Kuinka moni vihaa joukkuepelejä?

Liittynyt
20.4.2002
Viestejä
712
Itseä ei ainakaan kiinnosta minkään joukkuepelin katsominen eikä harrastaminen. Samoin ei myöskään kiinnosta tietsikka- tai konsolipelaaminen ns. "kavereitten" kanssa.. :D

Edit: jaa, onhan tuota xbox:in MotoGP:tä tullut pelattua useamman pelaajan kesken mutta siihen se jää!
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
No jaa, katsominen ei kiinnosta oli kyseessä sitten yksilö- tai joukkuelaji... Harrastamisen innostuskin lopahti kun yläasteella joutui aina jäähylle sähly ym. peleissä :jahas: Tietokone pelit on mukavia yksin. Netti pelaaminen menee vähän yli ymmärryksen... tosin heroesia on kiva pelata live vastustajaa vastaan, tietokone kun on vähän... noh... ennalta-arvattava.

Jääkiekon MM on ainoa urheilu mitä seuraan....

En harrasta mitään.

Olen laiska.
 
easports:n nhl:ät ovat aivan yqösiä kaverin/kavereitten kans..niistä on jäänyt monia unohtumattomia muistoja..:love:

-edit- se olikin et kuinka moni vihaa..no mä en ainakaan..:nolo:
 
Kiinnostus fyysisiin joukkuepeleihin on 0 ihan vain siksi, että mulla ei ole minkäänlaista pelisilmää kentällä, eikä intoa alkaa kehittää sitä. Ainoa paikka jota pystyn mitenkään pelaamaan, on jossain tolppien välissä, muuten se on sellaista pallon perässä juoksemista ilman sen kummempaa järkeä. :lol2:

Mutta mikäs niitä on katsoessa. Lätkän MM tulee seurattua jollain tasolla. Siinä voi elää mukana hyviä nousuja ja laskuja. Hyvänä esimerkkinä yks Suomi-Ruotsi peli joka pelattiin viime MM:ssä. :itku:

Tietokoneella gyntteriä tuli tahkottua joskus aikanaan, nyt ei ole ollut aikaa moisille.
 
:offtopic: Tästä threadista tuli mieleen, että oliskohan tänne Pakkotoiston foorumeille mahdollisuutta luoda jonkinlaista äänestyssysteemiä? Tarkoitan suurinpiirtein sellasta, että kuka vain vois (vähän samaan tapaan kuin uuden keskustelun aloittaminen) aloittaa haluamastaan aiheesta äänestyksen, jossa äänestäjien ei tarvis tehdä muuta kuin painaa haluamaansa vaihtoehtoo. Esim. jos joku haluaa kysyä, että kuinka moni pitää Petri Muncista, niin hän pistää vaihtoehdoiksi
a) oksennan aina, kun näen hänet
b) en pidä
c) pidän
d) rakastan
ja sitten äänestäjä rastittaisi oikean kohdan ja painaisi "votea". Seuraava ikkuna näyttäisi, että kohta a) on saanut 100% kannatusta ja muut eivät ollenkaan.

Tämä ei tietenkään tarkoittaisi sitä, että keskustelu katoaisi mihinkään. Ei ollenkaan. Edelleen voisi pistää samasta aiheesta "normaalin" keskustelun pystyyn ja vuodattaa siellä sanallisesti tunteitaan. Näin vain näkisi hyvin mielipiteiden jakautumisen. Niin, siinäpä kehittelymahdollisuus saitin pyörittäjille.
 
Originally posted by Dean Kuntz
Itseä ei ainakaan kiinnosta minkään joukkuepelin katsominen eikä harrastaminen. Samoin ei myöskään kiinnosta tietsikka- tai konsolipelaaminen ns. "kavereitten" kanssa..

Joukkuepelit kiinnostavat kunhan niitä pelataan niin paskalla tasolla että meikäläinenkin pärjää. Katsominen ei kiinnosta yhtään.

Eli suomeksi joku futiksen Karjala-turnaus on ihan jees, kun siellä on vastassa jotain lähiökuppiloiden fudisjengejä yksisilmäisine keskushyökkääjineen ja vuoden 62 ykkösdivaripelaajineen. Tuolla pärjää jo pelkällä massalla ja "pelottavalla" ulkonäöllä, juoksee vaan kohti ja örähtelee uhkaavasti niin vastustaja luovuttaa pallon suosiolla.

