Havaintoja Singapore ja Etelä-Korea ..... HeSari:n juttu (
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006452783.html ) ........otteita ............. jottei tartte klikkailla.....
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Oma kysymyksensä on myös se, onko riskiryhmien suojaaminen virukselta pitkäksi aikaa ylipäänsä mahdollista. Mitä pidempään epidemia jatkuu, sitä hankalammaksi tehokas eristäminen käy.
Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori
Tuomas Aivelo ei pidä tätä mahdollisena.
”En usko, että kukaan ottaa sellaista ajatusta vakavasti.”
Jotta suojaaminen onnistuisi, riskiryhmien ja muun väestön välillä ei saisi olla käytännössä lainkaan kontakteja. Mutta vanhainkotien hoitajat ja kotihoidon työntekijätkin käyttävät julkista liikennettä. He käyvät kaupassa ja apteekissa sekä tapaavat lähipiiriään. Heidän lapsensa saattavat käydä päiväkodissa ja koulussa.
Maailmalta on esimerkkejä, kuinka tuhoisaksi on osoittautunut vanhainkotiin levinnyt virus.
Riskiryhmiin kuuluvia on Suomessa valtavasti. Pelkästään yli 70-vuotiaita suomalaisia on lähes 900 000. Lisäksi riskiryhmiin lukeutuvat ainakin monet muut diabeetikot, syöpäpotilaat tai sydän- ja keuhkotautia sairastavat. Monet kuuluvat useaan riskiryhmään. Heidän eristämisensä pitkäksi aikaa on utopistinen ajatus.
Mitä sitten Suomen pitäisi tehdä? Voimmeko ottaa mallia Aasiasta? Olisiko se mahdollista?
Joissain Aasian maissa on onnistuttu toistaiseksi lähes tukahduttamaan koronavirus. Ne vahtivat nyt tarkasti, ettei uutta aaltoa tule maahantulijoiden mukana.
Ei ole olemassa yhtä ”Aasian mallia”, mutta yhteneväisyyksiä löytyy. Yksi menestystarina on Singapore. Se on valtio, joka koostuu käytännössä yhdestä 5,6 miljoonan asukkaan suurkaupungista. Singaporen väestötiheys on hurja: siellä asuu noin 7 900 ihmistä neliökilometrillä. Suomessa tuo luku on 18.
Singaporelainen virustautiopin professori
Hsu Li Yang vastaa videopuheluun kotonaan. Hän ei kuitenkaan ole etätöissä tai karanteenissa vaan viettämässä koti-iltaa.
Singapore on onnistunut hämmästyttävässä tempussa. Se on pitkälti padonnut koronaviruksen leviämisen ilman että yhteiskuntaa on tarvinnut laajasti sulkea. Esimerkiksi koulut ja suurin osa yrityksistä ovat normaalisti auki. Kokoontumiset ovat sallittuja 250 henkeen asti.
Tiistaina Singaporessa oli 64 varmistettua tartuntaa ja 14 tehohoitopotilasta. Viruksen leviäminen oli ainakin toistaiseksi lähes pysäytetty.
”Me otimme epidemian heti alusta lähtien hyvin vakavasti, sillä meillä on kokemus vuoden 2003 sarsista. Osaamme jo varautua keuhkoinfektioihin, jotka saapuvat Kiinasta”, Hsu sanoo.
Hän korostaa, että pieni Singapore on kehittänyt jo vuosikymmeniä järjestelmiä erityisesti sen pelossa, että Kiinassa leviää uusia ihmiselle vaarallisia viruksia.
Singaporessa on käytössä äärimmäisen tehokas ihmisten jäljitysjärjestelmä, joka on rakennettu nimenomaan epidemioita varten.
Sen tarkoituksena on selvittää jokaikisen tartunnan saaneen koko tartuntaketju sekä kaikki virukselle mahdollisesti altistuneet. Jäljityksessä käytetään valtavaa määrää valvontakameroita, poliisitutkintaa ja kansalaisten kännyköihin ladattavaa koronasovellusta.
Virukselle mahdollisesti altistuneelle ihmiselle lähetetään tekstiviesti, että hänet on jäljitetty. Sen jälkeen erityinen jäljitysryhmä menee hänen kotiovelleen ja pyytää allekirjoittamaan virallisen karanteenimääräyksen. Karanteenin rikkomisesta seuraa rangaistus.
Etelä-Koreassa maata ei ole pantu kiinni vaan liikkeet, baarit ja ravintolat ovat auki. Kouluja ja päiväkoteja on toki suljettu, massatapahtumia peruttu, ja ihmiskontaktia kehotetaan minimoimaan.
Maanantaina Etelä-Korea kertoi, että uusien tartuntojen määrä oli pienin neljään viikkoon. Maa yrittää kuitenkin kaikin keinoin estää toista epidemia-aaltoa. Soulin valtionyliopiston epidemiologian professori
Cho Sung-il kertoo HS:lle, että fyysiseen etäisyyteen liittyviä ohjeistuksia on tiukennettu.
Etelä-Korea on onnistunut nopeasti moninkertaistamaan testauskapasiteettinsa ja rakentamaan laajan laboratorioverkon. Kansalaiset pystyvät testauttamaan itsensä esimerkiksi kymmenessä minuutissa autoilijoiden drive-in-keskuksissa.
Professori Cho sanoo, että Korea ei kuitenkaan ollut varautunut riittävästi uuteen koronavirukseen, jonka aiheuttama tauti tunnetaan nyt nimellä covid-19. Maa oli myöhässä, kun virus alkoi levitä.
”Olimme hyvin valmiita mers-virukseen mutta emme uuteen koronavirukseen. Emme olleet riittävän varautuneita siihen, kuinka se leviää yhteisöissä. Olimme jäljessä myös lähikontaktien välttämisen kannalta.”
Elämä Etelä-Koreassa ja Singaporessa on tällä hetkellä vapaampaa kuin Suomessa ja suuressa osassa Euroopan maita.
Professori Hsu sanoo, että laaja testaaminen ja karanteenit on hyvin vanha keino päihittää kulkutauti. Näin toimittiin laajalti esimerkiksi tuberkuloosin aikana.
”Julkinen tiedottaminenkin on hyvin tärkeää. Meidän hallintomme on ollut koronaviruksen suhteen hyvin läpinäkyvä. Se on kertonut, paljonko tapauksia on ja kuinka hallinto toimii.”
Ajatusta strategiasta, joka pohjaisi laumasuojan kehittymiseen, Hsu pitää erikoisena.
”Meille Aasiassa se olisi hyvin outo ajatus.”
Etelä-Korean strategia on ollut pitkälti samanlainen kuin Singaporella. Maa on testannut laajasti ja jäljittänyt tarkasti tartuntaketjuja. Se testaa lähes 20 000 ihmistä päivässä, mikä on henkeä kohden enemmän kuin lähes missään muussa valtiossa.
----------------------------------------------------------------------------------------------------
"So it goes" - (Those three famous words from Slaughterhouse-Five, by Kurt Vonnegut) 
www.mikrobitti.fi
Joko uusimaalaisten kärsimys alkaa olla verrannollinen Leningradin ja Sarajevon piiritykset kokeneiden kauhuihin?
Hospodi pomilui nas.
/img-s3.ilcdn.fi/98d797397e63c366179d1b14494866cb7e1475f16a24a518e71d6cff1609608b.jpg)
www.iltalehti.fi
www.is.fi
www.hs.fi
