Koronavirus, COVID-19

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Deleted member 43228
  • Aloitettu Aloitettu

M-Nutrition EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/KPL

Rokotepassi?

  • Kyllä

    Votes: 88 27,4%
  • Ei

    Votes: 233 72,6%

  • Total voters
    321
FF2DC357-75FF-479D-8BBA-0E3731AE267D.jpeg
Kuvakaappaus ilta-lehden artikkelista

Että silleensä……😜

Minulla ei ehkä muuta🤟😂
 
Rokotepassi olisi sinänsä hyvä, että ilman sitä olisi rajattu pois monestakin oman valintansa takia.
Moni rokotusta vastustava ei niinkuin ei näe kokonaisuutta asiassa. Samaa ryhmää moni näistä porsaanreijän etsijöistä ja hällä väliä mentaliteetilla olevista.
Jack, monesko nimimerkki tää nyt oikeen on?
 

OUTLET PWO -40%

Grapefruit Lemonade

14,90€

Kommentti: Uudet koronarajoitukset olivat viimeinen niitti – meidän pitää alkaa keskustella rokotepakosta​

Onko ihmisten oikeus olla rokottautumatta suurempi kuin ihmisen oikeus päästä kouluun tai harjoittaa elinkeinoaan, kysyy uutispäällikkö Teemu Kuusijoensuu.

JAA
KOMMENTOI
Toistaiseksi koronapandemian kanssa taistelu on ollut tasapainoilua rajoitusten ja sairaalakapasiteetin täyttymisen välillä. On kuitenkin olemassa yksi keino, jota ei ole käytetty, kirjoittaa uutispäällikkö Teemu Kuusijoensuu.

Toistaiseksi koronapandemian kanssa taistelu on ollut tasapainoilua rajoitusten ja sairaalakapasiteetin täyttymisen välillä. On kuitenkin olemassa yksi keino, jota ei ole käytetty, kirjoittaa uutispäällikkö Teemu Kuusijoensuu. KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA
Teemu Kuusijoensuu

18:39
ABITURIENTTI Silja on täysin loppu.

Kun hän oli lukion ykkösellä, pandemia iski. Siitä alkoi kohta kaksi vuotta kestänyt tilanne, jossa välillä on opiskeltu etänä ja välillä läsnä. Kaiken piti olla jo ohi, kunnes eilen keskiviikkona sosiaali- ja terveysministeriö ehdotti taas etäkouluun palaamista.

Viimeiset viikot ennen lukuloman alkua saattavat nyt mennä etäopetuksessa. Kahden vuoden aikana on peruttu wanhojen tansseja ja penkkareita.

Tuntuu, ettei lukiosta ole jäänyt käteen yhtään mitään, Silja totesi IS:n jutussa.

Lue lisää: Silja, 18, valmistautuu yo-kirjoituksiin kauhunsekaisin tuntein: ”Tuntuu, ettei lukiosta ole jäänyt mitään käteen”

PIEKSÄMÄKELÄISEN ravintoloitsijan tilillä on alle tuhat euroa. Sähkölaskut ja palkat ovat pian maksussa, pitäisi maksaa veroja ja lainan lyhennykset.

Poliisi sulki hänen ravintolansa viime viikonloppuna, koska hän ei totellut koronarajoituksia vaan piti ravintolansa auki.


Aluehallintovirasto määräsi ravintolan kiinni kahdeksi viikoksi.


Lue lisää: Poliisi tyhjensi ravintolan Pieksämäellä – koronamääräyksiä ei noudatettu


Lue lisää: Avi löi nyrkin pöytään – rajoituksia uhmannut pieksamäkeläisravintola joutuu sulkemaan ovensa kahdeksi viikoksi


YLLÄ olevat esimerkit ovat vain jäävuoren huippu siitä raa’asta inhimillisestä hinnasta, joka koronarajoituksilla on.

Silti ne ovat ymmärrettäviä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla sairaalakuormitus on noussut merkittävästi. Sama tilanne on muualla maassa. Ihmisen oikeuden elää on oltava kaikkien muiden oikeuksien yläpuolella.


Toistaiseksi koronapandemian kanssa taistelu on ollut tasapainoilua rajoitusten ja sairaalakapasiteetin täyttymisen välillä. On kuitenkin olemassa yksi keino, jota ei ole käytetty. Suomessa siitä keskusteleminenkin on ollut täydellinen punainen vaate kaikille poliitikoille.