Äkkiä sen kyllä huomaa jos on väärällä lössillä liikkeellä ja jää vaan maalitolpaksi - silloin yleensä motivaatio laskee äkkiä niin alas että koko harrastus unohtuu.

PS. Mistähän saisi uudet polvet, tuntuu että kaikki joukkuelajit pistävät aina nivelet paukkumaan ihan uusiin ja ennenkokemattomiin suuntiin...

Fitnesstukku koodi pakkotoisto15. Nähdäänkö jo ensi kesän Karjala-fudiksessa FC Pakkotoisto, joka suluttaa kentän koko leveydeltä jo pelkällä massalla? Palkinnot ovat muistaakseni olleet aina ihan kohtuullisia, ulkomaanreissuja yms.
 
Minä EN! :) Olenhan itsekin vanha joukkuekilpuri. Lähinnä näytöslajit on joukkueena ihan sika upeita, WAU! Joukkuelajeissa on mun mielestä oma viehätyksensä, miten joukkue sulautuu yhteenm ja sitä kautta löytää avaimen menestykseen.
:joulu3: :joulu3: :joulu3: :joulu3: :joulu3:
 
Hyi perkele!! Joukkuepelit ei kiinnosta,ei ei ei!!! Ainoa mikä menee jotenkuten on lentopallo ja sekin ehkä kerran puolessa vuodessa.Hyi hyi hyi. Varsinaista syytä vihalleni en löydä mutta tarvitseeko tuota selittää. Saliharrastus on mulle siinä mielessä perkeleen hyvä kun ei tartte viittä muuta ihmistä ympärille huutamaan "Minä!Minä! Heitä tänne!Minä täällä!"...
Semmosta.
 
Originally posted by Photsku
:offtopic: Tästä threadista tuli mieleen, että oliskohan tänne Pakkotoiston foorumeille mahdollisuutta luoda jonkinlaista äänestyssysteemiä?

Mun tietääkseni täällä on jo tollanen, mut vaan modet voi sitä käyttää. Ainakin joskus oon jokusen äänestyksen nähny esim. "Mitä lisäravinteita käytätte" ja "Ikägallup". Joo oishan tuo kyllä hyvä olla myös meillä maallikoilla mahdollisuus laittaa äänestys..

[ontopic]
Koris on mukavaa. Varsinkin kesällä kavereiden kans ulkona. Ja MM-jäkistä on mukava kattoo. Varsinkin keväällä kavereiden kans sisällä.
[/ontopic]
 
No joo, kyllä vaan jos mut laitetaan jotain lippupalloa sun muuta pallopeliä pelaa.. ei saatana. Katsoa voin, mutta en koskea:D :wall:
 
Ei oo minuakaan varten noi joukkuepelit, ei oo sitä pelisilmää sitten pätkääkään eikä kyllä kiinnostustakaan!!

Kavereiden kanssa on kiva joskus sähläillä edellyttäen että ei oo mitään huippuja mukana, sillä sitten kun taito loppuu niin otetaan kepulikonstit käyttöön...:D tosin ei kyllä oo tullu vuosiin pelailtua mitään...ei vaan nappaa!!

Lätkän mm-kisoja tulee telkusta katottua, mutta ei maailma kaadu jos jokun peli jää näkemättä...
 
Originally posted by Dean Kuntz
Itseä ei ainakaan kiinnosta minkään joukkuepelin katsominen eikä harrastaminen. Samoin ei myöskään kiinnosta tietsikka- tai konsolipelaaminen ns. "kavereitten" kanssa.. :D

Edit: jaa, onhan tuota xbox:in MotoGP:tä tullut pelattua useamman pelaajan kesken mutta siihen se jää!

Joskus tuli pelattua futista ja salibandya. Tietokoneella ei pahemmin nappaa pelata ellei ole moninpeli. Paljon haastavampaa ja mukavampaa vetää turpaan toista langan päässä olevaa sälliä :evil:
 
Yksilölajit on kuninkaita

Onpa aihetta tullut mietittyä vähän enemmän, kun on ton YU:n kanssa ollut tekemisissä ja on edelleen.

Otetaan vertailtavaksi 100m juoksu ja jalkapallo.

