Koronavirus, COVID-19

[doownek]

No sinulta tulee tänne jatkuvasti sen luokan perusteetonta tuubaa etten hirveästi avautuisi.

Sun anti on jotakuinkin nollan ja olemattoman välillä jollei tuota hyödytöntä suunsoittoa lasketa.

 

[cisco]

No mutta minäpäs suollan pahinta shittiä!

 

[Jack Mullings]

Sun anti on jotakuinkin nollan ja olemattoman välillä jollei tuota hyödytöntä suunsoittoa lasketa.

Älä väistele pyysin esittämään lähteet väitteellesi aiemmin ja eipä ole kuulunut. Helppo sen on kaikenlaista länkyttää, mutta konkretiaa olisi kiva saada länkytysten tueksi.

 

[J.S.P]

Kangasmaski ei varmaankaan. Kirurginen hyvä lisä jos ei etäisyyksiä voi pitää- lue ruokakauppa iltapäivällä.

väite ”maski ei auta yhtään” on väärä.

Onko sillä väliä onko se kangas vai kirurginen? Se olis aivan sama vaikka olisi pelkkää muovia se maski. Läpi siitä ei kuitenkaan mene vaan se ilma menee helpompaa reittiä, eli niistä raoista koska tuollainen maski ei istu tiiviisti naamalle. Itse ajattelen että mahdollinen hyöty tulee siitä jos joku suoraa aivastelee tai yskii niin pisarat ei ehkä suoraan lennä toisen naamalla. Maskin välistä saattaa nekin lentää..

Itse käytän töissä päivittäin ffp3 maskia missä venttiili. Sinne kertyy silti ihan pisaroita sisälle kun muutaman tunnin käyttää. Maskia suositellaan käytettäväksi silloin kun ei voi pitää etäisyyttä. No jos ajatellaan että hengität maskiin pari tuntia ja sen jälkeen bussissa aivastat niin millainen pöpöpilvi sieltä märästä maskista lähtee lentoon? Itse voisin veikata että pahempi kuin ilman maskia kyynärtaipeeseen aivastaessa.

 

[mikasa90]

Onko sillä väliä onko se kangas vai kirurginen? Se olis aivan sama vaikka olisi pelkkää muovia se maski. Läpi siitä ei kuitenkaan mene vaan se ilma menee helpompaa reittiä, eli niistä raoista koska tuollainen maski ei istu tiiviisti naamalle. Itse ajattelen että mahdollinen hyöty tulee siitä jos joku suoraa aivastelee tai yskii niin pisarat ei ehkä suoraan lennä toisen naamalla. Maskin välistä saattaa nekin lentää..

Ainakin vtt:n testien perustella on väliä.

Kangasmaski ei suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta, mutta voi suojata muita tartunnalta | VTT

VTT käynnisti toukokuun alussa kokeet, jotta saataisiin tutkittua tietoa kangasmaskien käyttökelpoisuudesta koronaviruksen torjunnassa. Maskit tehtiin puuvilla- ja polyesterikankaista, eli helposti kotoa löytyvistä materiaaleista. Tutkimus osoitti, että kangasmaskien käyttäjä saa altistavissa...

www.vttresearch.com

20-40% vs 90-97%
Kun varsinainen hengityssuojain poistaa kaikista ilmassa olevista pisaroista yli 90 prosenttia, kankaisen suojamaskin suojaavuus on huomattavasti pienempi, kertoo MTV:n Uutisaamussa vieraillut VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.

VTT tutki: Kangasmaskit eivät suojaa koronalta, mutta ehkäisevät viruksen leviämistä – poistavat vain 20-40 prosenttia ilmassa olevista pisaroista

Kangasmaskit eivät suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta, selviää Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimuksista.

www.mtvuutiset.fi

 

[J.S.P]

Ainakin vtt:n testien perustella on väliä.

Kangasmaski ei suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta, mutta voi suojata muita tartunnalta | VTT

VTT käynnisti toukokuun alussa kokeet, jotta saataisiin tutkittua tietoa kangasmaskien käyttökelpoisuudesta koronaviruksen torjunnassa. Maskit tehtiin puuvilla- ja polyesterikankaista, eli helposti kotoa löytyvistä materiaaleista. Tutkimus osoitti, että kangasmaskien käyttäjä saa altistavissa...

www.vttresearch.com

20-40% vs 90-97%
Kun varsinainen hengityssuojain poistaa kaikista ilmassa olevista pisaroista yli 90 prosenttia, kankaisen suojamaskin suojaavuus on huomattavasti pienempi, kertoo MTV:n Uutisaamussa vieraillut VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.

VTT tutki: Kangasmaskit eivät suojaa koronalta, mutta ehkäisevät viruksen leviämistä – poistavat vain 20-40 prosenttia ilmassa olevista pisaroista

Kangasmaskit eivät suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta, selviää Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimuksista.

www.mtvuutiset.fi

Nuo kankaan suodattaa tuon verran. Mutta epäilen ettei monikaan liimaa sitä maskia sikaliimalla laidoista naamaan ettei ilma pääsee väleistä. Nyt on hyvät pakkaset niin mene ihan itse peilin kans pihalle ja katso kuinka paljon sen kankaan läpi menee ilmaa.

Jos näistä joku ilo on niin juurikin tuo että estää suorat roiskeet aivastaessa ja puhuessa. Mutta tuokin että jos se maski on aivan märkä sisältä ja yskit tai aivastat niin onko silloin jo huonompi kuin ilman..

 

[mikasa90]

Nuo kankaan suodattaa tuon verran. Mutta epäilen ettei monikaan liimaa sitä maskia sikaliimalla laidoista naamaan ettei ilma pääsee väleistä. Nyt on hyvät pakkaset niin mene ihan itse peilin kans pihalle ja katso kuinka paljon sen kankaan läpi menee ilmaa.

Jos näistä joku ilo on niin juurikin tuo että estää suorat roiskeet aivastaessa ja puhuessa. Mutta tuokin että jos se maski on aivan märkä sisältä ja yskit tai aivastat niin onko silloin jo huonompi kuin ilman..

Jos käyt 10min kaupassa, kerkeekö kuinka paljon kostua? Tai 30 min klo 7-8 arkipäivänä junassa? Se myöskin pitää kosteutta aika kivasti ja toinen puoli hylkii likaa. Puhun kirurgisesta.

Täs on vielä 21 tutkimuksesta tehty systemaattinen katsaus, meta-analyysi.
A total of 21 studies met our inclusion criteria. Meta-analyses suggest that mask use provided a significant protective effect

Efficacy of face mask in preventing respiratory virus transmission: A systematic review and meta-analysis - PMC

Conflicting recommendations exist related to whether masks have a protective effect on the spread of respiratory viruses. The Preferred Reporting Items for Systematic Reviews and Meta-Analysis (PRISMA) statement was consulted to report this ...

www.ncbi.nlm.nih.gov

 

[mikasa90]

Maski yhdistyy noin 44-70% pienempään infektio riskiin.

https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)31142-9/fulltext

Transmission of viruses was lower with physical distancing of 1 m or more, compared with a distance of less than 1 m (n=10 736, pooled adjusted odds ratio [aOR] 0·18, 95% CI 0·09 to 0·38; risk difference [RD] −10·2%, 95% CI −11·5 to −7·5; moderate certainty); protection was increased as distance was lengthened (change in relative risk [RR] 2·02 per m; pinteraction=0·041; moderate certainty). Face mask use could result in a large reduction in risk of infection (n=2647; aOR 0·15, 95% CI 0·07 to 0·34, RD −14·3%, −15·9 to −10·7; low certainty), with stronger associations with N95 or similar respirators compared with disposable surgical masks or similar (eg, reusable 12–16-layer cotton masks; pinteraction=0·090; posterior probability >95%, low certainty). Eye protection also was associated with less infection (n=3713; aOR 0·22, 95% CI 0·12 to 0·39, RD −10·6%, 95% CI −12·5 to −7·7; low certainty). Unadjusted studies and subgroup and sensitivity analyses showed similar findings.

Both N95 and surgical masks have a stronger association with protection compared with single-layer masks. Eye protection might also add substantial protection. For the general public, evidence shows that physical distancing of more than 1 m is highly effective and that face masks are associated with protection, even in non-health-care settings, with either disposable surgical masks or reusable 12–16-layer cotton ones, although much of this evidence was on mask use within households and among contacts of cases. Eye protection is typically underconsidered and can be effective in community settings. However, no intervention, even when properly used, was associated with complete protection from infection. Other basic measures (eg, hand hygiene) are still needed in addition to physical distancing and use of face masks and eye protection.

From database inception to May 3, 2020, we searched for studies of any design and in any setting that included patients with WHO-defined confirmed or probable COVID-19, SARS, or MERS, and people in close contact with them, comparing distances between people and COVID-19 infected patients of 1 m or larger with smaller distances, with or without a face mask on the patient, or with or without a face mask, eye protection, or both on the exposed individual. The aim of our systematic review was for quantitative assessment to ascertain the physical distance associated with reduced risk of acquiring infection when caring for an individual infected with SARS-CoV-2, SARS-CoV, or MERS-CoV. Our definition of face masks included surgical masks and N95 respirators, among others; eye protection included visors, faceshields, and goggles, among others.

