Kitaristit hoi!

[NHB]

muoks. Kotzenia on pakko arvostaa muusikkona, mutta sen kitaran soitto ei kyllä liikauta meikäläistä yhtään. Enkä tuu oikein toimeen tonkaan asian kanssa, että särökitaraa ja rokkisooloja vedetään sormin :D Eri asia tiettyjen bluesjuttujen kanssa vaikka, mutta kyllähän tilusoolot pitäs plektralla vedellä, että pääsee kunnolla elvistelemään.

Mitä elvistelemisen aihetta on siinä, kun soittaa niin kuin muutkin? Itse voin vain kumartaa sormilla näppäileville kitaristeille kuten Beck, Knopfler ja myös Kotzen, jotka omaavat niin paljon paremman kontrollin kieliin kuin minä, joka näppäilee niitä kieliä jollakin tunnottomalla palalla muovia. Kotzen saa multa pisteitä siitä, että soittonsa on kehittynyt vuosien myötä. Myös hyvä laulaääni ja biisit ovat harvinaista herkkua kitaristien joukossa.

Viime aikoina suomalaisista olen kuunnellut Jimmy Westerlundin soitantoa One Desiren ensimmäisessä singlessä. Erittäin tyylitietoinen ja biisiä tukeva soolo.

 

[NHB]

Gales oli niin vimmatun hyvä, että tutkimusmatka kannatti!

Gales on omissa sfääreissään niin monella tasolla, että hänen soiton seuraaminen on hämmentävää. Joillakin homma vain toimii. Ja tuo kaikki ainakin näyttää olevan vieläpä niin helppoakin.

 

[Max131]

Mitä elvistelemisen aihetta on siinä, kun soittaa niin kuin muutkin? Itse voin vain kumartaa sormilla näppäileville kitaristeille kuten Beck, Knopfler ja myös Kotzen, jotka omaavat niin paljon paremman kontrollin kieliin kuin minä, joka näppäilee niitä kieliä jollakin tunnottomalla palalla muovia.

En tiedä ymmärsitkö tuota "elvistelyä" nyt ihan siinä kontekstissa kuin tarkoitin. Joka tapauksessa: jos rokkisoolo yleisön edessä ei ole paikka, jossa voi vähän näyttää (ts. elvistellä), niin en tiedä mikä on.

Kotzenista ja sormin soitosta, niin en erityisemmin pidä tosta Kotzenin soundista, ja joka tapauksessa attack ja koko soundi on erilainen sormin ja plektralla soitettuna. Mun mielestäni plektrasta irtoava soundi ja plektran mahdollistamat tekniset jutut sopii paremmin rokkisooloihin kuin sormin soitto, josta lähtevä soundi on aina kuitenkin vähän pehmeämpi, eikä esim. sulavat joka nuotilta pikatut, sulavat juoksutukset onnistu lähimainkaan niin helposti kuin plektralla.

Edellisestä huolimatta hattua nostan minäkin fingerstyle-kavereille, ja fingerstyle-juttuja oon itsekin soitellut hyvin paljon viime aikoina, joskin painottuen akustisiin instrumentaaleihin. En tiedä olisinko samaa mieltä, jos olisin aloittanut sormin kakarana, mutta näin vanhemmiten, kun on koittanut haastavampia fingerstyle-juttuja opetella, niin on ne useamman kertaluokkaa vaikeampia motorisesti kuin pelkällä plekulla soittelu. Ja kun näitä kitaristeja on tässä nosteltu esille, niin esim. Richard Smith on aika ilmiömäinen Tommy Emmanuelin lisäksi fingerstyle-hommissa. Nää kaverit on minusta teknisesti vielä aika omalla planeetallaan vaikka nyt Knopfleriin ja Kotzeniin verrattuna

 

[Nyybi]

Fingerstylepuolelta pakko mainita myös Tomi Paldanius, Shunga Jung ja Igor Presnyakov. Jokainen varmaan törmännyt heihin jos yhtään youtubea selailee :D

 

[Max131]

Toi Paldanius olis ollut täällä Jyväskylässä ihan livenä viime kuun puolivälissä, mutta en viitsinyt mennä katsomaan, kun pihiys iski. Sata tuhatta kertaa kuultuja biisejä akkarisovituksina ja oliko tyyliin 25€ liput, niin ei jotenkin vaan pystynyt.

Sungha Jung ja Presnyakovkin taitaa tällä coveriosastolla ratsastaa. Molemmat kyllä tainneet saada ihan nimeäkin sillä hommalla. Samaan kategoriaan putoaa naapurimaasta Gabriella Quevedo (alla video). Nätti tyttö ja ihan puhtaasti soittaakin, mutta niin kuin näillä kolmella muullakin, niin ei taida juuri olla omia biisejä (saati hyviä biisejä) eikä soitossakaan hirveästi mitään sellaista, jolla erottuisi massasta.



Muoks. vaikka toi Paldaniuksen keikan lipun hinta menikin yli, niin mielenkiintoista olis kyllä käydä ihan paikan päällä tsekkaamassa, miltä nää fingerstyle-heput saa biisit kuulostamaan, ja miten se homma kantaa livenä.

 

[Max131]

Tuosta vielä ihan sattumalta vastaan tullut pätkä (jonkun hepun opetusvideosta vetäisty) liittyen noihin aikaisempiin keskusteluihin.

Tää on joku uudempi kaveri, josta en ollut koskaan kuullutkaan, mutta on ainakin tekniikka kohdallaan. Huom. yleensä tommoisella otsikolla tietää melkein odottaa täyttä paskaa, mutta ei tällä kertaa :D

 

[Vieraissa]

^Erittäin vaivattoman näköistä leipomista!

 

[Nyybi]

eihän tuollaset kuuskieliset djenttaa yhtään. ihme pelleilyä.

 

[Max131]

Jos tuolla tavalla pärjää kuuden kielen kanssa, niin on jo lupa lisätä soittimeen kieli tai kaksikin.

 

[Vieraissa]

Mitä tältä Galesilta kannattaa kuunnella, jos haluaa tsekata sen omaa matskua? Pikaisesti tubessa näyttää olevan vain covereita (ja sori, vähän laiskottaa nyt googlaamisen suhteen).

Kuuntelussa The Psychedelic Underground. Kelpoa perus rollia ja rokkia Winery Dogsin tyyliin, mutta ei ihan yhtä power. Ericin keppi laulaa mieluisasti, ei tekninen virtuoosi, mutta soitanta hivelee kuuloelintä. Pieniä liruja ja kiihdyttelyitä musatyyliin sopivasti siellä täällä. Maukasta.

 

[Vieraissa]

On tuossa sielua, jumantsuigura sentään!



Studioveto laululla:

 

[Vieraissa]

Onkos kenelläkään näppikokemusta, miltä vääränkätinen keppi tuntuu hyppysissä? Pystyykö sillä tekemään ensi kosketuksella mitään?

 

[Nyybi]

Onkos kenelläkään näppikokemusta, miltä vääränkätinen keppi tuntuu hyppysissä? Pystyykö sillä tekemään ensi kosketuksella mitään?

Ei pysty :D kaveri on vasuri ja joskus vaihettiin kepit päikseen eikä siitä kummallekkaan tullut yhtään mitään.

 

[NHB]

Kyllähän se toisenkätinen keppi oudolta tuntuu. Soinnut varsinkin ovat hankalia, kun niiden ottaminen on niin syvällä selkärangassa. Eric Gales on muuten oikeakätinen ja soittaa kitaraa kuin vasenkätinen vain siksi, koska vasenkätinen isoveli opetti soittamisen alkeet. Hyvin näyttää noinkin onnistuvan.

 

[Vieraissa]

Eric Gales on muuten oikeakätinen ja soittaa kitaraa kuin vasenkätinen vain siksi, koska vasenkätinen isoveli opetti soittamisen alkeet. Hyvin näyttää noinkin onnistuvan.

Soittiko isovelikin oikeakätisellä kielityksellä? Luulisi, että se on melkoisen harvinaista.

Kaipa alku on yhtä vaikeaa kummin päin tahansa? Tiedä sitten lopputuloksen kannalta, onko kätisyydellä todellista merkitystä.

 

[Nyybi]

Soittiko isovelikin oikeakätisellä kielityksellä? Luulisi, että se on melkoisen harvinaista.

Kaipa alku on yhtä vaikeaa kummin päin tahansa? Tiedä sitten lopputuloksen kannalta, onko kätisyydellä todellista merkitystä.

Batiohan on vasuri, mutta soittaa oikeakätisesti. Joskus mainitsi että plekun käyttö oli pitkään haasteellista ja että vasen (eli kaulakäsi) dominoi pitkän aikaa. Molemmissa puolensa varmaan.

 

[Revilation]

Tuosta vielä ihan sattumalta vastaan tullut pätkä (jonkun hepun opetusvideosta vetäisty) liittyen noihin aikaisempiin keskusteluihin.

Tää on joku uudempi kaveri, josta en ollut koskaan kuullutkaan, mutta on ainakin tekniikka kohdallaan. Huom. yleensä tommoisella otsikolla tietää melkein odottaa täyttä paskaa, mutta ei tällä kertaa :D

Itse seurannut tuon Rick Grahamin touhua pidemmän aikaan ja ei voi muuta kun hämmästellä kuinka monipuolisesti osaa sitä kitaraa soittaa. Kaikki soittelut ovat todella hienon kuulosia ja tilutteluissakin joku järki toisinkuin suurimman osan muiden kitaristien jutuissa.

 

[NHB]

Soittiko isovelikin oikeakätisellä kielityksellä? Luulisi, että se on melkoisen harvinaista.

Kaipa alku on yhtä vaikeaa kummin päin tahansa? Tiedä sitten lopputuloksen kannalta, onko kätisyydellä todellista merkitystä.

Eiköhän ne ensimmäiset nuotit ole soitettu isoveljen kitaralla kielityksiä vaihtamatta. Ei tuo oikeakätisen kielityksellä soittaminen kovin harvinaista ole vasenkätisten keskuudessa. Esimerkkeinä vaikka Albert King, Dick Dale ja vaikka Doyle Bramhall ll.

 

[Max131]

@Vieraissa niin, jäi tuossa aikaisemmin kommentoimatta. Tattista linkistä, pitää tossa ajatuksen kanssa vielä kuunnella Galesin matskua.

Noiden videoiden perusteella en nyt niin älyttömästi syttynyt. Komean kuuloinen vibra on kaverilla ja muutenkin ihan makea ja persoonallinen soundi, mutta ei kyllä saanut mitään "v*ttu miten makean kuuloista soittoa" -fiilistä aikaan. Toki muhun on kolahtanut tasan yksi uusi kitaristi ihan satasella sitten nuoruusvuosien, eikä varmaan ole postauksista jäänyt epäselväksi kuka

Mutta yksi osasyy tähän Galesin tapaukseen on takuulla sekin, että mä en vaan ole hyvä kuuntelemaan bluesia. Siitä ei vaan jotenkin tunnu pääsevän edes iän myötä mihinkään.

 

[Vieraissa]

mutta ei kyllä saanut mitään "v*ttu miten makean kuuloista soittoa" -fiilistä aikaan.

Joo, mutta tossa kyllä vaikutti biisikin ja kuten aiemmin maitisin, varsinaista soittotekniseen pitämiseen en pääse.

Mutta yksi osasyy tähän Galesin tapaukseen on takuulla sekin, että mä en vaan ole hyvä kuuntelemaan bluesia. Siitä ei vaan jotenkin tunnu pääsevän edes iän myötä mihinkään.

Muutama blues on hyvä, mutta vaatii kyllä sellaista ulvovaa saundia ja soitantaa, jotta toimii. Levyllisen jaksaa kuunnella silloin tällöin.