Mä olen miettinyt, mikä voisi olla vertauskohta Suomeen tuon Pfizer-FDA-EUA- hakemusaineiston fiaskon kanssa. Eli käytännössä, jos olen oikein ymmärtänyt, homma eteni näin:
1. Pfizer toteutti nopeutetulla aikataululla vaikuttavuusarviot mrna-rokotteesta
2. FDA myönsi arvion ja hakemuksen perusteella EUA:n (hätäkäyttölupa) rokotteelle vuodenvaihteessa 2020-2021
3. Rokotetta on sen jälkeen annettu ihmisille juurikin tuon EUA:n perusteella ja pysyvää käyttölupaa ei tietääkseni ole vielä myönnetty millekään covid-rokotteelle (tässä mulla tosin epäselvää, mikä nykystatus)
4. Ryhmä nimeltä Public Health and Medical Professionals for Transparency (PHMPT) pyysi syyskuussa 2021 FOIA:n kautta noita hyväksyntään johtaneita dokumentteja nähtäväksi
5. FDA ei vastannut kuukauden sisällä, jonka jälkeen PHMPT haastoi FDA:n oikeuteen.
6. FDA esitti aluksi tuota 75 vuoden julkaisuaikaa, minkä kuitenkin oikeus hylkäsi ja totesi että 55 000 sivua kuukaudessa on sopiva vauhti
7. Nyt toukokuun alussa tuli kolmas erä, josta tuo yllä linkkaamani video tekee ihan osuvia nostoja ja kysymyksiä (suosittelen katsomaan)
8. Yhtäkään sivua ei ole esimerkiksi Suomen mediassa analysoitu, vaikka hyvin olisi voitu, jos mielenkiinto olisi ollut samalla tasolla kuin esim. ivermektiinin tehon kyseenalaistamisessa (näitä juttuja pyörinyt mm. hesarissa pilvin pimein)
Selvää on että asia on edennyt paljon monimutkaisemmin, mutta tuossa taitaa pähkinänkuoressa olla olennainen. Ihan käsittämätöntä, kun ottaa huomioon vaikkapa ihan vain sen, kuinka paljon rahaa veronmaksajilta on Pfizerille dumpattu TÄYSIN tuon hätäkäyttöluvan siivittämänä. Miljardeja. Eikä ketään tunnu kiinnostavan, mikä on rokotteen teho ja millä perustein juuri se on hyväksytty "pandemian taltuttajaksi". Mistä se väitetty 95 % teho oikein on laskettu?
Mutta pointtini Suomen osalta: meillä on pantu ihan älytön painoarvo yhdelle tilastolle: sairaalakuormitus rokotusstatuksen mukaan. Tämähän on pidemmän päälle ollut se, mikä kuukaudesta toiseen keikkui mediassa etusivulla sekä STM/THL-lehdistötilaisuuksien valovoimaisimpana lukuna. Joten ihan hyvin voi sanoa, että näillä luvuilla on ollut ratkaiseva merkitys yleisen mielipiteen muokkaamisessa rokotteet hyväksyväksi ja niiden tehoon uskovaksi.
Mitä jos tuota tilastoa haluaisia hieman kaivella pintaa syvemmältä, kuten nyt tehdään tuon alkuperäisen Pfizer trialsien kanssa? Jos Pfizer tuottaa noin helposti kyseenalaistettavaa tutkimusta, niin kuinka paljon epäjohdonmukaisuuksia ja virheitä löytyisi THL:n tilastoista? Loppujen lopuksi sairaalaan joutuneita on edelleen tässäkin vaiheessa niin vähän, että heidät voisi varmasti vaikka muutamassa kuukaudessa yksi muutaman hengen pätevä excel-työryhmä raakata läpi kattavasti. Henkilötietoja ei tarvittaisi, vedettäisiin dataan mukaan vain syntymäpäivä ja sen perusteella matchattaisiin kaikki muu tarvittava data. Työryhmän jäsenille vielä vaikka 10 000 € NDA-sopimukset jossa sakko napsahtaa jos yksikin potilastieto leviää julkisuuteen.
Onko puuttuvia rokotusstatustietoja? Onko henkilöitä, joita ei ole jostain syystä voitu rokottaa ja sitten korona korjannut? Jne. Hyviä kysymyksiä on vaikka kuinka.
Myytinmurtajat-youtubekanavahan tätä taannoin yritti ja lähestyi THL:ää, että saisiko dataa vilkaista. Heitä kiinnosti esim. se, kuinka moni noista sairaalaan joutuneista oli saanut otettu hoitoon alle 14 päivää rokottamispäivästä. Eli olisi potentiaalisesti ollut sairaalahoidossa rokottamattomana, mutta ehkä jopa rokotteen sivuoireiden takia ja covid sitten löytynyt sivulöydöksenä. Taustalla jokin epäily, että tämä ryhmä olisi ollut yllättävän iso.. Ei huono hypoteesi. THL:n vastaus: "dataa ei mielekästä analysoida".
Mun mielestä sinnekin vain haaste vetämään ja numeronmurskaajat sitten liikkeelle kun data saadaan.
Olkoonkin sitten vain sisällöntuottajia puppukoneineen ja mitättömine mielipiteineen, mutta parempi näin merkittävät vaikuttimet olisi tutkia kuin todeta että ei mitään nähtävää.
