Pahoittelemme äänen puuttumista tilaisuuden alussa. Onnettomuustutkintakeskus on selvittänyt koronapandemian ensimmäistä, heinäkuussa 2020 päättynyttä vaihetta: toimiko kriisijohtaminen Suomessa, oliko varautuminen riittävää, kulkiko tieto, ja mitä tästä kaikesta voidaan oppia? Voit katsoa...
areena.yle.fi
ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUKSEN (OTKES) kokoama tutkintaryhmä suosittaa, että valtion kriisijohtamismallia uudistetaan. Mallin tulee varmistaa, että avoin ja riittävä yhteistoiminta ja johtaminen käynnistyvät ajoissa.
Ilta-Sanomat näyttää valtioneuvoston linnassa järjestettävän tiedotustilaisuuden suorana lähetyksenä kello 12.45 alkaen. Lähetystä voi katsoa ylle aukeavasta ikkunasta.
Tiedotustilaisuuteen osallistuvat oikeusministeri
Anna-Maja Henriksson sekä tutkintaryhmän johtaja, Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija
Kai Valonen.
Hallitus antoi syyskuussa OTKESille tehtäväksi tarkastella koronapandemian ensimmäistä vaihetta eli viime vuoden heinäkuussa päättynyttä vaihetta.
Tutkintaryhmän mukaan tarvitaan myös ennakkoon suunniteltu, päätoiminen taho, joka huolehtii, että asioita kriisitilanteessa valmistellaan, toimeenpannaan ja seurataan aktiivisesti.
Koronan ensimmäisessä vaiheessa valtion keskushallinnossa sekä hallinnon, alueiden ja kuntien välillä oli ongelmia vuorovaikutuksessa. Tutkintaryhmä suosittaa, että valtionhallinnon, alueiden ja kuntien välille rakennetaan tietojenvaihdon toimintamalli.
Lisäksi monien organisaatioiden jatkuvuus- ja valmiussuunnitelmissa oli keskeneräisyyksiä ja päivitykset olivat tekemättä. Esimerkki tästä kansallinen pandemiasuunnitelma, joka oli vuodelta 2012 ja koski vain influenssaa.
RYHMÄÄ johtanut johtava tutkija Kai Valonen Otkesista sanoo, että koronan takia annettujen rajoitustoimien kärsijöiksi joutuivat ne, jotka olivat jo ennestään heikossa asemassa.
– Tämän kanssa on syytä olla tarkkana tulevissa tilanteissa, ettei kärsijöiden määrä ja kärsimyksen määrä kasva kohtuuttomaksi, hän sanoo tiedotustilaisuudessa.
Heikossa asemassa olevilla Valonen tarkoittaa iäkkäitä, yksinäisiä, mielenterveyspotilaita ja heitä jotka ovat huonossa työmarkkina-asemassa ja osaa lapsista sekä niitä, joilla talous on heikossa jamassa.
– On paljon ihmisiä, jotka pystyivät jatkamaan elämää rajoituksista huolimatta kohtuullisen hyvin. Kärsijät löytyvät näistä ryhmistä, hän sanoo.
TALOUDEN osalta Valonen toteaa, että monilla yrityksillä voimavaroja seuraavien kriisien vastaanottoon ei välttämättä enää yhtä paljon ole.
– Pitää pystyä palautumaan tilanteeseen tai vielä parempaan tilanteeseen. Yhteiskunta ei kestä montaa kriisiä putkeen.
Ryhmän mukaan Suomessa oli kuitenkin ammattitaito ja valmiudet laajaan etätyöhön.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
RAJALIIKENTEEN hallinta oli Valosen mukaan kipupiste. Lentoliikenteen kautta tuli tuhansia ihmisiä, joilla osalla koronatartunta ja kesti kauan ennen kuin tilanne saatiin hallintaan. Sisäministeriön olisi ryhmän mielestä näin ollen kehitettävä kattavat suunnitelmat rajaliikenteen rajoittamiseen.
Myös suojavarustetarpeet yllättivät ja kesti kauan selvittää, mitä suojavarusteita eri puolella Suomea on. Hankinnat kriisiytyivät markkinatilanteen ollessa koko maailmassa hankala.
Suunniteltua ja harjoiteltua valtion kriisijohtamismallia ei ryhmän mukaan noudatettu. Tilanne ajautui siihen, että sitä ei paikoin ehkä osattu noudattaa tai sitten katsottiin, että se ei ehkä tilanteeseen sovellu.
Tiedottaminen poikkeusoloista ja Uudenmaan sulusta oli Valosen mukaan selkeää. Maskeihin liittyen oli kompurointia, miten kansalaisia ohjeistetaan. Rajaliikenteen ja myös iäkkäiden karanteenisuositusten osalta epäselvyyksiä. Kansalaisilla oli vaikeuksia erottaa mikä määräys ja mikä suositus.
Valosen mukaan näin isossa kriisissä päätöksenteko keskitettävä valtioneuvostoon.
Tartuntatautien seurantaa on ryhmän mielestä myös kehitettävä. Nopeutta on saatava lisää ja kansainvälisellä terveysjärjestöllä WHO:lla on ollut tilanteessa hitautta, jossa viivettä pääsi syntymään.
RYHMÄN raportti luovutettiin tänään oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille.
Tutkintaryhmä esittää työnsä tuloksina joukon pandemiatilanteen hoitamista koskevia havaintoja ja kaikkiaan kaksitoista suositusta.
Suositukset koskevat muun muassa kriisijohtamisen toimintaa ja tiedonkulkua, toimivaltasuhteita ja varautumista sekä tiedonsaantia ja kyvykkyyttä uusien digitaalisten ratkaisujen nopeaan kehittämiseen. Suositukset on osoitettu eri hallinnonaloille. Onnettomuustutkintakeskuksen turvallisuussuositusten tavoitteena on ennaltaehkäistä vastaavia onnettomuuksia ja parantaa yleistä turvallisuutta.
www.kaleva.fi
zenodo.org
