Työkaverin kanssa viime vikolla kävin kaksi keskustelua koronasta. Ensimmäisessä keskustelussa sanoin hänelle että ei se korona sun yli pomppaa, kaikki sen saa, jopa rokotetut. Kysymys on vain siitä koska sä sen saat, voi olla huomenna, voi olla vuoden päästä. Toisessa keskustelussa sanoin että en mä pelkää sitä että sä kuolet, ongelma on siinä että koska sä et oo rokotettu tulet saamaan sen hyvin mahdollisesti viikkojen sairautena, ja tää pieni työyhteisö ei oikein kestä yhden ihmisen yllättävää takavasemmalle poistumista.
Nimimerkillä nyt maanantaista lähtien yksin töissä.
Onhan se teoriassa mahdollista että hän toipuu nopeamminkin, mutta riskitekijöitä on, ja näen tämän vaihtoehdon aika epätodennäköisenä. Meillä ei ole ketään joka voisi paikata, mä joudun nyt olemaan melko varmasti todella pitkään aivan yksin. On paljon toimintoja joihin todella tarvitsisin häntä.
On täysin totta että valtaosa erityisesti nuorista ihmisistä sairastaa koronan suht lievänä, mutta toivoisin teidän rokottamattomien ainakin miettivän sitä että JOS te saisitte ärtsyn koronan, mitä vaikutuksia sillä olisi työyhteisöönne ja lähipiiriinne, jos olisitte viikkoja saikulla. Pitkälle saikulle joutuminen on kuitenkin jo huomattavasti todennäköisempää kuin se, että sattuis olemaan just se yks ihminen tuhansista, joka joutuu teholle.
Minusta on ikävää kuinka suhtautuminen rokotuksiin ruokkii vastakkainasettelua. Ikäänkuin rokotetut olisivat joku suuri samanlainen massa, ja vastaavasti rokottamattomat joku samanlainen joukko. Yksilöitä me ollaan kaikki, ja maailmassa on aika paljon pahempiakin syntejä kuin onko ottanut piikin vai ei. Esimerkiksi suihkuveden lorottaminen, lamppujen unohtaminen päälle ja ulkokenkien jättäminen liian lähelle väliovea ovat selkeästi asioita joista joutaisin vaimon mielestä vankilaan.
