Kuinkas monella mimmillä on karvakorvia taloudessa?

Kiitti ehdotuksista Valerie ja Uwish! Eroahdistukseen emme usko, koira on joku 13 vuotta ja pärjännyt päivät yksin koko elämänsä tekemättä tuhoja. Ei se pelkkää ahdistusta koe, vaan jonkun sortin pakokauhu voi vaan ajaa sen raatelemaan sälekaihtimilla omaa suutansa. En vielä tiedä miten tämä päivä on sujunut yksin kotona, toivottavasti hyvin.. Ei ole enää sälekaihtimia mitä rikkoa ja matot on pesulassa, jos veren saisi irti.
Tuo tilan rajaaminen olisi hyvä jos se tahallaan rikkoisi paikkoja, mutta kun sillä kerran on joku pelko/hätä tms, voisi olla huonompi juttu olla pienemmässä tilassa, mistä ei näe ulos ja ehkä se kuulee jotain mikä saa sille aikaan tuon luokan paniikin. Talo on avarasti rakennettu, joten jos yhdessä osaa taloa kuuluu ulkoa jotain niin se kuuluu koko taloon. Pitääkin varmistaa että eihän mikään varashälytys voisi ruveta soimaan vahingossa, vaikka varashälytin systeemi ei ole päällä koiran ollessa kotona. Se ääni saisi mutkin hulluksi.
Koirulille pitäs löytää sitten joku päivähoito, jos se on tänäänkin riehunut. Mä ainakin pelkään sen terveyden puolesta, ei voi joka arkipäivä olla toinen ihan pakokauhun vallassa. Näin nopeasti miettien koiran pitäisi sitten muuttaa jollekin kaukaisemmalle sukulaiselle - kaikkien muidenkin kotien lähellä louhitaan päivittäin. Noita päivähoitojuttuja pitäisi katsella! Olisi hyvä jos semmoisessa hoitolassa olisi koiralla ihan oma tila, jossa se voisi lepäillä niinkun se on tottunut päivänsä viettämään. Eikä pikkupiskit roiku korvissa ja härnää.

Sun tekstejä lukiessa en kans usko et kyse on eroahdistuksesta. Ja oon myös sitä mieltä, et jos noi paniikki-kohtaukset johtuu tosta louhimisesta, niin pieneen tilaan sulkeminen voi aiheuttaa vielä suuremman paniikin (voi tietty olla toisinkin päin). Voi tietty kokeilla jotain radion/telkkarin jättämistä päälle, jos se vähän veis huomiota niistä äänistä (jos nyt kyse on louhimisesta). Voin kuvitella, että on ollut kauheeta tulla kotiin ja huomata paniikin jäljet. :( Ja kuinka kauheeta se mahtaa olla koiralle... Jaksamisia ja toivottavasti löytyy joku keino tai selitys tilanteeseen.
 
Minulla on sijaisressukka elukka koira!!!! Oon ikionnellinen. Tai se on mun poikaystävän äidin perheen koira, joka todellakin tarvitsee rakkautta, aikaa ja koulutusta. Minä aattelin antaa sille sitä mikä siltä puuttuu. Tänään ensimmäinen kunnon kokeilu ihan opettamismielessä. Koirassa on ilmeisesti jotain paimenkoirarotua ja on aikalailla halukas palvelemaan ja saamaan huomiota. Tykkää olla sylissä ja on todella herttainen, vaikka ei osaa ollenkaan käyttäytyä.

Koira on liian laiha, sillä on liian pitkät kynnet, se tarvii liikuntaa, se tarvii paljon huomiota ja todellakin sitä koulutusta ja muuta aivotyötä. Koira muuten käyttäytyy todella suloisesti, mutta hyppii kuin mikäkin heinäsirkka! koira on pienikokoinen, mutta on aika kivuliasta ihan suu vaahdoten hyppivää koiraa yrittää pitää jaloissa.

Mitähän rotuja siinä on... Ulkonäkönsä puolesta siinä on ainakin jotain paimenkoiraa (porokoira, lapinkoira) ja suomenpystykorvaa tai muuta pystykorvaa. Rakastuin siihen!!!!!!
 
Täällä on seurana 2-4 vuotias maatiaiskissa. Haettiin löytöeläinhoitolasta alkuviikosta. On ihmisrakas huomionkipeä pallero. On tottunut yllätävän hyvin uuteen kotiinsa. Nimeksi pojalle annettiin Hiroto, osaksi pienen ylipainon takia, ei tuo normipainossakaan kovin pieni kisu olisi. Eläinlääkärissä ois tarkoitus käydä lähiaikoina tarkistamassa onko tuolle vatsan pullotukselle muukin syy kuin liikakilot.
 
Täällä majailee kaksi energistä ja iloista beauceron narttua. Toinen 8,5v ja toinen 1,5v. Molemmat koirat kaipaavat paljon liikuntaa ja tekemistä. Vanhemman kanssa olen suorittanut bh-kokeen ja harrastanut hakua, nuoremman kanssa ollaan otettu vaan "kotitottista". Kysyisinkin heti muilta salilla käyviltä tytsyiltä että mistä revitte aikaa? Työpäivän jälkeen ei enään millään raaskisi jättää koiria yksin mutta salillekin pitäis vähintään 3krt/vko päästä... Miten te muut olette asian järjestänyt...?
 
Täällä uusi karvakorvan omistaja :haart:. Koska 10 viikkoista pentua ei haluais jättää yksin kovin pitkäksi aikaa, on treeni loppunut kuin seinään :( Ehdoin tahdoin kun ei haluis olla aiheuttamassa eroahdistusta koiralle. Nojoo, pieni breikki treeneistä ei haittaa, mut tällanen sohvaperunana olo ei oo kovin hauskaa. Ja breikki voi kestää viikkoja :wtf: What to do?

Huomaan yllä olevasta postauksesta että aikaa on vierähtänyt peräti 6 viikkoa ja treenikerrat tänä aikana laskettavissa yhden käden sormilla :jahas: Huomaan kauhistuneena että surkastumista on tapahtunut... missä mun lihakset??? Mutta ilolla totean karvakorvan olevan jo niin iso että treeni alkaa taas NYT!!!!! :rock:
Kesä on jo kulman takana ja haba yms. kalpea varjo entisestä :itku:
Jeee, kamat kassiin ja romujen kimppuun :hyper: I can't wait!!!!
 
Mulla on tälläinen kääkkätyttö :)
 

Liitteet

  • HPIM0725.webp
    HPIM0725.webp
    87,3 KB · Katsottu: 400
Meitin nurkissa pyörii 3 vuotias snautseri uros ja noin 10 vuotias maatiaiskolli.

Kisu on niin eksoottisen näkönen kun olla ja voi.
Mikä lie sekundamalli, mutta sydämet se osaa sulattaa :haart: (jopa niiden, jotka jostain syystä ei pidä kissoista ;) )
 
Meillä on toukokuussa 3 vuotta täyttävä uros ranskanbulldoggi Otto ja se on kyllä niin lutunen ettei oo toista :haart: Tai no onhan kyllä kaikki eläimet tosi sulosia...
 
..Työpäivän jälkeen ei enään millään raaskisi jättää koiria yksin mutta salillekin pitäis vähintään 3krt/vko päästä... Miten te muut olette asian järjestänyt...?

..tämä on kyllä itsellenikin hankala homma..jotenkin tuntuu niin pahalle jättää koiraa enää illalla yksin! :( Sitten kun vielä mieski hyppää salilla ja harrasteissa vähintään yhtä paljon niin on sitten mennyt semmoiseksi vuorottelu-läpsystä vaihto-meiningiksi..eipä sitä siippaa sitten oikein ehi näkemäänkään. Mutta on sitten käyty vaikka iltalenkkiä yhdessä koko konkkaronkalla, mikä on sellainen yhteinen kiva juttu! :) Kummatkin urheilu ja koirat ovat kuitenkin niin lähellä sydäntä (no on se mieski ihan ok ;)) niin joutuu sitten vaan vähän järkkäileen aikatauluja..ja sitten kun olen kotona niin yritän aina koiruudelle järjestää jotain kivaa puuhastelua ja aktivoinitia!
 
