Olen miettinyt pääni puhki selitystä sille ilmiölle, että viime vuonna terveydenhuolto oli aivan veitsenterällä ja romahdusvaarassa 250 koronapotilaan johdosta. Tämän vuoksi käytössä oli lain sallimat maksimit koronarajoitusten suhteen, jotta romahdus olisi vältetty. Kuitenkin tänä vuonna useaan otteeseen, kuten tälläkin hetkellä, koronapotilaiden määrä on 1000 eli nelinkertainen eikä olla lähelläkään romahdusta, mitään rajoituksia ei tarvita.
Eilen koin valaistumisen hetken, jolloin kaikki palaset loksahtelivat kohdalleen ja kehitin sen perusteella teorian, joka kulkee tällä hetkellä työnimellä
Terveydenhuollon Romahdusmalli (TRM). Malli perustuu siihen, että romahtamisen osalta kyse ei ole
romahdusrajasta vaan
romahduspisteestä. Toisin sanoen, kun romahduspiste saavutettiin ja nyt kun sen yli päästiin ilman romahdusta (kiitos rokotteiden), romahduksen todennäköisyys alkaa laskea potilasmäärän lisääntyessä, kuten käytäntökin on todistanut.
Piirsin kuvaajan X-Y -koordinaatistolle, jossa nähdään romahduksen todennäköisyys koronapotilasmäärän funktiona. Romahduspiste on siis reilun 250 potilaan kohdalla, mutta sen jälkeen romahduksen todennäköisyys alkaa pienetä. Tällä hetkellä ollaan 1000 potilaan kohdalla, jolloin romahduksen todennäköisyys on jo erittäin pieni. TRM-teorian todellinen pihvi on kuitenkin siinä, että romahduksen todennäköisyys voi olla myös negatiivinen, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että tietyn potilasmäärän ylittyessä, terveydenhuolto alkaa vahvistua. Teorian mukaan käännekohta olisi n. 1120 potilaan tietämillä.
Mutta joo, jos tulee jotain TRM-aiheisia kyssäreitä, nakatkaa tuohon alle niin vastailen tuossa illan kuhnassa. Nyt kiirus.
katso liitettä 248820