitä. Nami nami. 
- Liittynyt
- 12.1.2005
- Viestejä
- 443
Niin, siis kyllähän kasvisten kuidutkin hieman estävät ravintoaineiden imeytymistä. Mutta tämä "imeytymishäiriö" on melko vähäistä. Kasvisten liukenevat kuidut ovat mielestäni terveydelle hyviä. Ylipäänsä ihmetyttää, miksi kuidut aina niputetaan yhteen, kun kerran liukenevien kuitujen käyttäytyminen on täysin erilaista kuin liukenemattomien.Belmondo sanoi:
- Liittynyt
- 12.1.2005
- Viestejä
- 443
Laitan tässä nyt jotain näin alkuun, mutta tarkentamalla kysymystä voin pistää yksityiskohtaisempiakin tietoja. Eli mistä tarkkaan ottaen haluaisit ”kotiläksyä”?Belmondo sanoi:
Harvardin sivuilta:
“Fiber and colon cancer
For years, Americans have been told to consume a high-fiber diet to lower the risk of colon cancer - mainly on the basis of results from relatively small studies. Larger and better-designed studies have failed to show a link between fiber and colon cancer. One of these - a Harvard study that followed over 80,000 female nurses for 16 years - found that dietary fiber was not strongly associated with a reduced risk for either colon cancer or polyps (a precursor to colon cancer)”
http://ije.oxfordjournals.org/cgi/content/full/32/2/239
“Thus, although the ecological differences in bowel cancer rates and consumption of cereal based dietary fibre noted over 30 years ago by Burkitt persist, recent evidence from prospective cohort studies and randomized controlled trials suggest that the two are not causally related. Examining ecological differences in disease can provide epidemiologists with clues as to the aspects of a population’s habits that are health protective and those which are damaging to health. Further work is required to determine what aspect or aspects of African life styles protect from bowel cancer.”
http://focus.hms.harvard.edu/1998/June19_1998/oncol.html Tuolla juttua bakteerien liukoisesta kuidusta valmistamasta butyyrihaposta.
http://www.nutritiondata.com/facts-A00001-01c0000.html Eli maitorasva sisältää n.3% butyyrihappoa (eli voihappoa). Kuitenkin, pitää muistaa, että vaikka tuo maitorasva onkin terveellistä, niin se ei voi silti korvata liukoisen kuidun vaikutuksia. Liukoisesta kuidusta bakteerit nimittäin valmistavat voihappoa koko suoliston matkalle.
http://www.second-opinions.co.uk/cholesterol_myth_3.html Tuolla on artikkeli ”lesemyyteistä”, tekstin lopussa iso liuta lähdeviitteitä, joista suuri osa on nähtävissä pubmedissä. Mielenkiintoisinta olisi nähdä tämä ”H S Wasan, R A Goodlad. Fiber-supplemented foods may damage your health. Lancet 1996; 348: 319-20.” ja tämä K Kaneko, et al. Effect of fibre on protein, fat and calcium digestibilities and fecal cholesterol excretion. J Nutr Sci Vitaminol (Tokyo). 1986; 32(3): 317. Mutta tosiaan, aika monihan noista lähteistä on nähtävillä pubmedissä.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/...ed&dopt=Abstract&list_uids=3029356&query_hl=1 Minulle oli yllätys, ettei kuitu vaikuttaisikaan rautatasapainoon. Ilmeisesti elimistön rautavarat ovat kuitenkin niin suuret, etteivät nuo imeytymisongelmat näy tutkimuksissa suoranaisena puutoksena. Raudan imeytymisen ja fytiinin yhteydestä. (Fytiiniä on siis paljon viljoissa)
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/...t=Abstract&list_uids=3034044&query_hl=3Sinkin imeytymisestä http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/...d&dopt=Abstract&list_uids=6496386&query_hl=16 “Average zinc absorption was 34.0 +/- 6.2% from the basal diet and 33.8 +/- 2.9% from the diet with 0.5 g alpha-cellulose per kg body weight added. Zinc absorption fell to 17.5 +/- 2.5% when 2.34 g of phytate as sodium phytate were added to the basal diet.” Eli tässäkin tulee esiin, että selluloosan (pääasiassa kasviksissa) merkitys sinkin imeytymiseen on vähäinen, mutta sitten viljojen sisältämä fytiinihappo pudottaakin imeytymistä runsaasti.
Mutta siis löytämäni tutkimuskirjallisuuden mukaan nykymuodossa nautittu viljakuitu (joka on lähes kokonaan liukenematonta) ei auta diabetekseen, lipidiarvoihin eikä edes siihen aikoinaan mainostettuun paksusuolen syöpään. Joissakin tutkimuksissa sen on todettu näitä jopa pahentaneen. Vihanneksilla
- Liittynyt
- 12.1.2005
- Viestejä
- 443
Oho, lopusta jäi pätkä pois. Nyt näyttää siltä, kuin tarkoittaisin vihannesten pahentavan asiaa. Eli loppuun "vihanneksilla kuituineen voi olla ehkäisevää merkitystä. Se johtuuko tuo kuiduista vai siitä kaikesta muusta hyvästä, jota vihanneksissa on, ei nykytutkimus kerro. Mutta ei kai se ole niin oleellistakaan?"
- Liittynyt
- 2.2.2003
- Viestejä
- 64
Tässä olisi tarkoitus olla jonkinsortin low-carb-dieetillä, joten tämä asia askarruttaa: Mistä saisi mahdollisimman vähähiilihydraattista kuitua? Olisi kuitenkin kiva jos suoli toimii dieetillä. 
Olen käyttänyt Sydänystävän ruislesettä, jossa on 26g hiilihydraattia ja 39g kuitua / 100g. Olisiko olemassa vieläkin vähähiilihydraattisempaa kuitua?
Timo
Olen käyttänyt Sydänystävän ruislesettä, jossa on 26g hiilihydraattia ja 39g kuitua / 100g. Olisiko olemassa vieläkin vähähiilihydraattisempaa kuitua?
Timo
- Liittynyt
- 28.11.2005
- Viestejä
- 1 462
Sydänystävän vehnälese: 14g hiilaria ja 40g kuitua: 140kcall/100g
- Liittynyt
- 27.4.2003
- Viestejä
- 417
Mitä kuidun saantiin tulee, on kyse sitten minkä tahansa hiilihydraattikoostumuksen ruokavaliosta, on pelkkä kuitujen tuijottaminen eräs klassisista terveysmyyteistä, jota ei mielestäni ole riittävän usein, vieläkään väännetty rautalangasta - kuitujen laatukriteeriominaisuuksista ylipäätään.
Tässä piilee mielestäni myös eräs vähähiilarisen suurimmista sudenkuopista: syömällä vähäkuituisempaa ruokaa, mutta käyttämällä kuitulisiä, ei monia kuituun yhdistettyjä hyötyjä välttämättä saavuteta.
Kuitulisien käyttö kuulostaa loogiselta ratkaisulta auttaa tilannetta kuitukriteeriä kohentaakseen ja kuitujen kokonaissaantia ajatellen, mutta oikeastaan tarkoitus ei ole, tai ei ainakaan pitäisi olla, kannustaa kuitulisien (leseet yms.) käyttöön. Maku- ja esimerkiksi ummetusaspekti onkin sitten toki toinen juttu. Koska kysyjä tiedustelikin kuitulisiä näissä merkityksissä, olen osittain sivuraiteilla, mutta se suotakoon.
Kaikkia kuidun kautta "epäsuorasti" saatuja terveyttä edistäviä aspekteja ei yksinkertaisesti saavuteta (vain) kuituvalmisteita käyttäen, osa toki. Toisin sanoen, kuitukriteerien täyttymistä esim. lesevalmisteella "kaunistelemalla" ei muuteta tilannetta aivan niin suotuisaksi, kuin voisi ehkä kuvitella.
Ja ei, en ole vähähiilarista vastaan, päivastoin. En myöskään sano, edes rivien välistä (terkut MCAropupulle;) ), ettei vähähiilarista voisi koostaa tässäkin suhteen järkevästi - viljan kuitujen kaikkia laatuominaisuuksia tosin ei välttämättä saavuteta. Se, mikä merkitys tällä on, onkin monimutkaisempi vyyhti.
Perusteluita ja väitteitä tukevaa dataa tarvittaessa. :heittolaukauskiireidenlomasta:
Tässä piilee mielestäni myös eräs vähähiilarisen suurimmista sudenkuopista: syömällä vähäkuituisempaa ruokaa, mutta käyttämällä kuitulisiä, ei monia kuituun yhdistettyjä hyötyjä välttämättä saavuteta.
Kuitulisien käyttö kuulostaa loogiselta ratkaisulta auttaa tilannetta kuitukriteeriä kohentaakseen ja kuitujen kokonaissaantia ajatellen, mutta oikeastaan tarkoitus ei ole, tai ei ainakaan pitäisi olla, kannustaa kuitulisien (leseet yms.) käyttöön. Maku- ja esimerkiksi ummetusaspekti onkin sitten toki toinen juttu. Koska kysyjä tiedustelikin kuitulisiä näissä merkityksissä, olen osittain sivuraiteilla, mutta se suotakoon.
Kaikkia kuidun kautta "epäsuorasti" saatuja terveyttä edistäviä aspekteja ei yksinkertaisesti saavuteta (vain) kuituvalmisteita käyttäen, osa toki. Toisin sanoen, kuitukriteerien täyttymistä esim. lesevalmisteella "kaunistelemalla" ei muuteta tilannetta aivan niin suotuisaksi, kuin voisi ehkä kuvitella.