Onko kenelläkään kokemusta kuinka hyvin iso ja pieni koira tulee keskenään toimeen, minulla itselläni on 1,5 vuotias chihuahua ja olen ajateluut ottaa toiseksi koiraksi staffi nartun. Onko teillä kokemuksia staffi rodusta??
 
Onko kenelläkään kokemusta kuinka hyvin iso ja pieni koira tulee keskenään toimeen, minulla itselläni on 1,5 vuotias chihuahua ja olen ajateluut ottaa toiseksi koiraksi staffi nartun. Onko teillä kokemuksia staffi rodusta??

Mulla on n. 8 kk ikänen staffiuros ja voin sanoa, että kyllä chihun kanssa voi leikit olla aika rajuja, on se sen verta pieni rotu. Tosin ei staffitkaan suuren suuriksi kasva, mutta on niissä voimaa, kun pienessä pitäjässä. Toisaalta voihan se olla myös niin, että pennusta asti totutettuna osaa säädellä leikin voimakkuuden myös chihuun. Porukoilla on kääpiöpystykorva ja olin kyläilemässä jouluna niillä.. tää staffinapero kiusas sitä toista aika lailla, mutta uskoi kyllä, kun pienempi ärähti.
 
^^

Mulla ei oo itse kokemusta staffeista, vaan amstaffeista eli pikkusen isommasta versiosta mut hyvin samanlainen rotu muuten.
Mä en tiedä ottaisinko itse noin pienen koiran kaveriks noinkaan isoa koiraa kun staffi, koska leikit voi välillä mennä rajuksi ja siinä on aina iso vaara olemassa et pienemmällä menee luita rikki tms.
Mutta ei se ole tuhoontuomittu yhdistelmä ollenkaan, tiedän kyllä amstaffipiireistäkin tapauksia joissa on samassa perheessä esim. kääpiöpinseri ison amstaffi uroksen kaverina, ja ovat vielä uroksia kummatkin,ja tulevat juttuun hyvin ja osaavat leikkiä ilmeisesti nätisti keskenään koska en ole ainakaan tietoinen että kummallekaan ois koskaan mitään käynyt.
mut se on myös aika koirakohtasta et tuleeko keskenään toimeen jne, eli enpä tiedä oliko tästä mun kommentista juurikaan apua. Kai sen kokeilemalla parhaiten sais selville et miten tulee toimeen,mut siinä aina riskinsä että jos ei tule toimeen niin toisesta täytyy luopua.
Kannattaa jutella staffikasvattajien/ihmisten kanssa jos lähipiiristä semmosia löytyy, ja kysellä et onks heil kokemuksia pienestä rodusta staffin kaverina :)
staffifoorumiltakin saisit varmaan hyviä vastauksia ;) ( http://staffit.info/ )

edit. ja suni ehti väliin :)
 
Kaverilla on chihu-pentu ja täysikasvuiset englanninvinttikoira ja collie. Hyvin pärjää!:thumbs:
 
Kiitos paljon kommenteista.:) Täytyy kyllä tosiaan miettiä vielä ja sitä varsinkin kun staffi on aika voimakas koira kuitenkin ja chihu aika hentonen. Mutta tietysti kun pienestä pitäen on yhdessä niin ehkä he osaavat säädellä leikit myös sen mukaisiki ettei mitään käy, mutta sitäkään ei koskaan tiedä .. :(
 
Meillä löytyy kotoa kääpiöpinseri uros Otto.
Iso koira pienessä koossa, energiaa ja puhtia riittää, ja EGOA kans.
 
Haluaisin, mutta en voi valitettavasti mitään lemmieläintä hommata, koska mulla todettiin muutama kuukausi sitten astma + eläinallergioita. :(
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom