Koulutuksen suhde palkkaan ja työn mielekkyyteen

[ERE]

[mod]

Siirsin nämä koulutuspaikkaa ja koulutusvalintoja koskevat hyvät keskustelut omaksi ketjukseen asuntolainakeskustelusta. Jatketaan tästä aiheesta täällä.

- Timba79

[/mod]

Mua kanssa ihmetyttää, jos ei mukamas löydy töitä Suomen muista isoista kaupungeista

Enivei, en kyllä itse muuttaisi jonnekkin Siilijärvelle. Olen jo monta vuotta todennut, että haluan asua joko Tampereella, Turussa tai vähiten PK-seudulla. Onneksi ei tarvi tuossa viimeisessä asua. Nykyään sitä voisi asua myös noiden paikkojen kehyskunnissa. Omista valinnoista täytyy maksaa, niin se vaan on. Jokainen punnitsee itse valintojen plussat ja miinukset ja toimii sen mukaan. Turha valittaa, jos on tehnyt sen tai sen valinnan. Elämä ja maailma nyt vaan on miten on. Jos on paskapalkkainen, eikä ole varaa, se on oma valinta. Ei kukaan siihen roolin ole pakottanut. En jaksa hirveästi sympatisoida(yritän olla sympatisoimatta), jos joku on tehnyt paskoja elämänvalintoja, eikä ole varaa haluamaansa asemaan tietyssä paikassa.

Se on nimenomaan juuri näin! Jokaisella ja sanon vielä kerran JOKAISELLA, perhetaustasta riippumatta on Suomessa vapaus ja mahdollisuus valita ammatikseen juuri sen mikä kiinnostaa esim. lääkäri, lakimies jne. Ei ole mitään varaa valittaa jos on valinnut ammatikseen siivoojan, siinä tilanteessa vaan pitää elää sen siivoojan palkalla ja asua sellaisessa asunnossa johon se siivoojan palkka riittää. Tämä nyt vain on totuus ja se tuntuu välillä pahalta kuulla.

 

[ERE]

Itsellä semmonen tuntu että vaikuttaa aika paljon lainansaantiin sekin, että kuka sielä pankissa on sitä asiaa ja lainaa tarjoamassa. Jos henkilökemiat kohtaa tosi hyvin ja on selvät sävelet asian kanssa tuntuu että lainaa saa ja kaikki muutkin muutokset ovat paljon helpompia.
Pitäisi tietysti pankilla olla ihan selkeät perusteet ja riskikartoitukset jokaisesta asiakkaasta, mut tuntuu että jos pankkivirkailijaa ei naama mielytä ei myöskään ole kovin helppo saada edullista ja joustavaa lainaa. Valitettavaa tässä on se, ettei pankkivirkailijaa voi oikein itse valita, tulee kuka sattuuu olemaan vapaana. Suosittelenkin kyselemään tutuilta hyvää ja asiantuntevaa virkailijaa ja parastahan on jos vastassa olisi joku tuttu.

 

[Hippa]

Se on nimenomaan juuri näin! Jokaisella ja sanon vielä kerran JOKAISELLA, perhetaustasta riippumatta on Suomessa vapaus ja mahdollisuus valita ammatikseen juuri sen mikä kiinnostaa esim. lääkäri, lakimies jne. Ei ole mitään varaa valittaa jos on valinnut ammatikseen siivoojan, siinä tilanteessa vaan pitää elää sen siivoojan palkalla ja asua sellaisessa asunnossa johon se siivoojan palkka riittää. Tämä nyt vain on totuus ja se tuntuu välillä pahalta kuulla.

Ei se nyt ihan pelkkä valintakysymys ole. Pitää olla kykyjäkin sen verran, että voi sen valintansa toteuttaa. Minä valitsin yläkoulussa lääketieteen. Lukiossa tajusin, ettei kertakaikkiaan vaan riitä matematiikan/fysiikan/kemian taidot. Lukion jälkeen valitsin elokuvaohjaajan uran. No eipä toteutunut tämäkään valinta, vaikka koitin siihen hakeutuakin.

Jos se olisi pelkkä valintakysymys, me kaikki olisimme hyväpalkkaisessa ja kivassa duunissa.

 

[Timba79]

Ei se nyt ihan pelkkä valintakysymys ole. Pitää olla kykyjäkin sen verran, että voi sen valintansa toteuttaa. Minä valitsin yläkoulussa lääketieteen. Lukiossa tajusin, ettei kertakaikkiaan vaan riitä matematiikan/fysiikan/kemian taidot. Lukion jälkeen valitsin elokuvaohjaajan uran. No eipä toteutunut tämäkään valinta, vaikka koitin siihen hakeutuakin.