Although non-informative priors showed similar results to frequentist approaches (aOR 0·16, 95% CrI 0·04–0·40), even using informative priors from the most recent meta-analysis on the effectiveness of masks versus no masks to prevent influenza-like illness (RR 0·93, 95% CI 0·83–1·05)
31
yielded a significant association with protection from COVID-19 (aOR 0·40, 95% CrI 0·16–0·97; posterior probability for RR <1, 98%). Minimally informing (25% influence with or without four-fold smaller mean effect size) the most recent and rigorous meta-analysis of the effectiveness of N95 respirators versus medical masks in randomised trials (OR 0·76, 95% CI 0·54–1·06)
13
with the effect-modification seen in this meta-analysis on COVID-19 (ratio of aORs 0·14, 95% CI 0·02–1·05) continued to support a stronger association of protection from COVID-19, SARS, or MERS with N95 or similar respirators versus other face masks (posterior probability for RR <1, 100% and 95%, respectively).

Despite this step, our findings continued to support the ideas not only that masks in general are associated with a large reduction in risk of infection from SARS-CoV-2, SARS-CoV, and MERS-CoV but also that N95 or similar respirators might be associated with a larger degree of protection from viral infection than disposable medical masks or reusable multilayer (12–16-layer) cotton masks. Nevertheless, in view of the limitations of these data, we did not rate the certainty of effect as high.
21
Our findings accord with those of a cluster randomised trial showing a potential benefit of continuous N95 respirator use over medical masks against seasonal viral infections.
79
Further high-quality research, including randomised trials of the optimum physical distance and the effectiveness of different types of masks in the general population and for health-care workers' protection, is urgently needed. Two trials are registered to better inform the optimum use of face masks for COVID-19 (NCT04296643 [n=576] and NCT04337541 [n=6000]). Until such data are available, our findings represent the current best estimates to inform face mask use to reduce infection from COVID-19. We recognise that there are strong, perhaps opposing, sentiments about policy making during outbreaks. In one viewpoint, the 2007 SARS Commission report stated:
“...recognize, as an aspect of health worker safety, the precautionary principle that reasonable action to reduce risk, such as the use of a fitted N95 respirator, need not await scientific certainty”.
80

Näihin yhdistettynä lyhyt altistus paikkaan x +1-2metrin hajurako niin avot. Mutta viidennenkymmennen kerran, se on yksi lisä keino muiden joukossa. Edelleenkin, väite ¨¨maskit ei toimi¨¨ ei pidä paikkaansa. Eikä sen käyttö ole pakollista suomessa.

 

[Deleted member 50241]

Kuinkahan tuollaiset maskitestit suoritetaan? Oletan, että kaikki tehdään "ohjeen" mukaan.

Käyttäjä taasen ottaa vähän käytetyn maskin ja laittaa sen jo kotona, koska siellä se voidaan puhtailla käsillä laittaa. Kävelee tai ajaa sitten kauppaan ja matkan ajan ja kauppa-ajan räplää maskia taukoamatta. Työ käytössä maskia pidetään suositeltua pidempää aikaa, jolloin se kostuu ja kastuu jne.

Se olisikin mahtavaa, jos kaikki kaikki käyttäisi maskia oikein. Esim. eläkeläisillä on muutenkin vähäiset tulot, niin maskit ovat arvokkaita ostaa. Saattaapi tuo uudelleen käyttö olla yleistä. Paljon näkee autoilijoita, joilla on maski jo autossa päässä. Jne...

Eli testiolosuhteet ei liene vastaavan todellisia käyttöolosuhteita.

Kondomikin suojaa oikein käytettynä tosi hyvin, ihan testatusti. Väärin/huolimattomasti käytettynä ei suojaa lainkaan..

 

[Jack Mullings]

Maski yhdistyy noin 44-70% pienempään infektio riskiin.

https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)31142-9/fulltext

Transmission of viruses was lower with physical distancing of 1 m or more, compared with a distance of less than 1 m (n=10 736, pooled adjusted odds ratio [aOR] 0·18, 95% CI 0·09 to 0·38; risk difference [RD] −10·2%, 95% CI −11·5 to −7·5; moderate certainty); protection was increased as distance was lengthened (change in relative risk [RR] 2·02 per m; pinteraction=0·041; moderate certainty). Face mask use could result in a large reduction in risk of infection (n=2647; aOR 0·15, 95% CI 0·07 to 0·34, RD −14·3%, −15·9 to −10·7; low certainty), with stronger associations with N95 or similar respirators compared with disposable surgical masks or similar (eg, reusable 12–16-layer cotton masks; pinteraction=0·090; posterior probability >95%, low certainty). Eye protection also was associated with less infection (n=3713; aOR 0·22, 95% CI 0·12 to 0·39, RD −10·6%, 95% CI −12·5 to −7·7; low certainty). Unadjusted studies and subgroup and sensitivity analyses showed similar findings.

