Kitaristit hoi!

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
En kerennyt enää editoimaan, mutta nykypäivän kitaristeilta puuttuu persoonaa, jota noilta 80- ja 90-luvulla nousseilta tähdiltä löytyi. Nuno, Gilbert, Yngwie, Satriani, Vai, Wylde jne. Kaikilla noilla on oma, tunnistettava soundi, ja kaikki noista on tehneet myös mielenkiintoista musaa. Ei tommoisia ole oikein hevirintamalta noussut pinnalle pitkään aikaan. Joku Guthrie Gowan nyt tulee mieleen tuoreemmista tapauksista. Se on aika mieletön kitaristi, vaikka sen musaa en juuri jaksa kuunnellakaan.

Tommy Emmanuel varmaan lasketaan 2000-luvua kunnolla pinnalle nousseeksi, vaikka onkin soittanut ja esiintynyt varmaan jostain 70-luvulta soolokitaristina. Tommy on mun kirjoissani ykkösukko edelleen aktiivisista kitaristeista. Mieletön soittaja, joka tekee lisäksi todella hienoja biisejä.
 
Jos jollekin tulee mieleen, niin saa sanoa yhdenkin tällä vuosikymmenellä pinnalle nousseen metallikitaristin, joka on tehnyt jotain uutta, tuoretta ja musiikillisesti kiinnostavaa?
  • Tosin Abasi (Animals as Leaders). Todella omalaatuinen soittotyyli. Osa biiseistä vähän vaikeaa kuunneltavaa vain kun on aika äärilleen vietyä progea.

  • Felix Martin. Soittelee erikoiskitaroilla joissa on kaksi kaulaa päällekkäin yhdessä. Tekee paljon monipuolista täppingsettiä ja perus riffittelyä seassa.

  • Sarah Longfield. Felixing tavoin täppäilee paljon, mutta tekee sitä enemmän pianomaisesti (on siis entinen pianisti).

  • Rob Scallon. Osaa soittaa oikeastaan mitä tahansa mikä tekee ääntä. Kitaralla tekee perusmetallia, ambienttia rauhallista settiä ja släppejä.
Noista mainitsemisesi kitaristeista kaikilla kyllä on oma soundi ja oma tyyli, mutta hyvin samanlaisia ne kaikki on. Wylde hakkaa pentatonista wahin kanssa ja Vai jotain muuta skaalaa wahin kanssa. Top tier äijät varmasti tulee aina olemaan melko samanlaisia ihan vain siksi, koska ihmiset haluavat vertailla. Tuskin Batio olisi lopulta yhtä suurta mainetta saanut, jos ei olisi ollut Ynkkyä mihin häntä verrata. Tai no mistä minä tiedän :D
 
Mielenkiintoista kuulla tuollaisia uusia suosituksia, vaikka olenkin aika eri mieltä edellä esitetystä.

Arvasin, että Tosin Abasi nousee todennäköisesti tässä esille. Sehän on soittanutkin Vain ja kumppaneiden kanssa G3:ssa tai vastaavassa. Lahjakas kitaristi epäilemättä, mutta ei sen tuotoksia voi minusta verrata edes etäisesti noiden aikaisemmin mainittujen kanssa. Vain Passion & Warfare, Wyldeltä vaikka Ozzyn No Rest For The Wicked, Nunon Extremen pari ekaa jne. Minusta Tosin Abasi on just tyyppiesimerkki näistä moderneista kavereista, jotka kyllä osaa soittaa, mutta itse musa ei kosketa meikäläistä tippaakaan.

Kuuntelin vähän näitä loppujakin, ja nää vaikutti olevan taas kavereita, joiden soitto on enemmän joku performanssiesitys kuin musiikkia. Mua ei nää kitaran läpsyttelijät sun muut täppingi-ihmeet kosketa. Andy Mckee putoaa varmaan tähän kategoriaan kanssa. Taitavaa ja hienon näköistä, mutta harvoin kovin mielenkiintoista musiikillisessa mielessä.

Täysin eri mieltä tuosta, että joku Nuno ja Vai olisi samanlaisia kitaristeja. Tai Wylde tuohon sekaan. Kaikki noista soittaa ihan erilaisia juttuja. Ei ne tee teknisessä mielessä mitään toisistaan kovin poikkeavaa, mutta ei musiikki olekaan siitä kiinni, kuka osaa eniten sirkustemppuja. Wylden riffit Ozzyn No Rest For The Wickedillä, Nunon rytmitys, Vai saa kitaran puhumaan jne. Nää on juuri musiikillisesta mielessä mielenkiintoisia juttuja. Ei mua kiinnosta se, jos joku täppää kahdella kaulalla ja kaikilla sormilla ja läpsyttelee kitaran koppaa samaan aikaan, jos itse musiikki ei puhuttele mua yhtään.
 
Tosin abasia olen itsekin kuunnellut mutta ei pysty minuuttia kauempaa. Taitava kitaristi mutta todella puuduttavaa eikä musiikkikaan yhtään kolahda. Andy McKee on kyllä kova :)
 
Andy McKee on kyllä kova :)
Joo, vaikken kovin suuri modernin finger stylen fani olekaan, niin Andylla on kyllä pari ihan hyvää biisiäkin. Ja oma soundi.

Oon tainnut sanoakin aika monta kertaa, mutta ristus kun olis joskus parikyt tonnia ylimääräistä, niin tilaisin semmoisen Greenfieldin, joilla se vetelee.
 
Cordoba guitarsin youtube-kanavalla oli esittelyssä Flametalin ja Metalencon kitaristi coveroi Megadethiä flamencotyylisesti. Oli muuten siistin näköistä ja kuuloista.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
  • Tosin Abasi (Animals as Leaders).
  • Felix Martin.
  • Sarah Longfield.
  • Rob Scallon.
Noista mainitsemisesi kitaristeista kaikilla kyllä on oma soundi ja oma tyyli, mutta hyvin samanlaisia ne kaikki on. Wylde hakkaa pentatonista wahin kanssa ja Vai jotain muuta skaalaa wahin kanssa. Top tier äijät varmasti tulee aina olemaan melko samanlaisia ihan vain siksi, koska ihmiset haluavat vertailla. Tuskin Batio olisi lopulta yhtä suurta mainetta saanut, jos ei olisi ollut Ynkkyä mihin häntä verrata. Tai no mistä minä tiedän :D

Minuuttien mittaiset täppäilymaratonit ovat mielestäni todella puuduttavaa kuultavaa. Tuossa on kaikki päälaellaan. Musiikin sijaan tärkeimmässä osassa on joku hassu tapa tuottaa mahdollisimman paljon nuotteja, jotka ovat täysin toistensa kopioita vailla mitään yritystä varioida. Saman nuottimattopommituksen voisi hoitaa koneilla, eikä biisi kärsisi laisinkaan. Tuon jälkeen jopa tuon Bation biisit alkavat tuntumaan mestarillisilta sävellyksiltä. Itse en kyllä ole havainnut juurikaan Bation ja Malmsteenin vertailua. Aika tavalla eri luokassa ja tyylissä ovat nämä herrat. Bation suuresta maineestakin olen eri mieltä. Jos ei jonkin "soitto-opiston" pihalla kysele, niin varmaan saa talsia katua aika pitkään, ennen kuin vastaan tulee ensimmäinen hänet tunteva ihminen.
 
Metallimusiikki nyt on sellaista, että aika harva sitä kuuntelematon tunnistaa/ tietää edes Metallican ja Slayerin.

Noi muut nyt taas on mielipideasioita, kuten on monesti todettu. Mie ite tykkään monimutkaisista biisirakenteista, omituisista tahtilajeista ja teknisestä soittamisesta. Kaikki siitä ei pidä koska se on "sielutonta kikkelinvenyttelypaskaa". :D
 
Noi muut nyt taas on mielipideasioita, kuten on monesti todettu. Mie ite tykkään monimutkaisista biisirakenteista, omituisista tahtilajeista ja teknisestä soittamisesta. Kaikki siitä ei pidä koska se on "sielutonta kikkelinvenyttelypaskaa". :D

Ei soittotekninen taituruus sulje pois sielukkuutta. Esimerkiksi Shawn Lane tilutti melkein kenet vain suohon, mutta silti soitti myös erinomaisella tatsilla ja fraseerasi upeasti. Kun koko biisi on yhtä täppäilypuuroa, jossa ei painoteta tai varioida yhtään mitään, niin siinä vaiheessa Nukkumatti koputteleekin jo ovan takana. Omasta mielestäni on suuri sääli, että Felix Martin tykkää soittaa täpyttelemällä lähes kaiken. Aina plektran löytyy toiseen käteen, niin soundi paranee heti ja soittaminen alkaa kuulostamaan soittamiselta eikä toistamiselta.

Kun hiljattain olen itse hämmästellyt teknisesti taitavia soittajia, niin yleensä tuubista löytyy Eric Gales tai Richie Kotzen.
 
