Kortisoli
- Keskustelun aloittaja Snappilol
- Aloitettu
- Liittynyt
- 23.3.2011
- Viestejä
- 236
Mutulla mennään, mutta tietääkseni kaikki fyysinen rasitus aiheuttaa kortisolin eritystä ja osittain se aiheuttaa lihaksissa tämän vaurion joka treeni saa aikaan (?) ja sitten kun palaudut treenistä niin saamastasi ravinnosta riippuen lihakset korjaantuvat, ja jos kaikki menee hyvin ne vahvistuvat/kasvavat.
Eli kova rasitus aiheuttaa kataboliaa tietääkseni, riippumatta kauanko siellä puntilla on.
Ainakin näin olen asian käsittänyt, korjatkaa ihmeessä jos (kun) olen väärässä. :D
Eli kova rasitus aiheuttaa kataboliaa tietääkseni, riippumatta kauanko siellä puntilla on.
Ainakin näin olen asian käsittänyt, korjatkaa ihmeessä jos (kun) olen väärässä. :D
- Liittynyt
- 3.6.2008
- Viestejä
- 5 821
Kortisoli on tarpeellista treenin aikana koska se antaa enegiaa treenata kunnolla.
Ongelma on siinä ihmisillä on kortisolit jatkuvasti koholla.
Se johtaa mm.lisämunuaisten ylirasittumiseen.
Hyvä keino katkaista katekolamiinien ja kortisolin tuotantoa treenin jälkeen on ottaa magnesiumia n.500mg. Ei oksidia.
Mutta ei siellä salilla tuntia kauempaa ole hyvä treenata muutenkaan. Kortisoli/testosteroni-suhde ei ainakaan paremmaksi muutu jos tuntikausia hilluu gymillä.
Ongelma on siinä ihmisillä on kortisolit jatkuvasti koholla.
Se johtaa mm.lisämunuaisten ylirasittumiseen.
Hyvä keino katkaista katekolamiinien ja kortisolin tuotantoa treenin jälkeen on ottaa magnesiumia n.500mg. Ei oksidia.
Mutta ei siellä salilla tuntia kauempaa ole hyvä treenata muutenkaan. Kortisoli/testosteroni-suhde ei ainakaan paremmaksi muutu jos tuntikausia hilluu gymillä.
- Liittynyt
- 18.9.2008
- Viestejä
- 21
Nyt taidat sekoittaa kortisolin ja kortisonin
- Liittynyt
- 7.4.2007
- Viestejä
- 7
Totta! :DNyt taidat sekoittaa kortisolin ja kortisonin
- Liittynyt
- 24.7.2002
- Viestejä
- 1 490
- Ikä
- 43
Voisitko vähän kertoa minkälaiseen mekanismiin tämä perustuu. Haluan siis oikeasti tietää, tämä ei ole mikään "vittu mitä paskaa" -viesti. Olen ottanut mankkua (+sinkkiä) aina ennen unosia. Onko tuo 500milliä ns. optimaalinen määrä treenin jälkeen?
edit: tämä menee siis ehdottomasti kokeiluun. Mulla nopeutu huomattavasti palautuminen kun aloin ottamaan kreatiinia ennen JA jälkeen treenin (5g x 2, siis), vaikka yleinen neuvo on ottaa vain treenin jälkeen, tai sitten 'aivan sama millon otat ku mä tiiän miten se kreatiini toimii, ei se vaikuta ku parinviikon päästä siitä ku otat'.
- Liittynyt
- 30.3.2005
- Viestejä
- 366
- Ikä
- 36
Itselläni punttitreenit kestää järjestään sen 1½h, yleensä 2h ja joskus pidempäänkin. Tää oli mulle nyt aika uus tieto, että se ei kannata ton kortisoli/testosteroni-suhteen takia, mistä Fuhrer puhui. Kannattaako tosissaan lyhentää treenin kestoa, vai kuuluuko tämä asia kategoriaan hifistely?
- Liittynyt
- 24.5.2010
- Viestejä
- 144
Kortisolista on täällä puhetta yhdessä ja toisessakin ketjussa.
Aika paljon myös "olen kuullut jostakin" tasoisia juttuja.
Tässä faktaa pöytään
KORTISOLI
- on pääasiallinen anti-stressi hormoni
- ilman kortisolia vakava vamma keholle johtaisi shokkiin ja kuolemaan
- kortisoli auttaa hyödyntämään rasvaa proteiinisynteesissä, joten kortisoli ei ole vain huono asia
- kaikki intensiiviset harjoitukset voivat nostaa kortisolitasoja
- liika treenaaminen/ylikunto aiheuttaa korkeat kortisolitasot
- maratonareilla yms. ylipitkien lajien harrastajilla korkeimmat kortisolitasot
- jotkut harvinaiset sairaudet aiheuttavat korkeaa kortisolin eritystä
- kortisoli on katabolinen hormoni, ja tavallaan vasta-aihe testosteronille yms anabolisille hormoneille
- kun kortisoli on korkealla, se painaa anaboliset hormonit matalalle (puhutaan myös kortisoli - testosteroni suhteesta)
- aerobisen (cardio) harjoittelun vaikutusta kortisolin eritykseen on liioiteltu rankasti
- aerobisessa harjoittelussa kortisolitasot alkavat merkittävästi nousta vasta n. tunnin jälkeen
- painoharjoittelussa: mitä intensiivisempi harjoitus, sitä korkeampi kortisolin eritys
- pitkään painoharjoittelua harrastaneilla kortisolitasot eivät nouse yhtä helposti kuin vähemmän reenanneilla
- kortisolin erittymiseen vaikuttaa entsyymi, jota on rasvasoluissa, tästä syystä läskit tuottavat enemmän kortisolia kuin laihat
- kortisolin eritykseen ei juurikaan vaikuta se tehdäänkö pitkiä vai lyhyitä sarjoja
- vuorokausirytmissä aamulla on kortisolit korkeammalla kuin illalla - joten treenaaminen aamulla periaatteessa altistaa enemmän kortisolille
- testotasot alkavat laskea noin tunnin treenin jälkeen ja samalla kortisolitasot alkavat nousta
- kortisolin kannalta olisi hyvä reenata mieluummin harvemmin kuin useammin (kertoja viikossa)
Kortisolitasojen nousun vaikutuksia:
- nesteen kerääntyminen kroppaan, turvotus
- keskivartalon läskien kertyminen
- lihaskasvun ja voiman nousun hidastuminen vaikka reenataan
- kortisoli myös vaikuttaa myostatiinin nousuun, joka taas estää lihaskasvua
Lisäravinteita, jotka jopa tutkitusti saavat kortisoliatasoja matalammalle:
- forfoseriini (useita eri valmistajia)
- relora (NOW Foods ainakin tekee)
Treenin aikainen tai välittömästi treenin jälkeen otettu hiilihydraatti hidastaa/estää osin kortisolin erittymistä.
Ennen treeniä otettu BCAA auttaa myös.
Tämä osa menee muistikuvien mukaan, mutta ...
- C-vitamiini taisi auttaa kortisolien suhteen
- Cissus myös
Aika paljon myös "olen kuullut jostakin" tasoisia juttuja.
Tässä faktaa pöytään
KORTISOLI
- on pääasiallinen anti-stressi hormoni
- ilman kortisolia vakava vamma keholle johtaisi shokkiin ja kuolemaan
- kortisoli auttaa hyödyntämään rasvaa proteiinisynteesissä, joten kortisoli ei ole vain huono asia
- kaikki intensiiviset harjoitukset voivat nostaa kortisolitasoja
- liika treenaaminen/ylikunto aiheuttaa korkeat kortisolitasot
- maratonareilla yms. ylipitkien lajien harrastajilla korkeimmat kortisolitasot
- jotkut harvinaiset sairaudet aiheuttavat korkeaa kortisolin eritystä
- kortisoli on katabolinen hormoni, ja tavallaan vasta-aihe testosteronille yms anabolisille hormoneille
- kun kortisoli on korkealla, se painaa anaboliset hormonit matalalle (puhutaan myös kortisoli - testosteroni suhteesta)
- aerobisen (cardio) harjoittelun vaikutusta kortisolin eritykseen on liioiteltu rankasti
- aerobisessa harjoittelussa kortisolitasot alkavat merkittävästi nousta vasta n. tunnin jälkeen
- painoharjoittelussa: mitä intensiivisempi harjoitus, sitä korkeampi kortisolin eritys
- pitkään painoharjoittelua harrastaneilla kortisolitasot eivät nouse yhtä helposti kuin vähemmän reenanneilla
- kortisolin erittymiseen vaikuttaa entsyymi, jota on rasvasoluissa, tästä syystä läskit tuottavat enemmän kortisolia kuin laihat
- kortisolin eritykseen ei juurikaan vaikuta se tehdäänkö pitkiä vai lyhyitä sarjoja
- vuorokausirytmissä aamulla on kortisolit korkeammalla kuin illalla - joten treenaaminen aamulla periaatteessa altistaa enemmän kortisolille
- testotasot alkavat laskea noin tunnin treenin jälkeen ja samalla kortisolitasot alkavat nousta
- kortisolin kannalta olisi hyvä reenata mieluummin harvemmin kuin useammin (kertoja viikossa)
Kortisolitasojen nousun vaikutuksia:
- nesteen kerääntyminen kroppaan, turvotus
- keskivartalon läskien kertyminen
- lihaskasvun ja voiman nousun hidastuminen vaikka reenataan
- kortisoli myös vaikuttaa myostatiinin nousuun, joka taas estää lihaskasvua
Lisäravinteita, jotka jopa tutkitusti saavat kortisoliatasoja matalammalle:
- forfoseriini (useita eri valmistajia)
- relora (NOW Foods ainakin tekee)
Treenin aikainen tai välittömästi treenin jälkeen otettu hiilihydraatti hidastaa/estää osin kortisolin erittymistä.
Ennen treeniä otettu BCAA auttaa myös.
Tämä osa menee muistikuvien mukaan, mutta ...
- C-vitamiini taisi auttaa kortisolien suhteen
- Cissus myös