Jos se olisi pelkkä valintakysymys, me kaikki olisimme hyväpalkkaisessa ja kivassa duunissa.

Juuri näin. Itsellä olisi varmasti pää riittänyt lukemiseen, mutta ihan liian kakara sitä silloin oli kun amiksen jälkeen piti katella kouluja eteenpäin. Ammattikorkeaan pääsin heittämällä sisään, mutta siihen se sitten hyytyi. Silloin kiinnosti enemmän kalja, autot ja pillu, jotta olisi osannut olla järkevä ja käydä kolunsa. Tässä kohtaa toki siis niitä valintoja, mutta ei sitä 18 vuotiaana osaa ajatella kuten 30 vuotiaana osaa.

No eipä tämäkään nyt huonosti ole mennyt.

Ja taasen kun kaikilla ei riitä pää ja taidot ja vaikka riittäisi, niin se vaan on totaalinen mahdottomuus että kaikki voisimme olla niissä hienoissa hyväpalkkaisisa hommissa. Niitä vaan ei ole kaikille. Jonkun pitää olla kaupan kassalla, siivota, työskennellä päiväkodissa, teurastajana, rakennusapulaisena jne jne jne. Näistä voi monesta rakentaa hyvän toimeentulon olemalla muuten järkevä, mutta kaikki ei voi olla johtajia ja päälliköitä +5000 euron palkalla. Ei vaikka miten tekisin valintoja. Sitten vaan kävisi niin että rima nousisi korkeammalla ja korkeammalle ja AINA on niitä jotka sitä ei sitten ylitä. Se vaan on karu fakta ihan sama minkäväristen lasien läpi maailmaa kattelee.

Ois muuten hyvä että täälläkin ois PAKKO näyttää kirjoittajan oikea ikä. Sitä vähän tuntuu että just koulunpenkiltä valmistunut rapiat parikymppinen on vähän huono antamaa mitään kovin syvällisiä elämänohjeita. Ei millään pahalla. Karu fakta vain tämäkin. Elämä opettaa kyllä.

 

[ERE]

Juuri näin. Itsellä olisi varmasti pää riittänyt lukemiseen, mutta ihan liian kakara sitä silloin oli kun amiksen jälkeen piti katella kouluja eteenpäin. Ammattikorkeaan pääsin heittämällä sisään, mutta siihen se sitten hyytyi. Silloin kiinnosti enemmän kalja, autot ja pillu, jotta olisi osannut olla järkevä ja käydä kolunsa. Tässä kohtaa toki siis niitä valintoja, mutta ei sitä 18 vuotiaana osaa ajatella kuten 30 vuotiaana osaa.

No eipä tämäkään nyt huonosti ole mennyt.

Ja taasen kun kaikilla ei riitä pää ja taidot ja vaikka riittäisi, niin se vaan on totaalinen mahdottomuus että kaikki voisimme olla niissä hienoissa hyväpalkkaisisa hommissa. Niitä vaan ei ole kaikille. Jonkun pitää olla kaupan kassalla, siivota, työskennellä päiväkodissa, teurastajana, rakennusapulaisena jne jne jne. Näistä voi monesta rakentaa hyvän toimeentulon olemalla muuten järkevä, mutta kaikki ei voi olla johtajia ja päälliköitä +5000 euron palkalla. Ei vaikka miten tekisin valintoja. Sitten vaan kävisi niin että rima nousisi korkeammalla ja korkeammalle ja AINA on niitä jotka sitä ei sitten ylitä. Se vaan on karu fakta ihan sama minkäväristen lasien läpi maailmaa kattelee.

Ois muuten hyvä että täälläkin ois PAKKO näyttää kirjoittajan oikea ikä. Sitä vähän tuntuu että just koulunpenkiltä valmistunut rapiat parikymppinen on vähän huono antamaa mitään kovin syvällisiä elämänohjeita. Ei millään pahalla. Karu fakta vain tämäkin. Elämä opettaa kyllä.

Tottahan se on ettei nuorena välttämättä ajattele tarpeeksi tulevaisuuttaan, mutta elämä todellakin opettaa. Enimmäkseen on juurikin kiinni siitä kuinka paljon töitä on valmis tekemään koulutuksen ja paremman elintason eteen.

Oli ilmeisesti mulle tarkoitettu toi parikymppinen ja vastavalmistunut. Itse olen ollut duunarina useita vuosia ja tiedän mitä on, kun palkka ei järin iso ole. Mutta hyvin sillä pienelläkin palkalla tulee toimeen, niinkun sanoit. Itse lähdin duunarin töistä takaisin kouluun paremman koulutuksen perässä, joten luulisin että jotain hajua asiasta on. Niin ja ikää on 25.

Off topic loppuu mun osalta tähän.

 

[Timba79]

Tottahan se on ettei nuorena välttämättä ajattele tarpeeksi tulevaisuuttaan, mutta elämä todellakin opettaa. Enimmäkseen on juurikin kiinni siitä kuinka paljon töitä on valmis tekemään koulutuksen ja paremman elintason eteen.

Oli ilmeisesti mulle tarkoitettu toi parikymppinen ja vastavalmistunut. Itse olen ollut duunarina useita vuosia ja tiedän mitä on, kun palkka ei järin iso ole. Mutta hyvin sillä pienelläkin palkalla tulee toimeen, niinkun sanoit. Itse lähdin duunarin töistä takaisin kouluun paremman koulutuksen perässä, joten luulisin että jotain hajua asiasta on. Niin ja ikää on 25.

Off topic loppuu mun osalta tähän.

No 25 vuotias on ehtinyt jo näkemään ja tekemänä jotain. Sitä vaan kuulee monessakin asiassa niitä elämänviisauksia niiltä joiden ikä ei vielä edes ala kakkoselta.

Eli ei ollut sinulle erityisemmin, eikä juuri kenellekään muullekaan.

Enempi ja vähempi paskalla palkalla sitä itsekin on tehty, enkä mä tällä koulutuksella ja näissä hommissa ikinä millekään isoille palkoille pääse. Mutta riittää että on suurinpiirtein keskituloinen kun pohja on tosiaan raksa-amis. Vähän työnjohdollista vastuuta ja mielekäs toimenkuva nyt. Jos näin ei olisi, niin saattaisin itsekin lähteä opiskelemaan, juuri tällä hetkellä en vaa katso sitä järkeväksi, sillä sitten pitäisi suuntautua jonnekin jossa on mahdollisuus oikeasti isoihin palkkoihin, mutta tunnen itseni enkä oikein tiedä olisiko mikään "uraraketin" juttu minua varten. Enkä tiedä sitäkään oisiko se jo myöhäistä, joten antaapi olla

Palataan aiheeseen. Makselemme kiltisti asuntolainoja keskituloisina jolta valtio ja kunnat tulevaisuudessa kuppaa kaiken. Ja vie varmasti vielä korkovähennyksetkin. Sitten tosin teen pienen "salkkuveivin". Eli myyn osakkeet pois, maksan asuntolainaa pois niin paljon kuin pystyn ja otan sijoituslainaa ja ostan osakkeet takaisin. Kuluja tästäkin tulee, mutta saapahan vähennellä korot jatkossakin.

 

[Weak]

Juuri näin. Itsellä olisi varmasti pää riittänyt lukemiseen, mutta ihan liian kakara sitä silloin oli kun amiksen jälkeen piti katella kouluja eteenpäin. Ammattikorkeaan pääsin heittämällä sisään, mutta siihen se sitten hyytyi. Silloin kiinnosti enemmän kalja, autot ja pillu, jotta olisi osannut olla järkevä ja käydä kolunsa. Tässä kohtaa toki siis niitä valintoja, mutta ei sitä 18 vuotiaana osaa ajatella kuten 30 vuotiaana osaa.

No eipä tämäkään nyt huonosti ole mennyt.

Ja taasen kun kaikilla ei riitä pää ja taidot ja vaikka riittäisi, niin se vaan on totaalinen mahdottomuus että kaikki voisimme olla niissä hienoissa hyväpalkkaisisa hommissa. Niitä vaan ei ole kaikille. Jonkun pitää olla kaupan kassalla, siivota, työskennellä päiväkodissa, teurastajana, rakennusapulaisena jne jne jne. Näistä voi monesta rakentaa hyvän toimeentulon olemalla muuten järkevä, mutta kaikki ei voi olla johtajia ja päälliköitä +5000 euron palkalla. Ei vaikka miten tekisin valintoja. Sitten vaan kävisi niin että rima nousisi korkeammalla ja korkeammalle ja AINA on niitä jotka sitä ei sitten ylitä. Se vaan on karu fakta ihan sama minkäväristen lasien läpi maailmaa kattelee.

Ois muuten hyvä että täälläkin ois PAKKO näyttää kirjoittajan oikea ikä. Sitä vähän tuntuu että just koulunpenkiltä valmistunut rapiat parikymppinen on vähän huono antamaa mitään kovin syvällisiä elämänohjeita. Ei millään pahalla. Karu fakta vain tämäkin. Elämä opettaa kyllä.

