Pyhän Birgitan kirkko, Lempäälä
Kristinusko on tullut Lempäälään todennäköisesti 1200-luvulla, jolloin Ruotsi-Suomen kuningas Erik XI lähetti lankonsa Birger Jarlin käännyttämään hämäläisiä pois pakanuudesta.
Lempääläisten ensimmäinen kirkko oli Sastamalan vanha kirkko Karkussa, nykyisessä Vammalassa. Sen jälkeen Lempäälä kuului Pirkkalan kirkkopitäjään, mutta kirkkomatka oli edelleenkin pitkä. Seuraavaksi Lempäälä ja Vesilahti muodostivat yhteisen kirkkopitäjän, jonka kirkko sijaitsi Lempäälän puolella Aimalassa. Sinne pääsi hyvin vesireittejä pitkin molempien pitäjien asutuskeskuksista.
Tämäkään tilanne ei kuitenkaan tyydyttänyt asukkaita, vaan kumpikin osapuoli halusi oman kirkon ja oman papin. Tyytymättömyys johti lopulta 1400-luvun alussa tilanteeseen, josta kertoo kansantaru. Sen mukaan kaukaisimpien kylien asukkaat houkuttelivat erään vähämielisen miehen, ”hullun miehen Hollolasta” polttamaan Aimalan kirkon. Hollo tarkoittaa todennäköisesti Vesilahden Sakoisten kylän Hollon taloa. Kirkko paloi yöllä eikä kukaan nähnyt sitä ajoissa. ”Haurala ei havainnut, Herrala ei herännyt, Nurmikunta nukkununna”, kertoo legenda.
Tarun mukaan Lempoisten kylän Tarikan talon Birgitta-piika ensimmäisenä huomasi tulen loimun järven takaa ja lähti juoksemaan kohti Aimalaa. Palavasta kirkosta hän ehti pelastaa muutamia pyhimyksenkuvia, joista yksi oli hänen nimikkopyhimyksensä Birgitan kuva.
Palon sytyttäjä saatiin heti kiinni, ja hän sai rangaistuksensa. Hänet lävistettiin keihäällä ja muurattiin kirkon kivijalan sisään.
Kirkko oli kuitenkin tuhkana, joten seurakunta päätettiin jakaa kahtia. Muistitieto kertoo, että kirkon paikan määrääminen jätettiin palosta pelastettujen pyhimyskuvien tehtäväksi. Niinpä valmistettiin kaksi lauttaa. Toiselle pantiin Pietari ja Paavali sekä toiselle Birgitta ja Magdaleena. Tarkoitus oli, että ”kunne kuvat kulkenevat, sinne kirkko tehtänehen”.
Vesilahden kirkon paikka selvisi helposti, kun Pietari ja Paavali ajautuivat sopivaan paikkaan, jonka vesilahtelaiset hyväksyivät. Naispyhimykset, joiden piti määrätä Lempäälän kirkon paikka, sen sijaan törmäsivät Maskun kallioihin Hauralassa. Paikka ei ollut lempääläisten mieleen, joten pyhimyslautta työnnettiin takaisin järvelle. Seuraavan kerran se ”telkähti Telkäntaipaleeseen”. Sille paikalle Lempäälän kirkko rakennettiin, ja siinä se edelleenkin sijaitsee.
Lempäälän kivikirkon rakennusajankohdasta on esitetty erilaisia näkemyksiä. 1980-luvulla suoritetuissa arkeologisissa tutkimuksissa päädyttiin siihen, että kirkko olisi valmistunut vuonna 1504. Koska Aimalan kirkko oli kuitenkin palanut melkein sata vuotta aikaisemmin, kivisen kirkon paikalla on todennäköisesti sitä ennen sijainnut puukirkko. Keskiaikaisesta esineistöstä kirkossa on säilynyt ainoastaan alttarin yläpuolella oleva koivusta veistetty krusifiksi.
Vuosisatojen kuluessa Lempäälän kirkko on paljon muuttunut keskiaikaisesta asustaan. Seurakunnan väkiluvun kasvaessa se laajennettiin 1830-luvulla ristikirkoksi. Viimeisin suuri peruskorjaus valmistui 1984.
http://www.lempaala.fi/historia/pyha_birgitta_maarasi_kirkon_pai
Kristinusko on tullut Lempäälään todennäköisesti 1200-luvulla, jolloin Ruotsi-Suomen kuningas Erik XI lähetti lankonsa Birger Jarlin käännyttämään hämäläisiä pois pakanuudesta.
Lempääläisten ensimmäinen kirkko oli Sastamalan vanha kirkko Karkussa, nykyisessä Vammalassa. Sen jälkeen Lempäälä kuului Pirkkalan kirkkopitäjään, mutta kirkkomatka oli edelleenkin pitkä. Seuraavaksi Lempäälä ja Vesilahti muodostivat yhteisen kirkkopitäjän, jonka kirkko sijaitsi Lempäälän puolella Aimalassa. Sinne pääsi hyvin vesireittejä pitkin molempien pitäjien asutuskeskuksista.
Tämäkään tilanne ei kuitenkaan tyydyttänyt asukkaita, vaan kumpikin osapuoli halusi oman kirkon ja oman papin. Tyytymättömyys johti lopulta 1400-luvun alussa tilanteeseen, josta kertoo kansantaru. Sen mukaan kaukaisimpien kylien asukkaat houkuttelivat erään vähämielisen miehen, ”hullun miehen Hollolasta” polttamaan Aimalan kirkon. Hollo tarkoittaa todennäköisesti Vesilahden Sakoisten kylän Hollon taloa. Kirkko paloi yöllä eikä kukaan nähnyt sitä ajoissa. ”Haurala ei havainnut, Herrala ei herännyt, Nurmikunta nukkununna”, kertoo legenda.
Tarun mukaan Lempoisten kylän Tarikan talon Birgitta-piika ensimmäisenä huomasi tulen loimun järven takaa ja lähti juoksemaan kohti Aimalaa. Palavasta kirkosta hän ehti pelastaa muutamia pyhimyksenkuvia, joista yksi oli hänen nimikkopyhimyksensä Birgitan kuva.
Palon sytyttäjä saatiin heti kiinni, ja hän sai rangaistuksensa. Hänet lävistettiin keihäällä ja muurattiin kirkon kivijalan sisään.
Kirkko oli kuitenkin tuhkana, joten seurakunta päätettiin jakaa kahtia. Muistitieto kertoo, että kirkon paikan määrääminen jätettiin palosta pelastettujen pyhimyskuvien tehtäväksi. Niinpä valmistettiin kaksi lauttaa. Toiselle pantiin Pietari ja Paavali sekä toiselle Birgitta ja Magdaleena. Tarkoitus oli, että ”kunne kuvat kulkenevat, sinne kirkko tehtänehen”.
Vesilahden kirkon paikka selvisi helposti, kun Pietari ja Paavali ajautuivat sopivaan paikkaan, jonka vesilahtelaiset hyväksyivät. Naispyhimykset, joiden piti määrätä Lempäälän kirkon paikka, sen sijaan törmäsivät Maskun kallioihin Hauralassa. Paikka ei ollut lempääläisten mieleen, joten pyhimyslautta työnnettiin takaisin järvelle. Seuraavan kerran se ”telkähti Telkäntaipaleeseen”. Sille paikalle Lempäälän kirkko rakennettiin, ja siinä se edelleenkin sijaitsee.
Lempäälän kivikirkon rakennusajankohdasta on esitetty erilaisia näkemyksiä. 1980-luvulla suoritetuissa arkeologisissa tutkimuksissa päädyttiin siihen, että kirkko olisi valmistunut vuonna 1504. Koska Aimalan kirkko oli kuitenkin palanut melkein sata vuotta aikaisemmin, kivisen kirkon paikalla on todennäköisesti sitä ennen sijainnut puukirkko. Keskiaikaisesta esineistöstä kirkossa on säilynyt ainoastaan alttarin yläpuolella oleva koivusta veistetty krusifiksi.
Vuosisatojen kuluessa Lempäälän kirkko on paljon muuttunut keskiaikaisesta asustaan. Seurakunnan väkiluvun kasvaessa se laajennettiin 1830-luvulla ristikirkoksi. Viimeisin suuri peruskorjaus valmistui 1984.
http://www.lempaala.fi/historia/pyha_birgitta_maarasi_kirkon_pai