Both N95 and surgical masks have a stronger association with protection compared with single-layer masks. Eye protection might also add substantial protection. For the general public, evidence shows that physical distancing of more than 1 m is highly effective and that face masks are associated with protection, even in non-health-care settings, with either disposable surgical masks or reusable 12–16-layer cotton ones, although much of this evidence was on mask use within households and among contacts of cases. Eye protection is typically underconsidered and can be effective in community settings. However, no intervention, even when properly used, was associated with complete protection from infection. Other basic measures (eg, hand hygiene) are still needed in addition to physical distancing and use of face masks and eye protection.

From database inception to May 3, 2020, we searched for studies of any design and in any setting that included patients with WHO-defined confirmed or probable COVID-19, SARS, or MERS, and people in close contact with them, comparing distances between people and COVID-19 infected patients of 1 m or larger with smaller distances, with or without a face mask on the patient, or with or without a face mask, eye protection, or both on the exposed individual. The aim of our systematic review was for quantitative assessment to ascertain the physical distance associated with reduced risk of acquiring infection when caring for an individual infected with SARS-CoV-2, SARS-CoV, or MERS-CoV. Our definition of face masks included surgical masks and N95 respirators, among others; eye protection included visors, faceshields, and goggles, among others.

Although non-informative priors showed similar results to frequentist approaches (aOR 0·16, 95% CrI 0·04–0·40), even using informative priors from the most recent meta-analysis on the effectiveness of masks versus no masks to prevent influenza-like illness (RR 0·93, 95% CI 0·83–1·05)
31
yielded a significant association with protection from COVID-19 (aOR 0·40, 95% CrI 0·16–0·97; posterior probability for RR <1, 98%). Minimally informing (25% influence with or without four-fold smaller mean effect size) the most recent and rigorous meta-analysis of the effectiveness of N95 respirators versus medical masks in randomised trials (OR 0·76, 95% CI 0·54–1·06)
13
with the effect-modification seen in this meta-analysis on COVID-19 (ratio of aORs 0·14, 95% CI 0·02–1·05) continued to support a stronger association of protection from COVID-19, SARS, or MERS with N95 or similar respirators versus other face masks (posterior probability for RR <1, 100% and 95%, respectively).

Despite this step, our findings continued to support the ideas not only that masks in general are associated with a large reduction in risk of infection from SARS-CoV-2, SARS-CoV, and MERS-CoV but also that N95 or similar respirators might be associated with a larger degree of protection from viral infection than disposable medical masks or reusable multilayer (12–16-layer) cotton masks. Nevertheless, in view of the limitations of these data, we did not rate the certainty of effect as high.
21
Our findings accord with those of a cluster randomised trial showing a potential benefit of continuous N95 respirator use over medical masks against seasonal viral infections.
79
Further high-quality research, including randomised trials of the optimum physical distance and the effectiveness of different types of masks in the general population and for health-care workers' protection, is urgently needed. Two trials are registered to better inform the optimum use of face masks for COVID-19 (NCT04296643 [n=576] and NCT04337541 [n=6000]). Until such data are available, our findings represent the current best estimates to inform face mask use to reduce infection from COVID-19. We recognise that there are strong, perhaps opposing, sentiments about policy making during outbreaks. In one viewpoint, the 2007 SARS Commission report stated:
“...recognize, as an aspect of health worker safety, the precautionary principle that reasonable action to reduce risk, such as the use of a fitted N95 respirator, need not await scientific certainty”.
80

Näihin yhdistettynä lyhyt altistus paikkaan x +1-2metrin hajurako niin avot. Mutta viidennenkymmennen kerran, se on yksi lisä keino muiden joukossa. Edelleenkin, väite ¨¨maskit ei toimi¨¨ ei pidä paikkaansa. Eikä sen käyttö ole pakollista suomessa.

Hyvin väänsit rautalangasta, mutta ei taida kaikille silti riittää kun mielummin uskotaan jotain Ossi Tiihosia.

 

[mikasa90]

Kondomikin suojaa oikein käytettynä tosi hyvin, ihan testatusti. Väärin/huolimattomasti käytettynä ei suojaa lainkaan..

Ja kypärä, luotiliivit, pelastusliivit, turvavyöt. Noiden kanssa ei oo ikinä samanlaista kinaamista. Ihmiset hyväksyy nuo, miks maskit ei voi kuulua samaan joukkoon. EI täydellisiä, mutta laskee riskiä. Ja toimii.

 

[muriaani]

Kuinkahan tuollaiset maskitestit suoritetaan? Oletan, että kaikki tehdään "ohjeen" mukaan.

Käyttäjä taasen ottaa vähän käytetyn maskin ja laittaa sen jo kotona, koska siellä se voidaan puhtailla käsillä laittaa. Kävelee tai ajaa sitten kauppaan ja matkan ajan ja kauppa-ajan räplää maskia taukoamatta. Työ käytössä maskia pidetään suositeltua pidempää aikaa, jolloin se kostuu ja kastuu jne.

Se olisikin mahtavaa, jos kaikki kaikki käyttäisi maskia oikein. Esim. eläkeläisillä on muutenkin vähäiset tulot, niin maskit ovat arvokkaita ostaa. Saattaapi tuo uudelleen käyttö olla yleistä. Paljon näkee autoilijoita, joilla on maski jo autossa päässä. Jne...

Eli testiolosuhteet ei liene vastaavan todellisia käyttöolosuhteita.

Kondomikin suojaa oikein käytettynä tosi hyvin, ihan testatusti. Väärin/huolimattomasti käytettynä ei suojaa lainkaan..

Kuinka rohkenet kyseenalaistaa hienoon ulkoasuun puetun tieteellisen tutkimuksen, jossa on paljon vaikuttavan näköisiä numeroita. Ei käytännön elämän asioilla ole siihen mitään vaikutusta. Usko vain koska maskin käyttö yhdistyy parempaan lopputulokseen.

 

[Deleted member 50241]

Ja kypärä, luotiliivit, pelastusliivit, turvavyöt. Noiden kanssa ei oo ikinä samanlaista kinaamista. Ihmiset hyväksyy nuo, miks maskit ei voi kuulua samaan joukkoon. EI täydellisiä, mutta laskee riskiä. Ja toimii.

Itseasiassa... on ihmisiä, jotka ei käytä turvavyötä vielä tänä päivänäkään. Pelastusliivit on veneessä mukana, mutta painoluokka voi olla väärä, eikä niitä pidetä päällä.

Alkuun on ollut samanlainen jupina kypäräpakon suhteen, turvavyöpakon, pelastusliivien jne. kanssa.

Kaikki uusi saa vastustusta. Kyllä ne maskitkin ajan kanssa hyväksytään, jos oikein kovasti pakotetaan.

 

[Ripee]

Onneksi rokotteeseen on kuollut vain vanhoja ja sairaita, ja muutenkin vanhuksia kuolee hoitokodeissa 400 henkilöä viikossa!

Fimea: Suomessa on kuollut 11 ihmistä koronarokotteen saatuaan – taustalla kuoleman selittäviä perussairauksia jo ennen rokotetta

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on saanut 11 koronarokotuksiin liittyvää haittavaikutusilmoitusta, joiden mukaan potilas on menehtynyt rokotteen saamisen jälkeen.

www.mtvuutiset.fi

Fimean mukaan menehtymisiä tulee tapahtumaan rokottamisten jälkeen jatkossakin, sillä hoivakodeissa kuolee muutenkin noin 400 asukasta viikossa.

 

[makhak]

Vielä kerran, vaikka tiedänkin, että se on hyödytöntä. Viime toukokuussa julkaistiin loppupäätelmä kohutusta tanskalaistukimuksesta, mikä "osoitti" että maskeista on hyötyä, tutkimus oli verokkitutkimus, ja ainoa joka on edelleenkään tehty koronasta. Nopeasti tosin rupesi aiheuttamaan ihmetystä miksi itse tutkimusta ei julkaista, se julkaistiin vasta loppuvuodesta, ja syy siihen selvisi tietenkin heti, maskittomien ja maskillisien välinen tartunta-ero oli marginaalinen. Tutkimusaika oli kuukausi, ja siitä vielä poistettiin ne, jotka olivat käyttäneet sinä aikana maskia huolimattomasti, eli oikeassa elämässä (kun käyttöaikakin oli noin lyhyt) eroa ei olisi edes tuon marginaalin verran, koska mitä pitempään ihmiset joutuvat tai "joutuvat" maskia käyttämään, sitä huolimattomampaa siitä tulee, näin ne asiat vaan tuppaa menemään oikeassa elämässä.

Tanskalainen maskitutkimus tarkastelussa​

Dr. Andrew Kaufman tarkasteli 19.11.2020 julkaistulla videollaan tanskalaista maskitutkimusta Effectiveness of Adding a Mask Recommendation to Other Public Health Measures to Prevent SARS-CoV-2 Infection in Danish Mask Wearers (vapaasti käännettynä Maskisuosituksen lisäämisen vaikutus julkisen terveydenhuollon keinoihin SARS-CoV-2-infektion ehkäisemisessä tanskalaisilla maskin käyttäjillä). Tutkimus on julkaistu 18.11.2020.
Pääset lukemaan tutkimuksen tästä.
Tutkimus on Kaufmanin mukaan merkittävä, koska vastaavaa tutkimusta maskien vaikutuksesta SARS-CoV-2 infektioon ei toistaiseksi ole olemassa, vaikka maskien vaikutusta onkin aiemmin tutkittu esimerkiksi influenssainfektioihin liittyen. Monet aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin hyvin spekulatiivisia tai havainnoivia ja niiden tulokset ovat siksi epidemiologian kannalta ristiriitaisia.
Kaufmanin mukaan kyseessä on ensimmäinen korkealaatuinen maskitutkimus. Se on kontrolloitu satunnaisotantakoeasetelma, joka on suunniteltu etukäteen. Tutkimuksessa tutkittavat on jaettu kahteen ryhmään, jossa toinen käyttää maskeja ja toinen ei. Tutkimus tarkastelee infektioihin sairastuneiden määrää kummassakin ryhmässä. Tämän perusteella tutkimus on Kaufmanin mukaan vaikuttavin saatavilla oleva tieteellinen tutkimus vaikkapa maskipolitiikan ohjenuoraksi.
Tutkimus on julkaistu lääketieteellisessä julkaisussa Annals of Internal Medicine. Kolme tieteellistä julkaisua kuitenkin hylkäsi tutkimuksen: New England Journal of Medicine, Lancet ja Jama (Journal of the American Medical Association). Kaufmanin mukaan tämä on yllättävää ja asia saikin Kaufmanin pohtimaan mikä tutkimuksessa oli sellaista, joka esti sen julkaisemisen. Hänen mukaansa on ilmeistä, että saadakseen tutkimuksen viimein julkaistua, kirjoittajat joutuivat muuttamaan kuvaustaan tutkimuksen tuloksista ja tekemistään johtopäätöksistä.








Amerikkalainen lääkäri ja lääketieteen tohtori Andrew Kaufman kertoo videolla tanskalaistutkimuksesta, jossa selvitettiin onko maskien käytöstä hyötyä SARS-CoV-2 infektioiden estämisessä.
Videon kesto 18:54









Tutkimuksen tavoite
Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida vähentääkö kirurgisen maskin käyttö kodin ulkopuolella riskiä sairastua SARS-CoV-2-infektioon ympäristössä, jossa maskien käyttö ei ollut tavanomaista eivätkä viranomaiset suositelleet sitä. Tutkimus tehtiin Tanskassa, jossa tutkimuksen tekoaikaan, vuoden 2020 huhti- ja toukokuussa, ei suositeltu maskien käyttöä väestölle yleisesti. Tutkimukseen osallistuneet olivat siis niiden harvojen ihmisten joukossa, jotka tuolloin käyttivät maskia.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimus toteutettiin siten, että 17 000 tutkimukseen osallistumisesta kiinnostuneen joukosta valikoitui tutkimukseen mukaan 6304 henkilöä, jotka läpäisivät kelpoisuusehdot. Tutkittavien täytyi täyttää taustietolomake eikä heillä olla saanut aiemmin olla positiivista testitulosta SARS-CoV-2-testistä. Osallistujat jaettiin satunnaisesti kasvomaskiryhmään (3030 henkilöä) ja kontrolliryhmään (2994 henkilöä), johon kuuluvia ei suositeltu käyttämään kasvomaskia. Heistä 2392 maskiryhmäläistä ja 2470 kontrolliryhmäläistä oli mukana tutkimuksen loppuun asti. (638 tutkimusryhmään valikoitua ei ollut tutkimuksessa mukana sen loppuun asti muun muassa siksi, että he eivät noudattaneet tarkasti ohjeistusta tai he saivat positiivisen vasta-ainetuloksen tutkimuksen alussa.) Testiryhmien ominaisuudet ja terveystekijät olivat samankaltaiset molemmissa ryhmissä. Tutkimus kesti kuukauden ajan (30 päivää).
Molemmat tutkimusryhmät testattiin sekä tutkimuksen alussa että uudelleen tutkimuksen lopussa. Positiivinen testitulos oli mahdollista todentaa kolmella tavalla: pcr-testillä, vasta-ainetestillä tai terveydenhuollon ammattilaisen tekemällä diagnoosilla.
Ryhmässä, jossa maskin käyttöä suositeltiin, tutkittavilta kysyttiin, kuinka moni käytti maskia todellisuudessa suositusten mukaisesti. 93% ilmoitti käyttävänsä maskia pääasiassa suositusten mukaisesti. Kun tarkasteltiin tuloksia, jätettiin pois ne tutkittavat, jotka eivät käyttäneet maskia suositusten mukaisesti.
Tutkimuksen tulokset
Maskiryhmässä 42 henkilöä (1,8%) ja kontrolliryhmässä 53 henkilöä (2,3%) antoi positiivisen testituloksen (huom: kontrolliryhmä oli kooltaan hieman suurempi). Tulokset olivat siis melko samankaltaisia, noin 2% sai positiivisen testituloksen. Tutkijat tekivät kuitenkin tilastollisen analyysin varmistaakseen, että ryhmien välillä ei varmasti ollut eroavuuksia. Myös tämän analyysin perusteella näiden kahden ryhmän välillä ei ollut eroa – toisin sanoen maskin käyttämisellä tai käyttämättä jättämisellä ei ole vaikutusta infektion saamiseen. Tulos pysyi samanlaisena myös siinö tapauksessa, kun tutkijat tarkastelivat analyysissaan vain niitä henkilöitä, jotka käyttivät maskia asianmukaisesti. Maskin käyttämisen ja infektion saamisen välillä ei ollut yhteyttä.
Kaufman nostaa esille myös tutkimuksen keskusteluosuuden, jossa tutkijat kertovat tuloksista todella varovaiseen sävyyn puhuen suosituksesta käyttää maskia, vaikka analyysissa tarkastelivatkin ryhmää, joka tosiasiallisesti noudatti maskin käyttösuositusta, eikä tuloksissa silti näkynyt vähentymistä infektion saamisessa. Kaufmanin mukaan ainoa asia, joka heidän olisi pitänyt sanoa, on se, että maskin käyttäminen ei vähentänyt SARS-CoV-2-infektioita – maskin käytön ja infektion saamisen välillä ei ole yhteyttä.
Kaufman haluaa nostaa tutkimuksen esiin myös sen, että keskusteluosuudessa tutkijat kertovat epäsuorasti, että maskin käyttäminen voi sekä lisätä että vähentää riskiä saada infektio. Kaufmanin mukaan tämä on erikoista. Hän arveleekin, että tutkijoiden piti sanoa näin saadakseen tutkimuksensa julkaistua.
Kaufman toteaa lopuksi, että tanskalaistutkimuksen myötä on nyt tehty ensimmäinen korkealaatuinen, satunnaisotannalla toteutettu kontrolloitu tutkimus, joka on paitsi toteutettu erittäin hyvin, myös sisältää yksinkertaisen, mutta käyvän tilastollisen analyysin, ja jonka tulokset osoittavat, että ei ole olemassa merkittävää yhteyttä maskin käyttämisen ja SARS-CoV-2-infektion välillä. Tulokset siis osoittavat, että maskit eivät vähennä infektiota.
Tutkimuksen tulos on täsmälleen sama kuin millä tahansa muulla satunnaistetulla kontrolloidulla kokeella, millä on tutkittu mitä tahansa virussairautta. Kaufmanin mielestä tutkimuksen perusteella on turvallista tulla johtopäätökseen, että maskit eivät toimi nyt toivotussa tarkoituksessa.

Tanskalainen maskitutkimus tarkastelussa - Vapauden puolesta

 

[mikasa90]

Ehkä se todella on että 4500 henkilön huonosti toteutettu tutkimus kumoaa erittäin tarkasti tehdyn tutkimuksen joka oli koostettu 172 eritutkinuksesta jossa oli 25 tuhatta ihmistä joita seurattiin myöskin.


”Amerikkalaistutkijat kritisoivat myös maskitutkimuksen tutkimusmenetelmiä.

He kiinnittivät huomion muun muassa siihen, ettei tutkimukseen osallistuvien maskin käyttöä tai sen käyttämättä jättämistä seurattu tarpeeksi tarkasti.

Heidän mukaansa tutkimuksen tulokset ovat ongelmallisia myös siksi, että Tanskassa koronan ilmaantuvuusluku oli tutkimuksen aikana selvästi matalampi kuin mitä tutkimusasetelmassa väitettiin.

Onkin syytä huomioida, että Tanskassa oli huhti- ja toukokuussa rajoitettu ihmisten kanssakäymistä tuntuvasti. Esimerkiksi koulut, ravintolat ja kaupat olivat kiinni.

Tutkimus sai osakseen kritiikkiä myös siitä, että osallistujia seurattiin liian vähän aikaa suhteessa siihen, miten kauan koronaviruksen pitää olla ihmisen kehossa näkyäkseen testeissä.”

 

[maltsu]

Ei maskeja voi pakottaa päiväkotilapsille, enkä usko että koululaisillekaan. Samoin maskia ei aleta käyttämään kotona.
Tässä kolme yleisintä paikkaa missä tartunnat leviää, kun ne on ensin jostain maahan tuotu.
Sen takia maskipakot Euroopassa eivät ole vähentäneet koronan leviämistä tässä "toisessa aallossa" eli sen jälkeen kun kevään kriisin jälkeen rajat avattiin.
Koronan leviäminen korreloi ihmisten liikkuvuuden kanssa, homma vapautettiin ja saatiin mitä tilattiin.
Ihan aivan täysi harhaluulo että korona pysähtyy maskeja käyttämällä, se on jo käytännössä osoitettu koko Euroopassa, ehkä kaikkein parhaiten Suomessa missä keväällä ei ollut maskeja eikä niitä edes suositeltu. Ihan samalla tavalla korona levinnyt nyt kuin silloin.
Suomen hyvä tilanne vs. muu Eurooppa taas selittyy vähäisellä asukastiheydellä, vähäisellä työmatkaliikenteellä rajojen ulkopuolelta, itäraja matkustusliikenteeltä kiinni, länsirajana meri tiheämmin asutettuja seutuja bufferina. Lisäksi terveydenhuolto valpas. Terveydenhuollon tracking ei voi toimia jos ihmiset suhaa jokaa suuntaan jatkuvasti.
Maskien käyttö nyt syksyllä ei ole muuttanut mitään. Sieltä Skopjen lennoista se alkoi uudestaan, kaikilla on ollut maskit siellä koneessa.
Maski on pieni lisä, auttaa varmaan jotain juu, mutta ei ole ratkaisu.
Meillehän tällä ei niin väliä, Keski-Euroopassa tämä asia ratkaistaan ja lockdowneihin mennään ja matkustusrajoituksia paukkuu kun asia oikeasti halutaan ratkaista.
Kun Keski-Euroopassakin olisi trafiikki samaa vaatimatonta luokkaa kuin meillä, niin koronakin olisi samaa vaatimatonta luokkaa.

 

[Rantapallo]

Miten teillä riittää energia noihin maskitutkimuksiin? Pidän jos haluan ja muut saa tehdä samoin, sen enempää ei jaksa kiinnostaa.

 

[J.S.P]

Hyvin väänsit rautalangasta, mutta ei taida kaikille silti riittää kun mielummin uskotaan jotain Ossi Tiihosia.

Ihan itse näitä ajattelen. Ollut koko ajan sitä mieltä että jossain tilanteissa siitä voi mahdollisesti olla hyötyä, mutta maskin käytössä ne muut haitat vie homman miinuksen puolelle. Eli turvavälit unohtuu, väärä turvallisuuden tunne maski naamalla, ym. Ei taida olla tutkimusta missä nämä kaikki asiat otetaan huomioon?

 

[J.S.P]

Itseasiassa... on ihmisiä, jotka ei käytä turvavyötä vielä tänä päivänäkään. Pelastusliivit on veneessä mukana, mutta painoluokka voi olla väärä, eikä niitä pidetä päällä.

Alkuun on ollut samanlainen jupina kypäräpakon suhteen, turvavyöpakon, pelastusliivien jne. kanssa.

Kaikki uusi saa vastustusta. Kyllä ne maskitkin ajan kanssa hyväksytään, jos oikein kovasti pakotetaan.

No ainakin minulla pitää perustella itselle sen käytön järkevyys. Melontaliivejä käytän koska ne 100% varmasti helpottaa pinnalla pysymistä ja myös lämmittävät. Kelkkaillessa kypärä suojaa kuuloa, päätä iskuilta ja pakkaselta.
Maski taas saa muut ihmiset tulemaan minun lähelle, mutta se ei suojaa minua muilta.
Luulen että maskin hyödyt perustuu ihan eri juttuihin. Suuri osa ihmisistä on sen verran yksinkertaisia että nuoleskelevat sormia kaupassa, kaivavat nenää ym pakkoliikkeitä. Kun maski on edessä niin säpsähtävät hereille että onko tämä nyt viisasta. Samat tyypit myös aivastelee ja yskii toisten naamalle.

Itse pystyn vaikuttamaan omiin liikkeisiin niin en koe että muut saisivat mitään hyötyä minun maskin käytöstä.