Pakkorokotukset.

THL:N johtaja Mika Salminen sanoi sen selkeästi THL:n koronatilannekatsauksessa hieman ennen joulua. Ryhmä, jolla on tällä hetkellä kaikkein suurin riski joutua koronan takia tehohoitoon, on 50–69-vuotiaat rokottamattomat.

Salmisen esittelemät grafiikat osoittivat muutenkin kiistattomasti, minkä takia sairaalat ja tehohoitopaikat ovat tänä syksynä täyttyneet: Rokottamattomien. Täytyy muistaa, että sairaaloiden ja erityisesti tehohoitopaikkojen täyttyminen on pohjimmiltaan se syy, miksi meillä on rajoituksia.


Suomen koronatilanne pääsi ryöpsähtämään kolmesta syystä. Yksi syy oli rokottamattomat. Kaksi muuta syytä olivat kahden rokotteen tuoman rokotesuojan hiipuminen samaan aikaan, kun omikron lähti leviämään kulovalkean tavoin.

Voidaan aiheellisesti kysyä, olisiko sairaalakuormitus noussut hälyttävälle tasolle, jos Suomessa olisi ollut rokotuspakko jo alkusyksyllä ja kolmansien rokotteiden antaminen olisi aloitettu aikaisemmin ja vauhdikkaammin.


Spekulaatio on kuitenkin turhaa, koska tilanne on nyt mikä se on.


Aiheellista on miettiä, mitä tehdään seuraavaksi. Toistaiseksi hallitus on onnistunut lyömään läpi kasan uusia rajoituksia vetämällä hätäjarrusta. Seuraavaksi neuvotellaan etäkoulusta.


Myös muualla Euroopassa on palautettu rajoituksia, mutta tuulahduksia uudesta strategiasta on nähtävissä.


Itävallan on määrä aloittaa rokotepakko helmikuussa. Se koskisi yli 14-vuotiaita.


Italiassa oli huomattu sama kuin mitä Mika Salminen toitotti koronainfossaan: teholle joutuu erityisesti rokottamattomia yli viisikymppisiä. Sen takia Italiassa alkaa rokotepakko juuri tälle ikäryhmälle. Se astuu voimaan 15. tammikuuta.


PAKKOROKOTUKSET Suomessa eivät ole lainkaan niin ennenkuulumaton asia kuin äkkiseltään saattaisi tuntua. Isorokon suhteen rokotepakko purettiin vuonna 1952. Lisäksi ainakin 1954–1959 on ollut 19-vuotiaiden pakkorokotus tuberkuloosia vastaan.

Myös nykylainsäädäntö mahdollistaisi pakkorokotuksen.


Tartuntatatautilain 47§ ensimmäisessä momentissa sanotaan, että Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää järjestettäväksi pakollinen rokotus, jos kattava rokottaminen on välttämätöntä väestön tai sen osan hengelle ja terveydelle vakavaa vahinkoa aiheuttavan yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi.

Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Lotta Hämeen-Anttila vahvisti taannoin MTV:lle, että tarvittaessa rokotuspakko voitaisiin ottaa käyttöön nopeastikin.

Suomessakin on nyt viimein aika kysyä, onko ihmisten oikeus olla rokottautumatta suurempi kuin lasten oikeus päästä kouluun tai aikuisen ihmisen harjoittaa elinkeinoaan.
 

Kommentti: Uudet koronarajoitukset olivat viimeinen niitti – meidän pitää alkaa keskustella rokotepakosta​

Onko ihmisten oikeus olla rokottautumatta suurempi kuin ihmisen oikeus päästä kouluun tai harjoittaa elinkeinoaan, kysyy uutispäällikkö Teemu Kuusijoensuu.

JAA
KOMMENTOI
Toistaiseksi koronapandemian kanssa taistelu on ollut tasapainoilua rajoitusten ja sairaalakapasiteetin täyttymisen välillä. On kuitenkin olemassa yksi keino, jota ei ole käytetty, kirjoittaa uutispäällikkö Teemu Kuusijoensuu.

Toistaiseksi koronapandemian kanssa taistelu on ollut tasapainoilua rajoitusten ja sairaalakapasiteetin täyttymisen välillä. On kuitenkin olemassa yksi keino, jota ei ole käytetty, kirjoittaa uutispäällikkö Teemu Kuusijoensuu. KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA
Teemu Kuusijoensuu

18:39
ABITURIENTTI Silja on täysin loppu.

Kun hän oli lukion ykkösellä, pandemia iski. Siitä alkoi kohta kaksi vuotta kestänyt tilanne, jossa välillä on opiskeltu etänä ja välillä läsnä. Kaiken piti olla jo ohi, kunnes eilen keskiviikkona sosiaali- ja terveysministeriö ehdotti taas etäkouluun palaamista.

Viimeiset viikot ennen lukuloman alkua saattavat nyt mennä etäopetuksessa. Kahden vuoden aikana on peruttu wanhojen tansseja ja penkkareita.

Tuntuu, ettei lukiosta ole jäänyt käteen yhtään mitään, Silja totesi IS:n jutussa.

Lue lisää: Silja, 18, valmistautuu yo-kirjoituksiin kauhunsekaisin tuntein: ”Tuntuu, ettei lukiosta ole jäänyt mitään käteen”

PIEKSÄMÄKELÄISEN ravintoloitsijan tilillä on alle tuhat euroa. Sähkölaskut ja palkat ovat pian maksussa, pitäisi maksaa veroja ja lainan lyhennykset.

Poliisi sulki hänen ravintolansa viime viikonloppuna, koska hän ei totellut koronarajoituksia vaan piti ravintolansa auki.


Aluehallintovirasto määräsi ravintolan kiinni kahdeksi viikoksi.


Lue lisää: Poliisi tyhjensi ravintolan Pieksämäellä – koronamääräyksiä ei noudatettu


Lue lisää: Avi löi nyrkin pöytään – rajoituksia uhmannut pieksamäkeläisravintola joutuu sulkemaan ovensa kahdeksi viikoksi


YLLÄ olevat esimerkit ovat vain jäävuoren huippu siitä raa’asta inhimillisestä hinnasta, joka koronarajoituksilla on.

Silti ne ovat ymmärrettäviä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla sairaalakuormitus on noussut merkittävästi. Sama tilanne on muualla maassa. Ihmisen oikeuden elää on oltava kaikkien muiden oikeuksien yläpuolella.


Toistaiseksi koronapandemian kanssa taistelu on ollut tasapainoilua rajoitusten ja sairaalakapasiteetin täyttymisen välillä. On kuitenkin olemassa yksi keino, jota ei ole käytetty. Suomessa siitä keskusteleminenkin on ollut täydellinen punainen vaate kaikille poliitikoille.


Pakkorokotukset.

THL:N johtaja Mika Salminen sanoi sen selkeästi THL:n koronatilannekatsauksessa hieman ennen joulua. Ryhmä, jolla on tällä hetkellä kaikkein suurin riski joutua koronan takia tehohoitoon, on 50–69-vuotiaat rokottamattomat.

Salmisen esittelemät grafiikat osoittivat muutenkin kiistattomasti, minkä takia sairaalat ja tehohoitopaikat ovat tänä syksynä täyttyneet: Rokottamattomien. Täytyy muistaa, että sairaaloiden ja erityisesti tehohoitopaikkojen täyttyminen on pohjimmiltaan se syy, miksi meillä on rajoituksia.


Suomen koronatilanne pääsi ryöpsähtämään kolmesta syystä. Yksi syy oli rokottamattomat. Kaksi muuta syytä olivat kahden rokotteen tuoman rokotesuojan hiipuminen samaan aikaan, kun omikron lähti leviämään kulovalkean tavoin.

Voidaan aiheellisesti kysyä, olisiko sairaalakuormitus noussut hälyttävälle tasolle, jos Suomessa olisi ollut rokotuspakko jo alkusyksyllä ja kolmansien rokotteiden antaminen olisi aloitettu aikaisemmin ja vauhdikkaammin.


Spekulaatio on kuitenkin turhaa, koska tilanne on nyt mikä se on.


Aiheellista on miettiä, mitä tehdään seuraavaksi. Toistaiseksi hallitus on onnistunut lyömään läpi kasan uusia rajoituksia vetämällä hätäjarrusta. Seuraavaksi neuvotellaan etäkoulusta.


Myös muualla Euroopassa on palautettu rajoituksia, mutta tuulahduksia uudesta strategiasta on nähtävissä.


Itävallan on määrä aloittaa rokotepakko helmikuussa. Se koskisi yli 14-vuotiaita.


Italiassa oli huomattu sama kuin mitä Mika Salminen toitotti koronainfossaan: teholle joutuu erityisesti rokottamattomia yli viisikymppisiä. Sen takia Italiassa alkaa rokotepakko juuri tälle ikäryhmälle. Se astuu voimaan 15. tammikuuta.


PAKKOROKOTUKSET Suomessa eivät ole lainkaan niin ennenkuulumaton asia kuin äkkiseltään saattaisi tuntua. Isorokon suhteen rokotepakko purettiin vuonna 1952. Lisäksi ainakin 1954–1959 on ollut 19-vuotiaiden pakkorokotus tuberkuloosia vastaan.

Myös nykylainsäädäntö mahdollistaisi pakkorokotuksen.


Tartuntatatautilain 47§ ensimmäisessä momentissa sanotaan, että Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää järjestettäväksi pakollinen rokotus, jos kattava rokottaminen on välttämätöntä väestön tai sen osan hengelle ja terveydelle vakavaa vahinkoa aiheuttavan yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi.

Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Lotta Hämeen-Anttila vahvisti taannoin MTV:lle, että tarvittaessa rokotuspakko voitaisiin ottaa käyttöön nopeastikin.

Suomessakin on nyt viimein aika kysyä, onko ihmisten oikeus olla rokottautumatta suurempi kuin lasten oikeus päästä kouluun tai aikuisen ihmisen harjoittaa elinkeinoaan.
Mitä mieltä sä olet näistä paska blogeista mitä postaat aina tänne? Koitat demoralisoida vai oletko itse tällä linjalla?
 
No ensinnäkin yksi kysymysmerkki riittää. Toiseksi, nopeasti skimmattuna sun jutut on ihan samaa kun muutaman muun jotka sai kengänkuvan perseeseen kun innostuivat liikaa.
En ainakaan itse jaksa tätä kehävääntöä missä stara avaa pelin tuomitsemalla porukan ja samalla vaatii pakkotoimia.
Sitten vänkkää kuka missä hä mitä jne jne.

samaa paskaa taas ja varmaan tarkoitus lähinnä derailata ketjua
 
No ensinnäkin yksi kysymysmerkki riittää. Toiseksi, nopeasti skimmattuna sun jutut on ihan samaa kun muutaman muun jotka sai kengänkuvan perseeseen kun innostuivat liikaa.
Kyllä tämä yksi ja sama on. Se vain että mä en lähde törky linjoille. Niinkuin jotkut täällä vähän availee.
Asiallista tiukkaa vääntöä
 

Nimekkäät infektiolääkärit vastustavat STM:n ideaa etäkoulusta – "Johtaisi todennäköisesti jopa kuukausien etäopetusjaksoon"​

Kymmenen infektiotautien erikoislääkäriä julkaisi avoimen kirjeen, jonka allekirjoittajien joukossa on muun muassa HUSin Asko Järvinen sekä suurten kaupunkien tartuntatautilääkäreitä.
Kuvassa on tyhjä luokkahuone elokuussa 2020.

Asiantuntijalääkärit epäilevät kirjeessään, että etäopetusjakso ei jäisi kovin lyhyeksi. Kuva: Silja Viitala / Yle
ANNA NÄVERI
6.1. 17:40

Kymmenen nimekästä infektiotautien erikoislääkäriä vastustaa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) suunnitelmaa laittaa lapset ja nuoret jälleen etäopetukseen.
Lääkäreiden avoimessa kirjeessä todetaan, että koronavirus leviää koko Suomessa eikä koulujen sulkeminen estä viruksen leviämistä.
– Vaikka koulut suljettaisiinkin, eivät tartunnat tyrehtyisi. Vaikka koko Suomi suljettaisiin, vaikka määrättäisiin ulkonaliikkumiskielto, olisi koronavirus odottamassa kontaktien paluuta, asiantuntijat kirjoittavat.
Avoimen kirjeen ovat allekirjoittaneet muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) infektioylilääkäri Asko Järvinen, Uuden lastensairaalan infektioylilääkäri Tea Nieminen sekä suurten kaupunkien tartuntataudeista vastaavia lääkäreitä, kuten Helsingin tartuntatautilääkäri Sanna Isosomppi, Tampereen tartuntatautilääkäri Sirpa Räsänen ja Turun tartuntatautilääkäri Jutta Peltoniemi.
Allekirjoittaneissa on myös Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Irma Koivula, Espoon tartuntatautilääkäri Topi Turunen, Vantaan tartuntatautilääkäri Kirsi Valtonen, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin infektiotautien apulaisylilääkäri Reetta Huttunen ja Helsingin kaupungin infektiosairauksien erikoislääkäri Eeva Salo.
Heidän mielestään lähiopetuksen keskeyttäminen olisi hyödytöntä, mutta myös kohtuutonta lapsia kohtaan, koska lapset sairastavat koronainfektion lähes poikkeuksetta lievänä. Sairaalahoidon tarvetta ja jälkihaittoja koronainfektion vuoksi ilmenee asiantuntijalääkäreiden mukaan lapsilla erittäin harvoin.
Allekirjoittaneet muistuttavat myös, että nyt yli 12-vuotiaista jo merkittävä osa on rokotettu kahdesti ja nuoremmillakin on jo mahdollisuus saada rokote.
Asko Järvinen.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Eivät usko, että etäkoulujakso jäisi lyhyeksi​

Asiantuntijalääkärit arvelevat kirjeessään, että etäopetusjakso ei jäisi kovin lyhyeksi.
– Etäopetukseen siirtyminen nyt johtaisi todennäköisesti pidempään, jopa kuukausien etäopetusjaksoon, sillä tartuntamäärien voidaan odottaa edelleen lisääntyvän. Tällaisessa tilanteessa etäopetuksesta luopuminen olisi todennäköisesti mahdotonta.
Keskiviikkona STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila perusteli ministeriön tekemää etäkouluehdotusta muun muassa sillä, että lyhyen etäkoulujakson aikana olisi mahdollista valmistautua kouluissa laajamittaisesti pikatestien käyttöön ja muihin turvatoimiin.
Avoimen kirjeen allekirjoittaneet lääkärit eivät kuitenkaan usko pikatestien auttavan etäkoulujakson lyhyenä pitämiseen, sillä heidän mukaansa pikatestien kyky tunnistaa omikronmuunnosta on rajallinen etenkin infektion alkupäivinä.
– Testin tullessa positiiviseksi olisivat tartunnat jo syntyneet ja niistä alkamassa edelleen uusia tartuntoja. Tältä osin myös suunnitelmat lyhyestä etäopetusjaksosta ovat epärealistisia, lääkärit kirjoittavat.

"Meillä aikuisilla on vastuu"​

Asiantuntijalääkärit kirjoittavat sosiaalisten kontaktien rajoittamisen ja lähikoulun estämisen aiheuttavan lapsille ja nuorille pitkällä aikavälillä haitallisia seurauksia. Lisäksi lääkärit muistuttavat, että ammattiin opiskelevalle etäopetus ei ole aina edes vaihtoehto.
– On lasten parhaimman edun mukaista olla lähiopetuksessa, harrastaa ja tavata muita lapsia. Lasten elämää ei tule rajoittaa epidemian tukahduttamisen yrittämiseksi, sillä ei pystytä aikuisia suojelemaan.
Asiantuntijaryhmä muistuttaa myös THL:n 20.12. julkaisemasta selvityksestä, jossa lapsiin ja nuoriin kohdistuvat rajoitukset ovat heikosti perusteltavissa heidän ikäluokkiensa tautiriskin ja epidemian hallinnan keinona.
– Meillä aikuisilla on vastuu siitä, että emme oman etumme nimissä tarpeettomasti vaaranna lasten ja nuorten etua.
Varhila kertoi torstaina Helsingin Sanomille(siirryt toiseen palveluun), että etäkoulujakso ei koskisi 1.–3.-luokkalaisia, erityisopetuksen oppilaita tai varhaiskavatusta. Opettajien ammattijärjestö OAJ on osoittanut kannatusta STM:n ehdotukselle, mutta esimerkiksi opetusministeri Li Andersson (vas.) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ovat suhtautuneet ideaan nihkeästi.
Mahdollisesta etäkouluun siirtymisestä päättää Varhilan mukaan koronaministerityöryhmä mahdollisesti huomenna perjantaina.
Lue myös: Idea etäkouluun siirtymisestä ammuttiin alas jo neljän ministerin voimin
Etäopetuksen haitat ja lähiopetuksen turvallisuus punnitaan nyt – STM:n ehdotus jakaa mielipiteet
STM esittää koulujen siirtymistä etäopetukseen – opetusministeri Andersson: "Asiasta pitää keskustella koko hallituksen sisällä"
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom