- Liittynyt
- 21.6.2004
- Viestejä
- 120
Siitähän ei oo vasta kun 3 kuukautta kun postasin tänne ilouutisen ja nyt postataan kyynelsilmin suru-uutista. Meidän huomenna 16 viikkoa täyttävä sakemanni on niin huonossa kunnossa, että hänen aikansa tässä maailmassa käy vähiin. Mieluusti lukisin täältä vaan ilouutisia, mutta tuska ja epätietosuus on niin suuri ja pää hajoo kohta. 4 päivää sitten vauva alko yhtäkkiä jaakaamaan häntäänsä ja aluks tietty ajattelin naureskellen, et sekosikohan toi epeli? Mutta mitä kun koira ei tee enää mitään muuta kun jaakaa/haukkuu ja puree häntäänsä, istuu seinään päin (perseensä päällä, ei takajalkojen) tai pyörii ympyrää. Se on saanut silmäkulmansakin jo auki kun se törmäilee huonekaluihin. Se on niiiin väsynyt, ruoka ei kiinnosta, viimisillä voimillansa nousee vielä aina pari kertaa seisaalleen ja pyörii pari kertaa ja puree häntäänsä. Me ollaan nyt kolmisen päivää pidetty sitä väkisin sängyssä ja sohvalla kun siellä ei saa purtua häntäänsä/pyörittyä. Miehen kanssa voimat on jo vähissä ja odotellaan vaan et kuka sekoo ensin, koira vai jompi kumpi meistä. :( Kuonokoppa ostettiin, jotta se ei pure häntäänsä poikki, mut sen se sai hajotettua. Ekan kerran kun soitettiin päivystykseen, eläinlääkäri sano et käyttäytymishäiriö eikä mitään oo tehtävissä, ei ees suostunut kattomaan tota. Sen jälkeen ollaan 2 kertaa oltu eläinlääkärillä (useempi eläinlääkäri on tullut kattoon tota) ja verikokeita otettu -mitään ei oo selvinnyt. Viimiset vaihtoehdot Vantaan Aisti-klinikka tai piikille. Miten taistella tuulimyllyjä vastaan kun mitään järkevää selitystä ei ton käytökseen löydy? Onko päässä vikaa vai hännässä tai peräpäässä jokin, jota lääkärit eivät löydä? Koska pitää luovuttaa, mistään ei löydy mitään mikä auttais. Voimat vähissä, mutta takaraivossa kolkuttaa "mitä jos tähän kaikkeen löytyy selitys"?