Jalkapallo joukkue saattaa menestyä hyvin, vaikka joku tai jotkin pelaajista olisivat huonoja, koska vain niin sanottu joukkueen keskiarvo on tärkeä. Joukkuelajeissa ei voi puhua yksilön kehittymisestä kuten yksilölajeissa. Miten mittaat jalkapalloilijan kehitystä? Silläkö miten joukkue pärjää. Tällöin kyseessä ovat muutkin joukkueen jäsenet, etkä voi erottaa peli panostasi heidän vastaavasta. Vastustavien joukkueiden taso voi myöskin laskea suhteessa omaan joukkueeseesi, eikä sitäkään voi mitata. Et siis voi mitata kehitystäsi oikeastaan mitenkään jalkapallossa. Tehtyjen maalien määräkin riippuu niin monesta tekijästä.

100m juoksussa voit huomata oman tasosi laskettuna sekunteina. Jos juokset 0,2 sekuntia paremmin kuin ennen olet kehittynyt sen verran, piste. Ei ole epäilystäkään asiasta.

Sanotaan, että olet jalkapallo joukkueessa, joka voittaa SM-kultaa. Saatoit olla joukkueen huonoin jäsen, ja huonompi kuin finaalissa vastassa olleen joukkueen huonoin pelaaja, mutta silti sinulla on suomen mestaruus.

100m suomen mestaruus vaatii, että olet parempi kuin yksikään kisoihin osallistuva lahjakkuus on sinä päivänä. Jos voitat on kaikki sinun asiotasi, ja juoksemastasi ajasta voi päätellä, onko aikasi absoluuttisesti ja historiallisesti hieno saavutus, toisin kuin jalkapallossa (et voi verrata muihin joukkueissiin, kuin niihin joita vastaan pelasitte sinä kautena).

Jos epäonnistut 100m juoksussa näät sen kellosta, etkä voi syyttää ketään muuta kuin itseäsi, et edes maalivahtia.

Joukkuelajit eivät kannusta vastaavaan itsensä kehittämiseen. Jalkapallossa vain juokset pallon perässä päättömästi, kokematta sen suurempaa itsesi kehittämisen tarvetta, koska et voi mitata kehitystäsi suoraan. Sen sijaan yksilölajissa pärjääminen vaatii kovaa työtä, koska kaikki on kiinni sinusta ja esim 100m huomaat kehityksesi ja vaadit sitä, et halua juosta vuodesta toiseen satasta 12 sekuntiin, kun ne muut juoksee 11 ja alle.

Tätä voisi varmaan jatkaa, mutta antaa olla.

Parhaat lajit järjestyksessä:

1. yksilölajit, joissa mitataan jotain yksikköä, kuten sekuntia tai metriä, eikä ole arvostelua mukana.

2. yksilölajit, joissa on myös arvostelu mukana

3. jokkuelajit

4. joukkueljajit, joissa on arvostelu

PS: älä ota sitä vakavasti...:kippis1:
 
Re: Yksilölajit on kuninkaita

Itse tykkään enemmän harrastaa yksilölajeja eikä joukkuelajien harrastus varsinkaan nykyään enää hirveästi nappaa, mutta:
Originally posted by Pertti 123
Joukkuelajit eivät kannusta vastaavaan itsensä kehittämiseen. Jalkapallossa vain juokset pallon perässä päättömästi, kokematta sen suurempaa itsesi kehittämisen tarvetta, koska et voi mitata kehitystäsi suoraan.
Jos näin on, niin maailmassa ei varmasti koskaan olisi ollutkaan Pelen, Maradonan ja Zidanen kaltaisia huipputähtiä, jotka ovat treenanneet ja kehittäneet itseään tuntikausia päivässä päästäkseen tuolle tasolle.:worship:
Niin, meitsi kyllä diggaa seurata joukkuelajeja. Jääkiekon ja jalkapallon MM-kisat ovat must. ;)
 
Re: Re: Yksilölajit on kuninkaita

Originally posted by AnaMaki

Jos näin on, niin maailmassa ei varmasti koskaan olisi ollutkaan Pelen, Maradonan ja Zidanen kaltaisia huipputähtiä, jotka ovat treenanneet ja kehittäneet itseään tuntikausia päivässä päästäkseen tuolle tasolle.:worship:


Toki silti on lahjakkuuksia, joista on luettelemissasi kyse. On tietysti myös aina poikkeuksia jotka vahvistavat säännön.

Ja sanoihan, ettei joukkuelajit kannusta VASTAAVAAN itsensä kehittämiseen, eli muut tyypi panostaa vielä vähemmän, tai ovat lahjattomampia, kuin luettelemasi "sankarit".

PS: älkää edelleenkään ottako liian vakavasti:wanha:
 
Re: Re: Re: Yksilölajit on kuninkaita

Originally posted by Pertti 123
Toki silti on lahjakkuuksia, joista on luettelemissasi kyse. On tietysti myös aina poikkeuksia jotka vahvistavat säännön.

Ja sanoihan, ettei joukkuelajit kannusta VASTAAVAAN itsensä kehittämiseen, eli muut tyypi panostaa vielä vähemmän, tai ovat lahjattomampia, kuin luettelemasi "sankarit".
Lahjakkuuksia ovat myös huippuyleisurheilijat ja sitten on ne lahjattomat, jotka eivät koskaan pääse huipulle. Sehän on tietysti fakta, joka koskee niin yksilölajeja kuin joukkuelajejakin.

Lähinnä yritin sanoa sitä, ettei joukkuelajin harrastaminen sulje mitenkään pois itsensä kehittämistä. Naapurin Matti, joka ei kuulu joukkueensa lahjakkaimpiin pelaajiin, voi harjoitella ahkerasti ja olla tyytyväinen, kun tekee pelissä ensimmäisen maalinsa. Tästä motivoituneena harjoittelee entistä ahkerammin ja tekee kenties suraavalla kaudella viisi maalia kehittyttyään taas pelaajana.

Toiseksi, huipputasolla joukkueissa ei voi olla "laiskoja" tai lahjattomia pelaajia, koska kilpailu jokaiselle pelipaikalle on äärimmäisen kovaa. Jokainen pelaaja joutu taistelemaan pelipaikastaan (ettei anneta kenkää joukkueesta), joten eiköhän siinä ole riittävästi kannustinta jatkuvaan itsensä kehittämiseen.

Eli pointtina on se, että sekä yksilö, - että joukkuelajeissa jokainen voi kyllä hakea omia rajojaan. Kysehän on vain siitä mikä laji nyt ketäkin sattuu kiinnostamaan, ei lajien keskinäisestä paremmuudesta.
 
Re: Re: Re: Re: Yksilölajit on kuninkaita

Originally posted by AnaMaki
Kysehän on vain siitä mikä laji nyt ketäkin sattuu kiinnostamaan, ei lajien keskinäisestä paremmuudesta.

Tottakai, toi mun jaottelu oli ihan vaan mun mielipide.
 
On pakko sanoa että lämmöllä muistelen niitä aikoja kun oli vielä vanha korisjengi kasassa. Varsinkin pelireissuja ja vuosien varrella sattuneita tempauksia muistelee huomattavan usein.

Jälkikäteen olen tajunnut että ei sillä joukkuelajilla ollut mitään merkitystä vaan joukkuehengellä. Kun palasin Jenkeistä olin jo päättänyt lopettaa koripallon mutta pelasin joukkueessa vielä yli puoli vuotta sillä en halunnut jättää jengikavereita pulaan kun meneillään oli SM-karsintasyksy. Oma kiinnostus lajia kohtaan oli jo kuollut mutta silti pysyin joukkueessa monta kuukautta käytännössä pelkästään kavereiden takia, joiden kanssa olin pelannut palloa 10-vuotiaasta lähtien käytännössä joka päivä.

Itse lähdin sitten heti kun jengin pääsy SM-sarjaan oli varmistunut (tiukassa viimeisessä karsintamatsissa blokkasin 2 heittoa viimeisen 5 sekunnin sisällä). Sen jälkeen kesti about 2-3 kk kunnes puolet jengistä lopetti. Nyt kaksi kaveria alkuperäisestä jengistä pelaa stipendillä jenkkiyliopistossa ja oikeastaan kaikki muut ovat lopettaneet.

Enpä suoraan sanottuna paljon parempaa tiedä kuin pitkään yhdessä pelanneen joukkueen yhteishenki.
 
Jääkiekko on hauskaa, vaikka yleensä esim. koneella tulee pelattua pelkästään yksinpelejä tai kaksin yhdellä koneella, en tosiaan jaksa kaikesta valittavia nörttejä :curs:

..tosin tänä talvena on jäänyt jääkiekko vähemmälle, nytkin ulkona sataa ja lunta on siellä täällä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom