TS 17.1.22
Matala palkka ja koulutus ennakoivat rokottamattomuutta
Mitä heikommin ihminen on koulutettu ja mitä vähemmän hän ansaitsee, sitä todennäköisemmin hän ei aio ottaa koronarokotetta. Siitä huolimatta asiantuntija ei näe, että rokotusvastaisia olisi syrjitty.
TAMPEREEN YLIOPISTON DEKAANI JUHO SAARI PITÄÄ VALITETTAVANA SITÄ, ETTÄ MIELIPIDE KORONAROKOTTEISTA RIKKOO PERHEITÄ. HÄNESTÄ ROKOTTAMATTOMIA PITÄÄ KUUNNELLA SEKÄ KANNUSTAA OTTAMAAN ROKOTTEEN.
Julia Blomqvist
Turun Sanomat/LM
Työväenluokkaan itsensä luokittelevat kieltäytyvät keskimääräistä useammin koronarokotteista.
Asia käy ilmi Tampereen yliopiston lokakuussa teettämästä kyselystä, jossa selvitetään suomalaisten kantoja koronarokotteisiin ja muihin koronatoimiin.
Kyselyyn vastanneista työväenluokkaan itsensä luokittelevista 4,8 prosenttia ilmoitti, ettei aio ottaa koronarokotetta lainkaan, kun taas ylempään keskiluokkaan kuuluvista näin vastasi 2,3 prosenttia.
Kyselyn tulosten perusteella myös matala koulutus ja tulotaso korreloivat positiivisesti rokotevastaisuuden kanssa.
– Kaikissa sosioekonomista asemaa kuvaavissa mittareissa toistuu sama kuvio. Mitä enemmän tuloja ja mitä korkeampi koulutus, sitä todennäköisemmin on ottanut jo vähintään kaksi koronarokotusta, sanoo terveyssosiologian professori
Pia Jallinoja Tampereen yliopistosta.
Tässä jutussa käytetyt tutkimustiedot on kerätty lokakuussa 2021.
Jallinoja painottaa, että kaikissa tulo- ja koulutusryhmissä ehdoton valtaosa ihmisistä on silti ottanut koronarokotteen, eikä siksi mitään sosioekonomista ryhmää tule leimata rokotevastaiseksi.
Noin 12 prosenttia yli 12-vuotiaista suomalaisista on täysin rokottamattomana koronavirusta vastaan, kertoo THL:n tuorein tieto.
Tutkijoiden kyselyn alustavien tulosten perusteella rokottamattomia ihmisiä löytyy kaikista yhteiskuntaluokista, vaikka rokottamattomat näyttäisivät olevan hieman ylikorostettuina matalammin koulutetuissa ja ansaitsevissa väestöryhmissä.
Jallinojan mielestä asiaa pitää tutkia vielä lisää: miten esimerkiksi koulutus, luottamus terveysalan asiantuntijoihin ja yleinen luottamus yhteiskunnan ja poliittisen järjestelmän toimivuuteen yhdessä vaikuttavat rokotushalukkuuteen.
Koronapandemia on vaikeuttanut rokotevastaisten elämää. Esimerkiksi rokotepassi on estänyt rokottamattomia pääsemästä ravintoloihin tai kulttuuritapahtumiin.
Riskiryhmien parissa työskenteleviltä vaaditaan niin ikään koronarokotusta. Myös laajempaa ”rokotepakkoa” on väläytelty keinoksi lisätä rokotekattavuutta, vaikka se ei ole ollut hallituksen harkinnassa.
Toimien tarkoituksena on suojella ihmisiä vakavalta koronataudilta kannustamalla ottamaan rokotteen. Osa rokotevastaisista on pitänyt toimia syrjivinä.
Huono-osaisuutta ja syrjäytymistä tutkinut Tampereen yliopiston dekaani
Juho Saari ei silti katso, että yhteiskunta syrjisi rokottamattomia.
– Rokottamiselle on annettu vahva kannuste, mutta siihen ei ole ketään pakotettu.
Saari ei myöskään usko, että yhteiskunnan vahva rokotemyönteisyys ajaisi rokottamattomia syrjäytymisvaaraan.
– Rokottamattomat ovat hajanainen joukko erilaisia ihmisiä, jotka työskentelevät erilaisissa ammateissa.
Työ ja toimeentulo ehkäisevät syrjäytymistä, eikä Saari katso, että niitä oltaisiin rokottamattomilta viemässä.
– Työtehtävissä, joissa rokotuspassia vaaditaan, on mahdollista kehittää omia työtehtäviä rokottamattomille.
Syrjäytymisen ja rokotevastaisuuden välistä yhteyttä ei Suomessa vielä tiettävästi ole tutkittu, mutta rokotevastaisuudella ja syrjäytymisellä on Jallinojan mielestä yksi yhteinen nimittäjä.
– Rokottamattomilla on rokotettuja useammin ajatuksia, että valtion koronatoimet eivät ole kansalaisten etujen mukaisia ja että niiden varjossa tapahtuu kielteistä yhteiskunnallista kehitystä.
– Voisi ajatella, että tällaiset ajatukset lisäävät epäluottamusta yhteiskuntaan ja asiantuntijoihin ja vähentävät tunnetta, että kuuluu tähän yhteiskuntaan, Jallinoja sanoo.
Ulkopuolisuuden tunne on asia, joka liitetään vahvasti myös syrjäytymiseen.
Jallinoja uskoo, että koronakriisi on voinut vähentää rokotevastaisten luottamusta päättäjiin ja tutkijoihin entisestään, mitä päättäjien ajoittainen erimielisyys koronatoimista tuskin hillitsee.
– Ihmisille tulee median kautta monenlaista vaikutelmaa siitä, että vallanpitäjät sekoilevat ja rokotevastaisia estetään, mikä totta kai voi lisätä näitä epäluottamuksen tuntemuksia.
Jallinoja ei silti päättäjiä rokottamattomiin kohdistetuista rajoituksista moiti.
– Yhteiskunnassa on pakko tehdä kansanterveyden eteen tekoja.
Rokottamattomilla on ollut tutkitusti rokotettuihin verrattuna moninkertainen riski sairastua vakavaan koronatautiin.
Miten yhteiskunta voi samalla suojella ihmisiä yleisvaaralliselta tartuntataudilta sekä huolehtia siitä, ettei rokottamattomien epäluulo asiantuntijoita kohtaan vahvistuisi?
– On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten rokottamattomista puhutaan ja miten rokotuksia perustellaan. Naureskellaanko ja pilkataanko heitä? Tämä on kuitenkin hankalaa nykyisen sosiaalisen median maailmassa, jossa ei riitä, että THL:n
Mika Salminen puhuu kunnioittavaan sävyyn kaikista ihmisistä.
– Sosiaalisessa mediassa on aina ryhmiä ja yksilöitä, jotka pilkkaavat vastapuolta aggressiivisesti, Jallinoja lisää.
Jallinojan havaintojen mukaan vastapuolen pilkkaamiseen sosiaalisessa mediassa syyllistyvät yhtä lailla rokotetut ja rokottamattomat.
Myös Saari pitää tärkeänä sitä, miten rokotevastaisten kanssa kommunikoidaan.
– Suhtaudutaan rokottamattomiin arvostavasti heidän huoliaan kuunnellen ja nykyisen koronastrategian mukaan edeten. Kannustetaan heitä ja poistetaan epäluuloja, Saari sanoo.
Tausta
Rokote-
vastaisuus eri
väestöryhmissä
Ylioppilastutkinnon suorittaneista 7,0 prosenttia ilmoitti, ettei aio ottaa koronarokotetta, kun yliopiston tai ammattikorkeakoulun suorittaneista näin vastasi 1,9 prosenttia.
Vuodessa 10 000–20 000 euroa tienaavista 6,0 prosenttia kertoi, ettei aio ottaa koronarokotetta, kun vähintään 30 000 euroa tienaavista rokotteesta aikoo kieltäytyä alle 3,0 prosenttia.
Ennen keski-ikää olevissa 30–39-vuotiaissa aikuisissa rokotteista kieltäytyviä on enemmän kuin muissa ikäryhmissä.
Sukupuolella ei kyselyn perusteella ole vaikutusta rokotekielteisyyteen.
Koko kyselyn otannassa 3,4 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei aio ottaa koronarokotetta, 3,2 prosenttia vastasi, ettei vielä tiedä, aikooko ottaa rokotetta, ja 1,4 prosenttia vastasi, ettei osaa sanoa.
Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston laatimassa kyselytutkimuksessa on kysytty viisi kertaa suomalaisten asenteista koronarokotteita ja muita koronatoimia kohtaan.
Lokakuun kyselyyn vastasi yhteensä 1 044 suomalaista. Kyselyn toteutti markkinatutkimusyritys Kantar TNS Oy.
”On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten rokottamattomista
puhutaan ja miten rokotuksia
perustellaan.”
Piia Jallinoja
terveyssosiologian professori Tampereen yliopisto
/img-s3.ilcdn.fi/e2d45145f49a27771cf3fbb5abb94aeb3c7a2d6a57938947a9986c5758243891.jpg)
www.iltalehti.fi