Ja ei, en ole vähähiilarista vastaan, päivastoin. En myöskään sano, edes rivien välistä (terkut MCAropupulle;) ), ettei vähähiilarista voisi koostaa tässäkin suhteen järkevästi - viljan kuitujen kaikkia laatuominaisuuksia tosin ei välttämättä saavuteta. Se, mikä merkitys tällä on, onkin monimutkaisempi vyyhti.
Perusteluita ja väitteitä tukevaa dataa tarvittaessa.
:heittolaukauskiireidenlomasta:- Liittynyt
- 12.3.2003
- Viestejä
- 794
Eikös se nykyään ala olemaan jo ainakin jossain määrin tiedossa, että kasvisten kuidut ovat laadultaan parempia vrt. viljojen kuituihin? Esimerkkinä mm. pikku lapsilla esiintyvä ummetus. Siinä missä lääkärit aiemmin kehottivat lisäämään leivän syöntiä, nykytrendi näyttäisi puoltavan vahvasti kasvisten lisäämisen puolesta. Ei tietenkään voi yleistää vielä kovin laajasti, mutta siihen suuntaan ollaan ilmeisesti menossa, ainakin toivon mukaan ;).Jason82 sanoi:Ja ei, en ole vähähiilarista vastaan, päivastoin. En myöskään sano, edes rivien välistä (terkut MCAropupulle;) ), ettei vähähiilarista voisi koostaa tässäkin suhteen järkevästi - viljan kuitujen kaikkia laatuominaisuuksia tosin ei välttämättä saavuteta. Se, mikä merkitys tällä on, onkin monimutkaisempi vyyhti.
Perusteluita ja väitteitä tukevaa dataa tarvittaessa.
Jotenka pointtini oli, että runsaasti kasviksia vaan mukaan dieetille, lisäksi voi ottaa sitten lisäkuitua esimerkiksi pellavansiemenrouheesta ja saa mukavasti myös hyviä rasvoja samalla.
Tuo kuitujen saantitarve tosin saattaa hiukan muuttua(itseasiassa aika paljonkin), mikäli low-carb vedetään >50g hiilaria tasolle(ketogeeniselle), jolloinka rasvan määrä kasvaa(ainakin niin pitäisi tapahtua) huomattavasti. Pointtina tässä siis se, että yksin kuidut eivät ole se _avaintekijä_ suoliston hyvinvoinnin/toimivuuden kannalta.
- Liittynyt
- 27.4.2003
- Viestejä
- 417
lentoemo sanoi:
Kun puhutaan kuitujen terveysvaikutuksista kansanvitsauksiimme(kansantauteihin) nähden, niin ei, pikemminkin päin vastoin. Siitä alla lisää. Mutta sä puhuitkin ummetuksen ehkäisystä.
Kiitos kysymästä, Astro.. ;)
Tuotanoin, tähän kysymykseen, joka eittämättä koskee täysviljatuotteiden suosimista, hiilariuskomuksia ja ruokavalioita, joissa viljatuotteita ei yksinkertaisesti ole, yritän vastata aiheeseen siten, etten saisi ainakaan kovin suurta tulikivenkatkuista, väärinymmärrysten saattelemaa vastinetta. ;) Joten:
Kuitu lienee itsessään yksi eniten itsestään selvyytenä otettu terveydellisestä suotuisa valinta eri alojen ravitsemusvalistuksen parissa ahertavien parissa. Tokihan kuitujen saanti indikoi suotuisia valintoja, mutta suurenevan todistustaakan kera, pääasiassa epäsuorine vaikutuksineen. Jos hieman pelkistää, kuitu on tietynlainen yleismittari kuvaamaan elintarvikkeissa olevia lukuisia terveydelle, hyvinvoinnille ja laihdutukselle olennaisia ainesosia. Kuitupitoisuus indikoi pitkälti vitamiinien ja mineraalien määrää, matalaa glykeemistä indeksiä, antioksidatiivisuutta jne. Näistä löytyy mukavia käppyröitä runsaasti, siitä, mitä yhdisteitä em. termien takana piillee. Eli vaikka kuidun määriä seurattaisiinkin, niin pelkästään kuitua ei oikeastaan haeta vaan paljon muutakin.
Täysjyvätuotteiden terveellisyydestä emme siis pääse ohitse, mutta mikäli joku valitsee linjan elää ilman viljatuotteita, niin tokihan terveellisesti voi elää niinkin, mutta pitää tietää mitä tekee. Jotakin terveellistä jäänee pois, mutta osan näistä voi korvata muualta ja ne mitä ei voi, eivät varmaan ole kokonaisuuden kannalta kohtalokkaita ratkaisuja, kun suhteutetaan ne epäterveellisiin elämäntapoihin, jota populaatiotasolla tuppaa laajasti löytymään.
Lisättäköön että kokojyväviljojen vaikutukset eivät todennäköisesti kuittaannu kasvisten ja hedelmien lisäyksellä, koska päävaikuttajana ovat ilmeisesti kokojyvien muut yhdisteet kuin kuitu. Itse täysjyvään palatakseni, on se tutkimuksissa järjestään suojaava tekijä ja usein vielä sen jälkeen kun vaikutus on vakioitu kasvisten määrällä. Ja joo, kyllä, näitä kuitupitoisuuden ja terveysvaikutusten yhteyden takana piileviä ainesoisia toki löytyy muistakin kasvikunnan tuotteista, mutta asia ei ole aivan yksioikoinen. Analyysejä, joissa yhteys on vakioitu kasviksilla ei toki ole läjäpäin, niissä täysjyvä on edelleen erittäin vahvoilla suhteessa muihin kasvikunnan ryhmiin. Tämä indikoi sitä, ettei kuitupitoisten viljatuotteiden vaikutuksia voi täysin korvata kasviksilla - kun kuitenkin tiedetään, että kyse ei pääasiassa ole kuituvaikutuksesta vaan jostain muusta. Nämä ovat tietysti spekulaatiota niin kauan kuin ei oikeasti tiedetä vaikuttavia ainesosia tai ominaisuuksia ja eksakteja vaikutusmekanismeja. Ja niitä ehdokkaita on kyllä paljon (GI, kuitu per se, kuidut prebioottina, Mg, fenoliyhdisteet jne..). Osa niistä ehdokkaista on sellaisia, että niitä on olennaisesti vain viljatuotteissa.
Oma aspektinsa asiaan on tietysti myös se, mitä terveysongelmia haluamme kuitupitoisilla tuotteilla välttää ja mitkä ovat elämäntapamme. Jos on esim.liikkuva alakarppi, niin diabetesta ei tarvinne pelätä vaikkei söisikään täysjyvää, mutta sydärin riski jäänee osin alentamatta. Se, miten Anssi alakarppi sitten pärjäilee ilman täysjyvää, siihen ei tutkimus toki anna konkreettisia viitteitä, koska epidemiologiset tutkimukset eivät pysty huomioimaan niin tavallisesta poikkeavaa ruokavaliota vaan antavat enemmänkin vastauksia siihen, mitkä tekijät ovat suojaavia tekijöitä tyypillisessä sekaruokavaliossa. Toisaalta interventiotutkimukset eivät tule pitkään aikaan tuottamaan vastauksia näihin kysymyksiin vaikka niissä vähähiilarisia on.
Pointtina kotikatsomoon: kokojyvävilja on eittämättä suotuisa, jopa ylivertainen vaihtoehto, mutta jos ei niitä syö,niin sitten on parempi syödä kasviksia reilusti, pitää huoli mm. magnesiumin saannista ja mahdollisuuksien mukaan koettaa paikata keskeisiä täysjyväviljojen syömättömyyden aiheuttamia puutteita muista kasvikunnan tuotteista näitä ingredienttejä poimien. Toiminee vähintäänkin siedettävänä korvikkeena, mahdollisesti riittävänä, vaikkei sitten joka yksilön kohdalla täydellisesti. Lienee siis selvää, että pitkän aikavälin terveysongelmat piilevät kuitenkin muualla kuin tässä kysymyksessä ja mielekkäillä, tietoisilla yksilövalinnoilla näitä mahdollisia riskejä minimoidaan huimasti.
Täysjyvän terveysvaikutuksista vaikkapa tuosta alta, erovaisuuksia muihin kasvikunnan tuotteisiin, lisää löytyy kyllä huolellisesti tietokannoissa kahlaamalla, aloittamalla vaikkapa ao. datan viitteistä.
Journal of the American College of Nutrition, Vol. 19, No. 90003, 291S-299S (2000)
Whole Grain Foods and Heart Disease Risk
http://www.jacn.org/cgi/content/full/19/suppl_3/291S
Myös J.Montosen ao. väitöksestä asiaan liittyvää analyysiä:
http://www.ktl.fi/portal/suomi/ajankohtaista/?id=551
:kippis1:
- Liittynyt
- 7.10.2002
- Viestejä
- 2 081
Jason82 sanoi:
Tämä Anssi syö ainakin viljatuotteita joka päivä..
- Liittynyt
- 2.2.2003
- Viestejä
- 64
Since 1988 sanoi:
Eikös mm. vehnäjauhoista valmistettuja tuotteita kehoiteta välttämään, eivät ole terveydelle hyväksi (korkea GI jne.). En sitten tiedä vehnäleseistä...
Kommentoin eilen tähän samaan viestiin, mutta olisiko niin että kommenttini olisi sensuroitu pois siinä esiintyvän voimasanan vuoksi?