Ne valinnat, ne valinnat Ei tietenkään kaikista voi tulla lääkäreitä tai asianajajia. Tarkoitus oli enemmänkin sanoa sitä, että se on omista valinnoista kiinni onko paskapalkkainen Siwan kassa vai joku peruspentti-insinööri (niinkuin minä) esimerkiksi. Mun mielestä vaikka insinööriksi lukeminen ei ainakaan liikaa vaadi älyllisiä lahjoja, että sinänsä. On myös muita hyviä-mutta-ei-ihan-johtaja -tason hommia, mihin pääsee "taviksetkin". Se on kyllä totta, että se saattaa olla aika tuurista kiinni, että ketkä tajuavat ja ketkä eivät siinä teini-iässä, että mihin kannattaisi ja mihin ei panostaa. Onneksi itse tajusin jotain asioita silloin joskus yläasteella...


No jos vähän asiaakin: Kuinkas paljon saan veronkevennystä asuntolainasta? Miten laskeskelen? Olen juuri tilaamassa uutta verokorttia, joten voisi tämänkin siihen samaan laskeskella.

 

[Heispa]

Elokuun alussa Nooa Säästöpankista sain vielä 1% marginaalilla lainan, mutta silloin oli jo heillä käytössä se, että 6kk euribor oli pienin mitä ylipäätään myönsivät. Maaliskuussa kun ensinmäistä kertaa laina-asioista tiedustelin niin marginaali oli 0,7% ja euriboreiksi olisi saanut minkä tahansa.

Yksin hain lainaa 220 000€ maksavaan asuntoon johon minulla käsirahana oli 40 000€. Lopputuloksena 1% marg. + 6kk euribor + 25v. laina-aika progressiivisella laskentamallilla teki kuukausieräksi 531€.

Lainan saamisen ehtoja pankki asetti kaksi joita ei vielä 4 vuotta sitten osunut omalle kohdalle. Yksi ehto oli se, että lainaan asetetaan minimikorkotaso jonka alle korko ei voi pudota. Minimikorkotaso määräytyi lainan nostopäivän mukaan. Toinen ehto oli, että ei saa olla mitään muita lainoja hoidettavanaan. (luottokortti ostoja ei laskettu jos luoton maksoi aina kokonaan pois kun lasku tuli eli että ei ollut luottokortit tapeissa ja niitä sitten lyhennyksinä hoidellut)

Asunto itsessään toimi suurimpana vakuutena ja pieni valtiontakaus tarvittiin, mutta muuten ei takaajia eikä vakuuksia vaadittu. Asioihin voi vaikuttaa mitä merkillisimmät asiat aina kunkin kohdalla yksilöllisesti tarkasteltuna ja osaksi uskonki, että itseni kohdalla vaikutti se, että tämä oli 3 laina 9-vuoden aikana jonka samasta pankista ja samalta virkailijalta hain eli "tuttu" nyt miten kuten, mutta kuitenkin.... ja kemiat ovat aina kohdanneet kuten eräs aiemmin jo mainitsikin, että sekin jo saattaa asioihin vaikuttaa.

Ai niin ja mainittakoon vielä, että nettotulot 3000€/kk....

 

[Timba79]

Ne valinnat, ne valinnat Ei tietenkään kaikista voi tulla lääkäreitä tai asianajajia. Tarkoitus oli enemmänkin sanoa sitä, että se on omista valinnoista kiinni onko paskapalkkainen Siwan kassa vai joku peruspentti-insinööri (niinkuin minä) esimerkiksi. Mun mielestä vaikka insinööriksi lukeminen ei ainakaan liikaa vaadi älyllisiä lahjoja, että sinänsä. On myös muita hyviä-mutta-ei-ihan-johtaja -tason hommia, mihin pääsee "taviksetkin". Se on kyllä totta, että se saattaa olla aika tuurista kiinni, että ketkä tajuavat ja ketkä eivät siinä teini-iässä, että mihin kannattaisi ja mihin ei panostaa. Onneksi itse tajusin jotain asioita silloin joskus yläasteella...


No jos vähän asiaakin: Kuinkas paljon saan veronkevennystä asuntolainasta? Miten laskeskelen? Olen juuri tilaamassa uutta verokorttia, joten voisi tämänkin siihen samaan laskeskella.

No jos oikein tarkkaan luet tuon kohdan mitä boldasit mun teksistä, niin siellähän ne valinnat on jo mainittu...



EDIT: Siirsin yhden tekstin tuonne asuntolainapuolelle.

 

[JN]

Re: Asuntolaina

Jokainen tyylillään. Eiköhän kaikki kanna itse vastuunsa omista valinnoistaan. Kaikki ei jaksa stressata enempää muutaman satasen tähden ,kun voi vetää aivot nollilla työpäivän ja panostaa vaikka sitten vapaa-aikaan.

Weak nyt unohtaa yhden pointin tässä:Insinöörin paperit ei ole tae työpaikasta. Edelleen pitää olla henkilönä oikeanlainen ja itseään kiinnostavalla alalla. Monta kertaa olen nähnyt että porukka ei itse tajua olevansa väärällä alalla. On vain tyyppejä joita kukaan ei kuitenkaan palkkaa vaikka olisi Jeesuksen paperit kädessä

 

[Timba79]

Jokainen tyylillään. Eiköhän kaikki kanna itse vastuunsa omista valinnoistaan. Kaikki ei jaksa stressata enempää muutaman satasen tähden ,kun voi vetää aivot nollilla työpäivän ja panostaa vaikka sitten vapaa-aikaan.

Weak nyt unohtaa yhden pointin tässä:Insinöörin paperit ei ole tae työpaikasta. Edelleen pitää olla henkilönä oikeanlainen ja itseään kiinnostavalla alalla. Monta kertaa olen nähnyt että porukka ei itse tajua olevansa väärällä alalla. On vain tyyppejä joita kukaan ei kuitenkaan palkkaa vaikka olisi Jeesuksen paperit kädessä

Sairaan tosi tämäkin. Eikä se ole sitten edes tae hyvästä palkasta. Tai ainakaan että se "hyvä palkka" vastaisi mitenkään siihen uhrattua aikkaa ja stressin määrää.

- - - Updated - - -

Siirsin nämä viestit asuntolainaketjusta tänne omaansa. Eli jatketaan tästä täällä. Ei siis kannata välittää nyt jos jossain jutuissa valitetaan offista, se johtuu siis siitä että nämä viestit tätä viestiä ennen oli osana asuntolainakeskustelua.

Jatkakaa.

 

[Frank Drebin]

Sairaan tosi tämäkin. Eikä se ole sitten edes tae hyvästä palkasta. Tai ainakaan että se "hyvä palkka" vastaisi mitenkään siihen uhrattua aikkaa ja stressin määrää.

'Hyvä palkka' on lähinnä myytti suomessa. Vittu täällä juuri kenellekkään mitään käteen jää.. Joku 60k€/vuosi, jonka tienaa varmaan alle 10% työläisistä (paitsi pakkiksella), ei todellakaan riitä verottajan käsittelyn jälkeen juuri mihinkään. Peruskämppä (jota maksellaan 20v), Corolla pihaan ja ehkä kerran vuodessa Rodokselle. Siihen se juuri ja juuri riittää, kunhan Prismasta muistaa valita sitä Rainbow- tai Extra-merkkistä murkinaa.

 

[Jakob]

Jokainen kantaa vastuunsa, mutta kyllä se ajottain tuntuu osalle olevan aika kohtuutonta, että teinivuosien sekoilut kuittaa loppuelämän köyhyyden. Mä voin suoraan sanoa, että vaikken ikinä mikään kauhukakara ole ollut niin kiitos kaveripiirin omasta tilanteesta, jossa kaikilla oli edes jonkilainen suunnitelma hankkia koulutus ja työpaikka. Väärään porukkaan joutumalla sitä luuttuaisi lattioita ja miettisi missä kaupassa on halvin lauantaimakkara. Tai sitten tekisi rikollisena elannon.

Eikä mulla ole antaa lääkettä tällaiseen välimallin syrjäytymiseen. Tuntuu vaan olevan vallalla sellainen ilkkuminen, että ite olet kuoppasi kaivanut. Jopa jonkinlainen vahingonilo. Pitää osiltaan paikkansa, mutta aika moni ei teininä jaksa kiinnostua kuin kaljasta/siideristä, tytöistä/pojista ja kaverien kanssa hengailusta. Sitä se nuoruus melkein kuuluukin olla. Kääntöpuolena mahdolliset jatkoseuraamukset, jotka ei todellakaan sillä hetkellä kiinnosta kun perjantai on oven takana.

Aika harvalla elämän tarkoitus on työnteko ja se kirkkaana silmissä opiskellaan alakoulusta lähtien, että olisi hyvä työpaikka ja palkka. Jos minulta kysytään, niin elämän tarkoitus on jotain ihan muuta kuin työntekeminen.

Pikakirjoitusta työpaikalta.. en tarkistele.

 

[Timba79]

Jakob vääntää asiaa, noinhan sen on, sitä myöden että elämän tarkoitus ei pitäisi olla oravanpyörässä 24/7 mutta siihen sitä vaan ajaudutaan. Kannattaa lukasta Kioysakin "Rikas isä, köyhä isä", siinä vähän avataan tuota että onko elämän tarkoitus tehdä vain työtä palkollisena, eli siinä oravanpyörässä. Toki tuossa on paljon sitä "jenkkihuttua" eli ei sitä ihan sanasta sanaan kannata vakavasti ottaa. Mutta jos sitä itse saisi lapsilleen välitettyä viestiä, että olemalla järkevä saisi itselleen kuitenkin paremman tulevaisuuden.

Tuossahan haetaan sitä että olet tuottavan omaisuuden omistaja ja yrittäjä ennemmin kuin palkollinen.

Kirjoitin aikaisemmin että kaikki eivät voi olla hyvällä palkalla hienossa virassa koska ne "tavalliset duunit" on pakko jonkun tehdä. Mutta periaatteessa jokainen voi omistaa tuottavaa omaisuutta, eli olla osakkaana yrityksessä tai yrityksissä ja olla jopa yrittäjänä jos niin haluaa. Ei sekään mitään isoja palkkoja takaa. Se on aika sama ootko siivoojana palkollisena vai yrittäjänä. Mutta periaatteessa kaikilla voisi olla y tunnus ja kaikki voisi laskuttaa omasta työstään, käytännössä vaan ei niin ole eikä varmaan ikinä tule olemaankaan. Enkä minä tiedä toimisikokaan tuollainen. Mutta ajatus on mielenkiintoinen, eli silloin kaikki voisi itse hinnoitella työnsä ja osaamisensa, ei olisi tilannetta että siivoaminen on automaattisesti huonosti palkattua. Jos ei ketään kiinnosta siivota alta 30 euron tunti toisten nurkkia, niin siten siitä on maksettava tuon verran että saa palvelua tai siivottava itse.

Toki sitten tulee se Thaikku ja tekee sen 3 euroa tunti, mutta tää nyt on tätä vääntöä ikuisesti.

Mutta totta tosiaan itsellä ei ollut mitään kriminaalikaveripiiriä, ei lähelläkään. Mutta ei kylläkään mitään korkeakouluun tähtäävääkään. Tavallisia jamppoja kaikki jotka perjantaina osti vähän bisseä ja oltiin jossain kaverilla viettämssä iltaa. Ei tämän takia jäänyt koulut väliin. Sitä vaan sitten kiinnosti ylipäätään ihan kaikki muu kuin koulussa istuminen ja kun se itse koulukaan ei silloin ollut pätkääkään motivoiva, vaan enemmänkin päin vastoin (isot keskeytysprosentit oli siellä muuten, tästä päivästä en tiedä) niin ei siinä sitten osattu ajatella kovin pitkälle. Tosin mistä minä tiedän olisinko siltikään sen ihmeemmissä tienisteissä tai olisiko elämä muutenkaan sen parempaa tai huonompaa kuin nyt.

Itse sitä pitäisi vaan osata olla tyytyväisempi ja olenkin kyllä siinä suhteessa kehittynyt esim. parin vuoden takaisesta.

 

[Vilu]

Mutta totta tosiaan itsellä ei ollut mitään kriminaalikaveripiiriä, ei lähelläkään. Mutta ei kylläkään mitään korkeakouluun tähtäävääkään. Tavallisia jamppoja kaikki jotka perjantaina osti vähän bisseä ja oltiin jossain kaverilla viettämssä iltaa. Ei tämän takia jäänyt koulut väliin.

Voi kun se vaan olisikin jäänyt tohon perjantai-illan bissettelyyn. Näkökulmia tähän varmaan kaivataan ja itsellä menee aika toisee laitaan. Ala-asteelta ykkösluokalta haettiin rehrorin toimesta siirtoa kakkosluokan läpi suoraan kolmoselle, joka hylättiin. Vaikea noista vielä on sanoa, mutta ehkä lahjoja koulunkäyntiin olisi ollut. Pieni käännekohta kaveripiirissä tossa jo 8vuotiaana ja ensimmäiset kiinnijäämiset 14 röökiaskin nyysimisestä ja muutamasta bissestä. Nelosluokalle meni vielä ihan iisisti, mutta sitten 5 ja 6 luokka totaaliseks perseilyks. Koulun vessassa kilju ja pontikkabileitä, poissaoloja vitusti ja ala-asteelta lähdettiin kutosen keskiarvolla. 6luokalla vietettiin muutama kuukausi toisessa koulussa jossain kriminaaliluokalla yksin siivouskomerossa.

7-luokka meni aika samassa huurussa ja kasilla päätin ottaa itteeni niskasta kiinni ja otin johkin joulutodistukseen about 8 keskiarvon. Sitten lähti taas alamäki. Koulusta lyötiin sillontällön pakkolomaa, että saivat hetken rauhan meikästä. Koulussa sisällä räjäyteltiin pommeja, dokattiin, muutamat päällekarkaukset opettajaa kohtaan jne. Ei kovin hyvät lähtökohdat siis. Yläasteelta jollain 5,5 keskiarvolla läpi, vaikka 9luokalla oli tuplat enemmän poissaoloja, kun opiskelutunteja. Ilmeisesti halus vaan eroon. Mihinkään ammattikouluunkaan ei löytynyt meikälle paikkaa, kunnes sit peruutuspaikalta johkin sisään. Se meni aika hämärän peitossa ja rajaa hipoen läpi.

Muutama kuukausi paskahommia koulun jälkeen, kunnes pääsin suhteilla ihan ok duuniin, jossa oon siis vieläkin ja pikkuhiljaa kiipesin ylöspäin ja tälläkin hetkellä taas koulutusta päällä. Brutto pyörii nyt jossain +40k korvilla ja vuoden päästä varmaan lähellä 50k. Meno tosiaan rauhottu tossa ammattikoulun lopulla ja eiköhän sitä nykyään olla suhteellisen mallikansalainen, mutta noilla realiteeteillä tuskin kovin hyvää duunia olis irronnut ilman suhteita. Täältä nyt jo monia vuosia kyllä hyvää työkokemusta, että ei enään tarvi miettiä ja pelätä noita nuoruuden kohelluksia. Tehtyjä ei tekemättömäksi saa, vaikka sitä välillä miettiikin, että toisin olisi voinut tonkin ajan elää. Noh, eipä ollut ainakaan tylsää ;)


E. Omille skideille aika hyvät lähtökohdat kuitenkin painottaa tota koulunkäynnin tärkeyttä noiden jälkeen. Toivoa vaan voi, että ei ihan samoja jalanjälkiä kulje ja aika vaiettuja juttuja nää on toki himassa, juurikin tuon takia, etteivät ainakaan musta ota mallia.

 

[Weak]

Ja mitäs kouluja sitä on käyty kun ei veronkevennysten laskeminen onnistu? Nukuttu matikantunneilla mitä häh? :D No vitsi vitsi, huvittaa vaan kun tällainen tyhmä amis saa neuvoa milloin mitäkin huomattavasti korkeammin koulutettua jo siitä lähtien mitä tarkoittaa lainamarginaali. Eli joo, ei se hieno tutkinto ole tae yleistiedosta, eikä edes fiksuudesta kuten mainitsit. Enkä tarkoita tällä sinua.

Siellähän ne on vero.fi-sivuilta, laskeskelinkin jo uutta verokorttia Piti keksiä jotain ontopiccia aikaan.

Jep, eihän ne paperit mitään työtä takaa, tietystikkään. Silti, todennäköisempää on esimerkiksi insinöörin papereilla tulla insinööriksi kuin Siwan kassaksi. Poikkeuksia tietysti löytyy kaikkialta. Omiin todennäköisiin mahdollisuuksiin voi aika paljon vaikuttaa.

Jokainen kantaa vastuunsa, mutta kyllä se ajottain tuntuu osalle olevan aika kohtuutonta, että teinivuosien sekoilut kuittaa loppuelämän köyhyyden. Mä voin suoraan sanoa, että vaikken ikinä mikään kauhukakara ole ollut niin kiitos kaveripiirin omasta tilanteesta, jossa kaikilla oli edes jonkilainen suunnitelma hankkia koulutus ja työpaikka. Väärään porukkaan joutumalla sitä luuttuaisi lattioita ja miettisi missä kaupassa on halvin lauantaimakkara. Tai sitten tekisi rikollisena elannon.

Vaikka sitä asiansa kusisi nuorempana, on silti mahdollista sieltä paskasta nousta. Jos siis OIKEASTI haluaa. Jos ei ole tarpeeksi motivaatiota, ei onnistu. Hyvä esimerkki on tämä mediassa pyörivä ex-vankilakundi-nykyinen-kirurgimassipäällikkö, jonka nimeä en muista. En väitä, että kaikilla olisi tuollaista motivaatiota, mutta mahdollista se todennäköisesti silti on.

edit. En määkään kyllä hirveesti jaksanut panostaa kouluun. Hoidin vaaditut hommat riittävästi ja täts it. Kai itselläkin vähän on ollut sitä päätä, kun yläaste ja lukio meni karvan päälle 8 keskiarvolla ilman erityistä panostusta. Jälkeenpäin mietittynä olisi voinut etenkin lukiossa panostaa enempi ja nyt sitä vois olla vaikka DI tai joku asianajaja tms. No, nykyinen paikka yhteiskunnassa passaa hyvin silti

Vilulla on kyllä aika himomunkki käynyt. Saanut vielä niin spesiaalihomman, että rahaakin tulee kivasti. En silti kadehdi, en :D Pääasia, että jossain vaiheessa sitä tajuaa, että ei kannata jatkaa perseilyä.

 

[Timba79]

Rohkeaa avautumista Vilulta ja vielä hienompi tarina kun itse teki sitten lopulta valintoja ja lähti vähän järkevämmille urille. Jollain tapaa ne sekoilutkin kuuluu nuoruuteen, niistä vaan on otettava opiksi tai sitten jää helposti sille tielle. Sitten se polku lieneekin rikoksien kautta linnaan ja taas vapaalle ja taas rötöksi ja taas istumaan jne jne.

 

[Herhi]

Weak nyt unohtaa yhden pointin tässä:Insinöörin paperit ei ole tae työpaikasta. Edelleen pitää olla henkilönä oikeanlainen ja itseään kiinnostavalla alalla. Monta kertaa olen nähnyt että porukka ei itse tajua olevansa väärällä alalla. On vain tyyppejä joita kukaan ei kuitenkaan palkkaa vaikka olisi Jeesuksen paperit kädessä

Aivan totta.
Ne paperit voi raottaa ovia, vaan on sitten itestä kiinni minkä oven avaa ja miten.
Itekin tunnen vaikka ja miten monta insinööriä jotka ovat työttömiä, tai joutuvat tekemään jotain ihan muuta. Vaikka olevinaan kokoajan hakevat "oman alan hommia". Vuositolkulla.

 

[Herhi]

Väärään porukkaan joutumalla sitä luuttuaisi lattioita ja miettisi missä kaupassa on halvin lauantaimakkara. Tai sitten tekisi rikollisena elannon.

Mä liikuin "väärässä porukassa" teini-ikäni.
Nykyään voin vain kauhuissani ajatella miten mukavaa mun vanhempien elämä oli aikaan ennen kännyköitä jne, kun 14v Herhi lähti lauantaina aamusta liikenteeseen ja saattoi pamahtaa kotiin vasta su-ma välisenä yönä (vaikka mulla oli tosi tiukat kotiintuloajat). Noihin viikonloppuihin mahtui ties mitä reissua Ruotsin puolelle, missä kunnossa milloinkin. Koulussakaan en liiemmin viihtynyt. Istuin useamman kerran terkan, kuraattorin ja äidin kanssa keskustelemassa miten mun pitäisi olla. Itseasiassa nyt aikuisena tunnen tuosta porukasta vähän ennen mun siihen tulemista lähteneen miehen. Tuon vanhemmat passitti sen johonkin nuorisokotiin rauhoittumaan. Me kaksi ollaan ainoat ei-narkit / ei-istuneet / elävät, jotka tossa sakissa sen ajan liikkui.
Ei ne henkilöt mua enää ees tunnista kun tulevat joskus vastaan silmät lasittuneina. Mua puistattaa.

En onneksi kuuraa lattioita. Monesti on äiti sanonutkin ettei olisi koskaan uskonut musta tulevan yhtään mitään. Vaan hyvin nämä kortit on tullut aikuisena onneksi pelattua, ja järki löysi mun pään kuitenkin ajoissa, vaikka ehkä aikalailla viimetingassa.

 

[D.Yates]

Silloin kiinnosti enemmän kalja, autot ja pillu, jotta olisi osannut olla järkevä ja käydä kolunsa.

Näin. Kaikilla on mahdollisuus (omien kykyjensä rajoissa) opiskella sitä mikä kiinnostaa ja siten edetä elämässään. Kaikkia ei kiinnosta ja mikäs siihen auttaisi? Joku työleiri tyylinen ratkaisu voisi monelle tehdä terää, näistähän on realityjä nähty suomen tv:ssäkin. Vähän vaikea nyt asennoitua tähän jutteluun kun en ole missään vaiheessa tuntenut tarvetta perseillä ja sekoilla ja häiritä muiden elämää. Enemmänkin ollut sillä puolella jota vitutti se apinointi ja lähinnä toivoi keskitysleiri-tyylistä loppuratkaisua kaikille perseilijöille.

Mistä tässä topikissa oli tarkoitus jutella?