Husin Järvinen: Pääkaupunkiseudulla flunssaoireita voi nyt pitää ensisijaisesti koronaviruksen aiheuttamina
”Jos on rokotukset saanut eikä ole muita riskitekijöitä, niin silloin voi ajatella, että tämä tauti tuskin on minulle merkittävästi vaaraksi. Tämä on kuin flunssa”, ylilääkäri Asko Järvinen sanoo.
Omikronmuunnoksen aiheuttama koronatauti on valtaosalla sairastuneista lievä. Ylilääkäri Asko Järvinen vertaa rokotettujen, perusterveiden ihmisten oireita flunssaan. KUVA: EMILIA ANUNDI / HS
Juho Jokinen HS
18:13 | Päivitetty 18:40
KORONAVIRUSTAUDILLA on omikronmuunnoksen myötä entistä vahvemmin kahdet kasvot. Seuraamukset vaihtelevat oireettomasta sairastamisesta aina kuolemaan asti.
Tartuntataudeista vastaava ylilääkäri
Asko Järvinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (Hus) arvioi, että tauti on tällä tietoa vähitellen muuttumassa tavallisen hengitystieinfektion suuntaan – muttei kuitenkaan vielä ole sitä.
”Valtaosalla se on aika lievä tauti. Se on kuin flunssaa varsinkin nuoremmilla”, Järvinen kertoo.
Tämä on siis tilanne alueilla, joilla omikron on valtaviruksena. Se leviää ärhäkästi, mutta ei vaikuta olevan aiempia virusmuunnoksia vaarallisempi.
”Luojan kiitos valtaosa ihmisistä ei sairastu vaikeasti”, Järvinen sanoo.
TILANNE eroaa aiemmista tartunta-aalloista erityisesti siinä, että jo yli 80 prosenttia yli 12-vuotiaista on saanut kaksi annosta koronarokotetta. On käynyt selväksi, että rokotuksista huolimatta omikron voi iskeä, mutta vaikeat tautimuodot ovat Järvisen mukaan rokotetuilla harvinaisia.
”Valtaosallehan tämä ei merkitse itsensä kannalta paljon muuta kuin tavallista hengitystieinfektiota. Jos siis sen sairastaa rokotettu ihminen, jonka immuunijärjestelmä on hyvä.”
Eikä Järvinen puhu pelkästään nuorista ihmisistä, vaan hänen mukaansa tilanne on tällä haavaa verrattain turvallinen myös valtaosalle rokotetuista vanhuksista.
”Rokotteen teho kaikkein iäkkäimmillä vaikuttaisi kuitenkin olevan heikompi kuin nuoremmilla myös vaikeiden tautien suojan osalta”, hän täsmentää.
MINKÄLAINEN on siis omikronin aiheuttama tauti tyypillisimmillään?
Asko Järvinen. KUVA: EMILIA ANUNDI / HS
”Se voi olla muutaman päivän kuume ja jonkin aikaa hengitystieinfektio-oireita”, Järvinen kertoo.
Sairastelu päättyy siihen.
Eläkeiän kynnyksellä olevilla ja sitä vanhemmilla taudista tulee Järvisen arvion mukaan herkemmin ”pitkähkö” eli parin viikon sairastelu.
Oma lukunsa on vielä varsinainen pitkäkestoinen koronatauti eli long covid. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asiantuntijaryhmä tiedotti viime viikolla, että koronatauti voi ilmetä pitkäkestoisena – siis vähintään kuukausia kestävänä – jopa joka toisella tartunnan saaneella aikuisella. Raportin päätelmiä on kuitenkin
kyseenalaistettu.
PÄÄKAUPUNKISEUDUN tartuntatautilääkärit vetosivat alkuviikosta, että koronaan pitäisi alkaa suhtautua sairauspoissaoloissa kuin mihin tahansa muuhunkin hengitystieinfektioon. Asiasta uutisoi ensimmäisenä
Iltalehti.
Kun tartuntamäärät ovat nousseet tuhansiin päivittäin, ei ”testaa, eristä, jäljitä” -strategia ole Järvisen mukaan enää käyttökelpoinen.
Helsingin, Espoon ja Vantaan tartuntatautiviranomaiset päättivätkin maanantaina vastoin hallituksen hyväksymää strategiaa luopua pääosin karanteenien asettamisesta. Tartunnanjäljitystä kaupungit aikovat tehdä jatkossa lähinnä terveydenhuollon yksiköissä, hoivalaitoksissa ja riskiryhmien asumisyksiköissä.
”Vaikka toimisimme välittömästi, tartuttavuusaika on yleensä jo ohi”, Helsingin kaupungin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri
Sanna Isosomppi perusteli kuntien päätöstä HS:n haastattelussa tiistaina.
Lue lisää:
Kunnat joutuivat muuttamaan koronalinjaansa vastoin hallituksen hyväksymää strategiaa – ”Se asettaa meidät vaikeaan asemaan”
JÄRVISEN mukaan rokotetut, perusterveet ihmiset voivat potea koronavirustaudin flunssan tavoin kotioloissa ja ilman testissä käymistä. Terveydenhuollon puoleen pitää toki kääntyä matalalla kynnyksellä silloin, jos vointi jatkaa heikentymistään.
”Siinä käy niin, että terveimmät täyttävät testausajat. Testiin taas eivät ehkä pääse sairaimmat, jotka vaatisivat enemmän huomiota taudin hoitoa varten.”
Muuttuneessa epidemiatilanteessa ei Järvisen mukaan ole kuitenkaan mieltä testauttaa kategorisesti kaikkia oireisia ihmisiä ja ylikuormittaa samalla testausta sekä terveydenhuoltoa.
”Siinä käy niin, että terveimmät täyttävät testausajat. Testiin taas eivät ehkä pääse sairaimmat, jotka vaatisivat enemmän huomiota taudin hoitoa varten.”
Omikron jyllää etenkin Hus-alueella nyt niin laajasti, että ilman testiäkin voi epäillä vahvasti, mistä sairastelu mahdollisesti johtuu.
”Tällä hetkellä hengitystieinfektio-oireet ovat kaikille ehkä ensisijaisesti koronaa, ellei toisin osoiteta”, Järvinen kertoo pääkaupunkiseudun tilanteesta.
VAIKKA koronatilanne voi näyttäytyä yksilötasolla monelle pelkkänä vähäriskisenä hengitystieinfektiona, yhteiskunnalle se ei sitä edelleenkään ole.
”Meillä on edelleen niin paljon rokottamattomia, mikä tuottaa sellaisen määrän vaikeita tautimuotoja, että sairaalat ovat ongelmissa. Hus-alueella on enemmän potilaita kuin koskaan minkään aallon huipussa”, Järvinen kertoo.
Koko maassa on keskiviikon tietojen mukaan sairaalahoidossa 700 koronatautipotilasta, joista 59 on tehohoidossa.
”Eli tältä osin tämä ei ole tavallinen hengitystieinfektio”, Järvinen arvioi.
Sairaalahoitoon voi päätyä Järvisen mukaan esimerkiksi hengenahdistusoireiden vuoksi myös rokotettuna, mutta yleistä se ei ole.
Jos rokotettu tarvitsee tartunnan vuoksi sairaalahoitoa, niin kyse on Järvisen mukaan tyypillisesti tilanteesta, jossa henkilön immuunipuolustus on jostain syystä heikentynyt.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
KOHTA kaksi vuotta riivannut korona-aika saattoi ensin yhdistää ihmisiä, koska kaikki seilasivat kohti tuntematonta samassa veneessä. Nyt tilanne muuttunut, Järvinen näkee.
”Ei ole tavallaan sellaista yhteistä kokemusta tämän taudin tilanteesta ja sen vaatimista toimenpiteistä.”
Muutoksen taustalla on se, että taudinkuva koronavirustaudissa on kaikkea muuta kuin tasaisen samanlainen läpi väestön. Jos itse ei todennäköisesti ole vaarassa, voi vuosien koronataisteluun jo turtua. Järvinen uskoo, että silloin vaikkapa ylimääräisten kontaktien välttelystä lipsutaan herkemmin.
Toisenlaisessa koronatodellisuudessa elävät todennäköisimmin ainakin ne, jotka ovat itse vakavasti riskiryhmässä tai tuntevat lähipiiristään jonkun riskiryhmäläisen.
”Jotkut ovat vielä hyvin pelokkaita. Joko ihan syystä – voi olla immuunipuutetta tai muuta – tai sitten on jääty osittain pelkomoodiin, josta ihmiset poistuvat vähän eri aikoihin”, Järvinen sanoo.
OMIKRONMUUNNOKSEN myötä koronatilannetta kannattanee siis tarkastella vielä aiempaakin monipuolisemmista kulmista. Taudin vaarallisuutta ei pidä edelleenkään väheksyä, mutta pelätä ei Järvisen mukaan tarvitse sitäkään, jos taudin pystyy sairastamaan kotioloissa ilman terveydenhuollossa asiointia.
”Jos on rokotukset saanut eikä ole muita riskitekijöitä, niin silloin voi ajatella, että tämä tauti tuskin on minulle merkittävästi vaaraksi. Tämä on kuin flunssa”, Järvinen toteaa.
Vaikka testiin ei menisikään, niin oireisena on edelleen syytä jäädä omaehtoiseen eristykseen kotiin. Järvinen myös kehottaa sairastuneita ottamaan oma-aloitteisesti yhteyttä ihmisiin, jotka ovat voineet altistua oireiden alkamisen kynnyksellä.
”Tässä on nyt yhteispelin paikka entistä enemmän”, Järvinen summa
www.is.fi
