Koronavirus, COVID-19

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Deleted member 43228
  • Aloitettu Aloitettu

3 kpl M-Nutrition MANIA!

LAADUKAS PWO

-40%

Rokotepassi?

  • Kyllä

    Votes: 88 27,4%

  • Ei

    Votes: 233 72,6%
  • Total voters
    321
GOOD MORNING -40% KOODILLA PAKKIS
SUPERCARB (3 kg) -25%
kappalainen sanoi:
TS 17.1.22

Matala palkka ja koulutus ennakoivat rokottamattomuutta​

Mitä heikommin ihminen on koulutettu ja mitä vähemmän hän ansaitsee, sitä todennäköisemmin hän ei aio ottaa koronarokotetta. Siitä huolimatta asiantuntija ei näe, että rokotusvastaisia olisi syrjitty.​

Tampereen yliopiston dekaani Juho Saari pitää valitettavana sitä, että mielipide koronarokotteista rikkoo perheitä. Hänestä rokottamattomia pitää kuunnella sekä kannustaa ottamaan rokotteen.


Terveyssosiologian professori Piia Jallinoja Tampereen yliopistosta on mukana laajassa tutkimuksessa, jossa selvitetään suomalaisten asenteita koronatoimiin ja -rokotteisiin.


Hallituksen koronatoimia ja rokotuksia vastustavat järjestivät lokakuussa Tampereella mielenilmauksen. Valtaosa suomalaisista kuitenkin tukee päättäjiä koronatoimissa ja haluaa suojautua koronataudilta ottamalla rokotteen.



TAMPEREEN YLIOPISTON DEKAANI JUHO SAARI PITÄÄ VALITETTAVANA SITÄ, ETTÄ MIELIPIDE KORONAROKOTTEISTA RIKKOO PERHEITÄ. HÄNESTÄ ROKOTTAMATTOMIA PITÄÄ KUUNNELLA SEKÄ KANNUSTAA OTTAMAAN ROKOTTEEN.


Julia Blomqvist
Turun Sanomat/LM

Työväenluokkaan itsensä luokittelevat kieltäytyvät keskimääräistä useammin koronarokotteista.

Asia käy ilmi Tampereen yliopiston lokakuussa teettämästä kyselystä, jossa selvitetään suomalaisten kantoja koronarokotteisiin ja muihin koronatoimiin.

Kyselyyn vastanneista työväenluokkaan itsensä luokittelevista 4,8 prosenttia ilmoitti, ettei aio ottaa koronarokotetta lainkaan, kun taas ylempään keskiluokkaan kuuluvista näin vastasi 2,3 prosenttia.

Kyselyn tulosten perusteella myös matala koulutus ja tulotaso korreloivat positiivisesti rokotevastaisuuden kanssa.

– Kaikissa sosioekonomista asemaa kuvaavissa mittareissa toistuu sama kuvio. Mitä enemmän tuloja ja mitä korkeampi koulutus, sitä todennäköisemmin on ottanut jo vähintään kaksi koronarokotusta, sanoo terveyssosiologian professoriPia Jallinoja Tampereen yliopistosta.

Tässä jutussa käytetyt tutkimustiedot on kerätty lokakuussa 2021.

Jallinoja painottaa, että kaikissa tulo- ja koulutusryhmissä ehdoton valtaosa ihmisistä on silti ottanut koronarokotteen, eikä siksi mitään sosioekonomista ryhmää tule leimata rokotevastaiseksi.

Noin 12 prosenttia yli 12-vuotiaista suomalaisista on täysin rokottamattomana koronavirusta vastaan, kertoo THL:n tuorein tieto.

Tutkijoiden kyselyn alustavien tulosten perusteella rokottamattomia ihmisiä löytyy kaikista yhteiskuntaluokista, vaikka rokottamattomat näyttäisivät olevan hieman ylikorostettuina matalammin koulutetuissa ja ansaitsevissa väestöryhmissä.

Jallinojan mielestä asiaa pitää tutkia vielä lisää: miten esimerkiksi koulutus, luottamus terveysalan asiantuntijoihin ja yleinen luottamus yhteiskunnan ja poliittisen järjestelmän toimivuuteen yhdessä vaikuttavat rokotushalukkuuteen.

Koronapandemia on vaikeuttanut rokotevastaisten elämää. Esimerkiksi rokotepassi on estänyt rokottamattomia pääsemästä ravintoloihin tai kulttuuritapahtumiin.

Riskiryhmien parissa työskenteleviltä vaaditaan niin ikään koronarokotusta. Myös laajempaa ”rokotepakkoa” on väläytelty keinoksi lisätä rokotekattavuutta, vaikka se ei ole ollut hallituksen harkinnassa.

Toimien tarkoituksena on suojella ihmisiä vakavalta koronataudilta kannustamalla ottamaan rokotteen. Osa rokotevastaisista on pitänyt toimia syrjivinä.

Huono-osaisuutta ja syrjäytymistä tutkinut Tampereen yliopiston dekaaniJuho Saari ei silti katso, että yhteiskunta syrjisi rokottamattomia.

– Rokottamiselle on annettu vahva kannuste, mutta siihen ei ole ketään pakotettu.

Saari ei myöskään usko, että yhteiskunnan vahva rokotemyönteisyys ajaisi rokottamattomia syrjäytymisvaaraan.

– Rokottamattomat ovat hajanainen joukko erilaisia ihmisiä, jotka työskentelevät erilaisissa ammateissa.

Työ ja toimeentulo ehkäisevät syrjäytymistä, eikä Saari katso, että niitä oltaisiin rokottamattomilta viemässä.

– Työtehtävissä, joissa rokotuspassia vaaditaan, on mahdollista kehittää omia työtehtäviä rokottamattomille.

Syrjäytymisen ja rokotevastaisuuden välistä yhteyttä ei Suomessa vielä tiettävästi ole tutkittu, mutta rokotevastaisuudella ja syrjäytymisellä on Jallinojan mielestä yksi yhteinen nimittäjä.

– Rokottamattomilla on rokotettuja useammin ajatuksia, että valtion koronatoimet eivät ole kansalaisten etujen mukaisia ja että niiden varjossa tapahtuu kielteistä yhteiskunnallista kehitystä.

– Voisi ajatella, että tällaiset ajatukset lisäävät epäluottamusta yhteiskuntaan ja asiantuntijoihin ja vähentävät tunnetta, että kuuluu tähän yhteiskuntaan, Jallinoja sanoo.

Ulkopuolisuuden tunne on asia, joka liitetään vahvasti myös syrjäytymiseen.

Jallinoja uskoo, että koronakriisi on voinut vähentää rokotevastaisten luottamusta päättäjiin ja tutkijoihin entisestään, mitä päättäjien ajoittainen erimielisyys koronatoimista tuskin hillitsee.

– Ihmisille tulee median kautta monenlaista vaikutelmaa siitä, että vallanpitäjät sekoilevat ja rokotevastaisia estetään, mikä totta kai voi lisätä näitä epäluottamuksen tuntemuksia.

Jallinoja ei silti päättäjiä rokottamattomiin kohdistetuista rajoituksista moiti.

– Yhteiskunnassa on pakko tehdä kansanterveyden eteen tekoja.

Rokottamattomilla on ollut tutkitusti rokotettuihin verrattuna moninkertainen riski sairastua vakavaan koronatautiin.

Miten yhteiskunta voi samalla suojella ihmisiä yleisvaaralliselta tartuntataudilta sekä huolehtia siitä, ettei rokottamattomien epäluulo asiantuntijoita kohtaan vahvistuisi?

– On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten rokottamattomista puhutaan ja miten rokotuksia perustellaan. Naureskellaanko ja pilkataanko heitä? Tämä on kuitenkin hankalaa nykyisen sosiaalisen median maailmassa, jossa ei riitä, että THL:n Mika Salminen puhuu kunnioittavaan sävyyn kaikista ihmisistä.

– Sosiaalisessa mediassa on aina ryhmiä ja yksilöitä, jotka pilkkaavat vastapuolta aggressiivisesti, Jallinoja lisää.

Jallinojan havaintojen mukaan vastapuolen pilkkaamiseen sosiaalisessa mediassa syyllistyvät yhtä lailla rokotetut ja rokottamattomat.

Myös Saari pitää tärkeänä sitä, miten rokotevastaisten kanssa kommunikoidaan.

– Suhtaudutaan rokottamattomiin arvostavasti heidän huoliaan kuunnellen ja nykyisen koronastrategian mukaan edeten. Kannustetaan heitä ja poistetaan epäluuloja, Saari sanoo.

Tausta

Rokote-
vastaisuus eri
väestöryhmissä

Ylioppilastutkinnon suorittaneista 7,0 prosenttia ilmoitti, ettei aio ottaa koronarokotetta, kun yliopiston tai ammattikorkeakoulun suorittaneista näin vastasi 1,9 prosenttia.

Vuodessa 10 000–20 000 euroa tienaavista 6,0 prosenttia kertoi, ettei aio ottaa koronarokotetta, kun vähintään 30 000 euroa tienaavista rokotteesta aikoo kieltäytyä alle 3,0 prosenttia.

Ennen keski-ikää olevissa 30–39-vuotiaissa aikuisissa rokotteista kieltäytyviä on enemmän kuin muissa ikäryhmissä.

Sukupuolella ei kyselyn perusteella ole vaikutusta rokotekielteisyyteen.

Koko kyselyn otannassa 3,4 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei aio ottaa koronarokotetta, 3,2 prosenttia vastasi, ettei vielä tiedä, aikooko ottaa rokotetta, ja 1,4 prosenttia vastasi, ettei osaa sanoa.

Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston laatimassa kyselytutkimuksessa on kysytty viisi kertaa suomalaisten asenteista koronarokotteita ja muita koronatoimia kohtaan.

Lokakuun kyselyyn vastasi yhteensä 1 044 suomalaista. Kyselyn toteutti markkinatutkimusyritys Kantar TNS Oy.

”On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten rokottamattomista
puhutaan ja miten rokotuksia
perustellaan.”

Piia Jallinoja

terveyssosiologian professori Tampereen yliopisto
Click to expand...
Kyllä vaatii korkeamman luokan älykkyyden ja koulutustason että pystyy perustelemaan itselleen ettei näissä valtioiden puuhasteluissa ole mitään erikoista ja ketään ei syrjitä.
 
rasvahappo sanoi:
Kyllä vaatii korkeamman luokan älykkyyden ja koulutustason että pystyy perustelemaan itselleen ettei näissä valtioiden puuhasteluissa ole mitään erikoista ja ketään ei syrjitä.
Click to expand...
Jenkeistähän raportoitiin just päinvastaista. Että ne on just ne koulutetut jotka ei sitä rokotetta ota. Eikös joku eilen linkannut senkin tilaston missä sairaalan ylin johto ei ole ottanut 2. ja 3. piikkiä?
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
kappalainen sanoi:
Lihavuus ei itsessään kuitenkaan ole kovin suuri riskitekijä, tosin lihavuus lisää sairauksia, jotka puolestaan lisäävät riskiä sairastua covidiin. Suomalaista aika moni on lihava ja iän myötä bmi kasvaa, joten ei ihme, että sairaalassa olijoista puolella on bmi yli 30.
Omaa rokottamattomuuttaan ei kuitenkaan kannata perustella muiden lihavuudella.

THL

Lihavuus ja ylipaino Suomessa​

Suomalaisista 2–6-vuotiaista tytöistä 17 prosenttia ja pojista 27 prosenttia on vähintään ylipainoisia. Lihavia on samanikäisistä tytöistä 4 ja pojista 8 prosenttia.

Nuorista eli 18–29-vuotiaista aikuisista vähintään ylipainoisia on naisista 35 ja miehistä lähes puolet, eli 47 prosenttia. Samanikäisistä naisista lihavia on 19 ja miehistä 17 prosenttia.

Yli 30-vuotiaista suomalaisista aikuisista vähintään ylipainoisia on 63 prosenttia naisista ja 72 prosenttia miehistä. Lihavia on naisista 28 ja miehistä 26 prosenttia. Lähes joka toinen (46 %) mies ja nainen on vyötärölihava.

Huom. tässä ylipainoisiksi katsotaan bmi yli 25 ja lihaviksi bmi yli 30.
Click to expand...

Oman rokottattomuuden voin perustella ku en ole merkittävän lihava enkä sairas. Viime viikkokin vahvistaa vaa omaa näkemystä ku en saanu koko tautia eikä perheessä kukaan muukaan. Tiedä vaikka rokotettuna oltas imastu paska keuhkoihin ku alentaa nyt jo todennetusti sitä immuniteettia eikä rokotteet toimi omikroniin
 
Näistä riskiryhmistä kun nyt puhutaan, niin muistaako kukaan (saattoi olla 2020 puolella), kun mediassa uutisoitiin hetken aikaa että somalitaustaiset suomalaiset oli korkealla edustuksella sairaalahoidossa koronan takia? Se jäi tosi lyhytaikaiseksi uutisoinniksi, mutta muistan varmasti että näin oli.

Pitkään on myös arvuuteltu esim. jenkeissä, minkä takia tummaihoisilla on jonkinasteinen yliedustus sairaalahoitoon joutuneilla. Johtuuko heikommasta elintasosta, jne, vai voiko olla että d-vitamiinitasoilla olisi merkitys. Se on ilmeisesti luontaisesti alempi tummaihoisilla.

Niin mietin vaan, että nyt kun tuosta d-vitskasta on tullut koko ajan enemmän dataa, että kehon matalat d-vitamiinitasot korreloivat korkean sairaalahoitoon päätymisen kanssa, niin onko kenelläkään ensi käden tietoa, kuinka edustettuina tummaihoiset ovat sairaaloissa tällä hetkellä?

Ja tarkoitukseni ei ole olla rasistinen, vaan mietin että jos tummaihoiset tosiaan ovat alttiimpia joutumaan covidin takia sairaalaan (ei ole tieteellisesti kait poissuljettavissa esim. tuon d-vitamiiniasian johdosta), niin se tietenkin edelleen laskisi perusterveen valkoihoisen suomalaisen tilastollista riskiä joutua sairaalaan covidin takia..

Mutta onkos tää nyt ihan mutua?

Tää on vaan tällaista pohdintaa, mitä tuonne valtamediaan kaipailisin. Kulkee englanninkielisellä termillä risk-stratification, eli terveydellisia riskejä pitäisi voida edes vähän luokitella sen perusteella, mihin ryhmään kukin kuuluu. Nyt sitä tehdään käytännössä vain rokotetut vs. rokottamattomat, mikä on iso sääli.
 
mikasa90 sanoi:
JOulukuu päivitetty
katso liitettä 238273
Click to expand...
Onko nää palkit jostain Lassen exelistä :D

Vai että anti-vaxxerit edustaa nyt KAIKKEA SAIRAANHOITOA KAIKESSA. Se 10-20% väestöstä.
Älä nyt vittu viitsi


Sekä taas tää kikkailu per 100 000 henkilöä eli puhutaan parista henkilöstä ei vittu saatana
taas grafiikkakikkailulla koitetaan saada efekti aikaan ihmiseen
 
Tein tänään mielenkiintoisen huomion. K-testin näytteenottoon "tarvitaan" kolme hoitajaa. Toistan siis KOLME vitun hoitajaa! Nyt ihan oikeasti mitä vittua? Samalla ihmetellään, miten ollaan niin saatanan veitsen terällä ku HOITAJAT ei riitä(missään vaiheessa ei ole todellisuudessa ollut kyse vuodepaikoista tai lääkäreistä). No mistäköhän saatana johtuisi? Meidän firmassa tuollaisella organisoinnilla menisi koko johtoporras vaihtoon alta aikayksikön. Yksi ottaa näytteen ja kaksi pyörittelee peukaloita tekemättä yhtään mitään. Aivan saatana uskomatonta verorahojen haaskausta.
 
MÖYKKYNEN sanoi:
Sittenhän tuleekin mielenkiintoinen tilanne, jos valmiuslain nojalla lomautetut koronarokottamattomat hoitajat pakotetaan takaisin töihin. Mutta hehän ovat rokottamattomia, vaarantavat potilaiden terveyden. Mutta laki vaatii hoitajia ottamaan koronarokoteet, ja jos eivät ota, niin lomautus. Mutta valmiuslaki pakottaa heidät takaisin töihin, jne.
Click to expand...
Tässä on sellainen juttu että 1. Et vastaa tuntemattomiin tai ainakaan työnumeroihin 2. Jos vastaat ja vaativat töihin, niin kerrot olevasi vaikka kanarialla tai jossain. Voit myös sanoa että puoliso töissä ja alaikäiset lapset kotona, ei voi jättää heitä yksin.
Sama juttu kun toisilla aloilla vallitsee ns. Hätätyölaki. Niistäkin pystyy kieltäytymään pelkästään muksujen takia taikka perusteltu henkilökohtainen meno.
Mua ei sais töihin millään, ottaisin kyllä etukäteens elville miten pystyy irtautumaan "pakosta".
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom