Hallitus voi ottaa myös koronapassin pois käytöstä, jos sairaalat joutuvat kriisiin.
Teemu Luukka HS
17:10
SUOMALAISET, Suomen hallitus ja koko maailma on joutunut viikon aikana jälleen toteamaan, että koronavirus yllättää aina.
Tällä kertaa keskeisin uusi uhka on eteläisestä Afrikasta leviävä koronaviruksen omikronmuunnos. Siitä ei vielä tiedetä varmuudella kovin paljon muuta kuin se, että se on määrittelemätön uhka sekä ihmisten terveydelle että maailmantaloudelle.
Tilanne muistuttaa kevättä 2020, syksyä 2020 ja kevättä 2021.
AINOA lohduttava asia tilanteessa on, että Suomi ja maailma ovat varautuneet paremmin uuteen uhkaan sekä myös jo päällä olevaan pahentuneeseen tautitilanteeseen kuin aikaisemmin.
Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei uhkaava ja edelleen jylläävä virusmuunnos voisi aiheuttaa vielä enemmän kuolemia kuin aikaisemmat muunnokset.
Edessä on joka tapauksessa lisää rajoituksia, ja niiden myötä tuleva tuttu keskustelu siitä, mikä on esimerkiksi taloudellisesti, terveydellisesti ja juridisesti oikein.
MITEN hallitus on varautunut uuteen tilanteeseen?
Suomalaisten kannalta yksi uhka on koko syksyn riidellyt hallitus.
Viime päivinä on kuitenkin näyttänyt siltä, että hallitus on varsin yhtenäinen ja toimintakykyinen koronatoimissaan. Kiistojakin tulee varmasti olemaan.
Se, tekeekö hallitus oikeita toimia, nähdään vasta myöhemmin.
On myös epätodennäköistä, että mikään puolue alkaisi kaataa hallitusta, jos koronatilanne tästä vielä pahenee.
LOHDULLISTA kaameudessa on myös se, että koronasta on opittu aika paljon ja hallituksella on käsissään myös tuore pandemiasuunnitelma. Koronalakejakin on enemmän kuin kriisin alussa, vaikka koronapassin kanssa onkin hidasteltu.
Suunnitelmasta voi kukin olla mitä mieltä tahansa, mutta joka tapauksessa strategiassa on otettu huomioon myös se, että tilanne menee todella pahaksi. Suomi ja Eurooppa piti avata, mutta nyt painetaan monissa maissa hätäjarrua.
Sinänsä koronavastaiset toimet ovat tuttuja esimerkiksi viime keväältä. Mitään kaiken ratkaisevaa uutta hopealuotia koronapandemiaan ei ole keksitty missään.
ISO käänne koronatoimista nähtiin viime torstaina, jolloin hallitus ilmoitti muun muassa, että leviämisalueiden ravintoloissa valomerkki tulee kello 17. Silloin ilmoitettiin myös isosta joukosta toimista, jotka ovat tulossa.
Ulkomaalaisten matkailijoiden maahantulo on jo kielletty ulkorajoilla useista eteläisen Afrikan maista, joissa omikronmuunnos on levinnyt.
HALLITUS neuvotteli koronatilanteesta tiistai-iltana.
Lue lisää:
Kiuru: Rajojen terveysturvallisuuden tehostaminen on loppuviikosta agendalla – Hallitus kokoontui neuvottelemaan koronatoimista
Hallitus ei ota vielä käyttöön niin sanottua hätäjarrumekanismia, mutta sitä todennäköisesti käsitellään kokouksessa.
Hätäjarrumekanismin avulla Suomi voi yrittää hillitä koronaepidemiaa, jos ja kun se vielä pahenee.
HALLITUS on linjannut, että hätäjarrumekanismi otetaan käyttöön, jos tilannetta ei ole saatu haltuun alueellisilla toimilla, tiedottamalla ja rokottamalla.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on patistellut alueita lisäämään rajoituksia, mutta esimerkiksi
pääkaupunkiseutu on asettamassa uusia hallituksen toivomia rajoituksia voimaan vasta aikaisintaan ensi viikonloppuna.
STM voi aluehallintovirastoja patistella, mutta päätökset tekevät niiden virkamiehet kuultuaan ensin sairaanhoitopiirejä.
Hallituksen päätösvaltaan koronatoimissa kuuluvat lähinnä rajat ja ravintolat, ellei eduskunta muuta lakeja tai ellei maahan julisteta poikkeusoloja ja oteta valmiuslain säädöksiä käyttöön.
HALLITUKSEN marraskuussa päivitetyn suunnitelman mukaan hätäjarrumekanismi otetaan käyttöön, jos epidemiatilanne muun muassa uhkaa merkittävästi väestön terveyttä ja sekä sairaala- että tehohoito uhkaavat ylikuormittua.
Kriteereissä lukee myös, että se otetaan käyttöön, jos rokotusohjelman vaikuttavuus olisi ennakkoarvioita merkittävästi huonompi ja epidemiatilanne alkaisi sen seurauksena merkittävästi uudelleen vaikeutua.
Kuulostaa siltä, ettei Suomi ole kovin kaukana kuvatusta tilanteesta.
Hallitus ei ole kirjannut itselleen varsinaisia tarkkoja lukuja, milloin mekanismi otetaan käyttöön.
PROSESSI alkaisi niin, että STM esittäisi valtioneuvostolle hätäjarrun ottamista käyttöön. Sitä ennen STM kysyisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion tilanteesta.
Hallituksen päätöksen jälkeen STM ohjaisi alueet eli aluehallintovirastot ja kunnat ottamaan hätäjarrumekanismissa esitetyt toimet käyttöön.
Ennen hätäjarrumekanismin käyttöönottoa testausta pitäisi tehostaa. Kuva on Helsingin kaupungin koronanäytteenottopiste eltä Itäkeskuksesta. KUVA: MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA
Ennen hätäjarrumekanismia tulisi nykyohjauksen ja -lainsäädännön keinoin ohjata alueita ottamaan laajamittaisesti käyttöön seuraavat toimet: tehostettu testaus- ja jäljitystoiminta, maskisuositus, etätyösuositus sekä tartuntatautilain mukaiset korkean riskin tilaisuuksien rajoitustoimet.
Monilla alueilla on jo oikeastaan tehty kaikki muu, paitsi kaikkialla testausta- ja jäljitystoimintaa ei ole juurikaan tiukennettu.
STM ei kuitenkaan esitä vielä hätäjarrumekanismia muun muassa siksi, että strategian mukaan toimien vaikuttavuutta pitää seurata vähintään kaksi viikkoa.
Samalla pitää tehdä seurantasuunnitelman hätäjarrun käyttöönoton vaikutusten seuraamiseksi.
Lisäksi hätäjarrun osalta olisi laadittava oikeudellinen arvio käytettävistä toimista. Kovat toimet vaativat siis runsaasti virkahenkilöiden työpanosta vaikka yhtään lakia ei muutettaisi.
HÄTÄJARRU voidaan ottaa käyttöön porrastetusti, mutta keinot ovat tuttuja.
Hätäjarrussa hallitus voisi siis ohjata alueita jopa sulkemaan yleisötilaisuuksia, tiloja ja toimintoja kuten saunoja, urheilutiloja ja sisäleikkipaikkoja.
Myös teatterit ja musiikkisalit voidaan sulkea niin, ettei niihin pääse koronapassillakaan. Hallitus voi asetuksella ottaa koronapassin kokonaan pois käytöstä, jolloin esimerkiksi ravintoloiden pitäisi nykyisen rajoituksen mukaan sulkea ovensa kello 18 leviämisalueella.
Kouluja saatetaan ohjata myös etäopiskeluun.
Strategian mukaan osa toimista vaatisi mahdollisesti lainsääntöön muutoksia. Yksi tällainen on rajojen terveysturvallisuuden tiukentaminen.
Viimesijainen keino olisi poikkeusolot ja valmiuslain ottaminen käyttöö
Hs
www.is.fi