Ei soittotekninen taituruus sulje pois sielukkuutta. Esimerkiksi Shawn Lane tilutti melkein kenet vain suohon, mutta silti soitti myös erinomaisella tatsilla ja fraseerasi upeasti. Kun koko biisi on yhtä täppäilypuuroa, jossa ei painoteta tai varioida yhtään mitään, niin siinä vaiheessa Nukkumatti koputteleekin jo ovan takana. Omasta mielestäni on suuri sääli, että Felix Martin tykkää soittaa täpyttelemällä lähes kaiken. Aina plektran löytyy toiseen käteen, niin soundi paranee heti ja soittaminen alkaa kuulostamaan soittamiselta eikä toistamiselta.

Kun hiljattain olen itse hämmästellyt teknisesti taitavia soittajia, niin yleensä tuubista löytyy Eric Gales tai Richie Kotzen.

Joutuipa kuulostelemaan ukkojen soitantaa.

Shawn Lane: Ei antanut mitään erityistä eikä millään aspektilla.

Felix Marin: Täpyttetyt verrattain tylsiä, perussoitannassa potkua.

Eric Gales: Kerrassaan mainio groove pelaamisessa, esim.
View: https://www.youtube.com/watch?v=66m1sHLrU0A

Richie Kotzen: En sisäistänyt kitaristin kehityskaarta ja metamorfoosia. Vanha setti ei koskettanut ja uusi asettui hyvän bändimuusikon raamiin. Jotain jäi saavuttamatta.

Gales oli niin vimmatun hyvä, että tutkimusmatka kannatti!
 
Mitä tältä Galesilta kannattaa kuunnella, jos haluaa tsekata sen omaa matskua? Pikaisesti tubessa näyttää olevan vain covereita (ja sori, vähän laiskottaa nyt googlaamisen suhteen).

Semmoinen Youtube-kanava löytyy kuin Candyrat Records, niin siellä on jos jonkinlaista täppääjää, läpsyttelijää sun muuta vastaavaa, mutta suurin osa noista veivaa joko covereita, tai sit tekee semmoista matskua, josta en oo minä ainakaan saanut koppia. Mutta sikäli kun uudet kitaristit kiinnostaa, niin tuonkin voi tsekata.
 
Niin tosiaan, Shawn Lane on jo vaihtanut maisemia täältä maan päältä. Oon ton varmaan joskus kaivanut netin syövereistä, kun tullut vastaan jossain haastiksissa, kun on kysytty kitaristeilta omia suosikkeja tai inspiraation lähteitä, ja Lane on tullut niissä esille.

Andy Timmons ja Marco Sfogli on kavereita, joita on joskus tullut kuunneltua. Ensimmäinen taitaa olla enemmän sooloartisti, toinen on soittanut ainakin LaBrien sooloilla, mutta molemmat kyllä tyylitajuisia soittajia ja vetävät ihan maukkaita juttuja.

muoks. Kotzenia on pakko arvostaa muusikkona, mutta sen kitaran soitto ei kyllä liikauta meikäläistä yhtään. Enkä tuu oikein toimeen tonkaan asian kanssa, että särökitaraa ja rokkisooloja vedetään sormin :D Eri asia tiettyjen bluesjuttujen kanssa vaikka, mutta kyllähän tilusoolot pitäs plektralla vedellä, että pääsee kunnolla elvistelemään.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä tältä Galesilta kannattaa kuunnella, jos haluaa tsekata sen omaa matskua? Pikaisesti tubessa näyttää olevan vain covereita (ja sori, vähän laiskottaa nyt googlaamisen suhteen).

En vielä osaa suositella. Spotifyssä on 8 albumillista matskua. Se mikä mulle toimi, oli groove ja svengi. Musa ja soitanta itsessään eivät niinkään kouraisseet. Hyvä fiilis jäi silti. Sekin on joskus mjuzassa ihan kiva asia. :)

Semmoinen Youtube-kanava löytyy kuin Candyrat Records, niin siellä on jos jonkinlaista täppääjää, läpsyttelijää sun muuta vastaavaa, mutta suurin osa noista veivaa joko covereita, tai sit tekee semmoista matskua, josta en oo minä ainakaan saanut koppia. Mutta sikäli kun uudet kitaristit kiinnostaa, niin tuonkin voi tsekata.

Täytyy jossain vaiheessa tutkailla. Aina noita hetken mielenkiinnosta jaksaa.

Timmonsiin ja Sfogliikin täytyy perehtyä, jahka aika on sopiva.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom