Kiire, stressi, pää halkee

[Powerhousu]

Töissä ihan älytön härdelli päällä. klo 8-19 duunia, muutama tunti unta, jos saa edes nukuttua enää, ja taas uudestaan. Lauantaitkin painetaan, onneksi vain viisituntista päivää. Työ siis rengasasentajana ja se perinteinen rengassesonki käynnissä.

Myyjät lätkii listaan lisää hommaa, eikä tajua yhtään miten kierroksilla hallin puolella käydään. Me siitä stressi otetaan, että pysytään aikataulussa. Kaikki valittaa, että kohta hajoaa pää, mutta mitään helpotusta ei luvassa ole. Pomolla ei muuta liiku mielessä kuin tuotto, tuotto, tuotto. Kaiken lisäksi ollaan vielä vajaamiehityksellä, kun yksi on saikulla. Tosin se ei yllätä, koska kyseinen sankari tulee aina sesongin alla yllättäen kipeäksi.

Kiire on siis aivan järjetön. Yhden auton kun saa valmiiksi, niin toista pukkaa tilalle ennen kuin vanha on hallista pois. Hallissa on kolme paikkaa autoille, mutta sekään ei riitä, vaan tänään tehtiin pihallakin muutama auto. Jos polttaisin, niin kahden auton välissä ei ehtisi yhtä pölliä kiskaista kun heti pitää olla jo toisen auton kimpussa. Eilenkin pari työkaveria ei ehtinyt edes ruokatuntia pitää, vaan toinen haki grillitä sapuskat jotka kiskottiin melkein työn ohessa, ja taas hommat jatkuu. Kahvitunnit on vähän niin ja näin. Mitään yllättäviä vastoinkäymisiä ei tietenkään ole otettu huomioon kun aikoja on asiakkaille annettu. Yhdelläkin paikalla kun on pyörät jumissa tai lukkopultin avain taas vaihteeksi hukassa, niin kohta ollaan vartti aikataulusta myöhässä. Kukas sen aikataulun sitten takaisin kirii jos ei me. Mutta milläs kirit kun nopeampaa ei pysty enää tekemään. Yritys on kyllä kova ja se käy voimille. Fyysisesti ja henkisesti.

Kaiken lisäksi halli on ääriään myöten täynnä tekemättömiä ja tehtyjä rengassarjoja ja säilörenkaita. Jonkun pitäisi viedä osa säilörenkaista pihalle kontteihin välivarastoon, että saataisiin halliin tilaa, mutta kun ei ehdi. Rengassarjojakin pitäisi tehdä, mutta ei ehdi. Yksikin työkaveri oli viime yönä tullut sitten kolmelta töihin ja tehnyt rengassarjat pois, kun ei nukuttuakaan saanut. Pois se lähti seitsemältä illalla, eli samaan aikaan kuin muutkin. Kevyt työpäivä. Tätä ei kukaan kestäisi, jos ei olisi toivoa siitä, että kohta se loppuu.

Mitenkäs muilla? Onko työkiireitä tai muuten vaan stressiä? Tänne saa avautua, jos siltä tuntuu.

 

[timse]

Aivan käsittämätön mylly päällä koko viime kuukauden. Projektiaikataulu myöhässä, johtaja lähti kävelemään kesken projektin ym. Painettiin sellasta 14h työpäivää koko tiimi, 6 päivänä viikossa. Ja pitää myöntää että lauantainakin (joka oli vapaa) pyöri työasiat mielessä kokoajan. Samalla opiskelin jotain 12ov edestä kursseja. Eukon lähtemisen myötä siirtyi kaikki fokus työntekoon/opintoihin ja tuli otettua aivan sikana liikaa duunia ja kursseja. Palkka ei lämmitä mieltä yhtään kun ei ole aikaa tehdä yhtään mitään; ei aikaa ittelle. Alkoi tosissaan palaa käpy kun näki unta vaan jostain vitun suuntavektoreista ja käppyröiden piirtelystä.

Nyt helpottaa, on vaan klo 8 - 19 työpäivää ma-pe; viikonloppuna sitten yrittää jotenkin opiskella jotta sais tutkinnon ja pääsis viimein pois yliopistosta... Jää yöunet kyllä tosi vähiin. Ja työhön liittyvät sähköpostit ynnä tekstiviestit ja puhelut tavoittaa valitettavasti vapallaakin mut tehokkaasti. 24/7 tavoitettavissa. :(

EDIT: ja painokin tippui aivan sikana. Vittu sentään!

 

[Huppe]

Mummovainaalla oli pieni taulu seinällä jossa luki:

Elä kiireellä immeinen ihtees pilloo,
hermos jos männöö, onko siitä illoo?
Elä pikajunan vaahtia hössötä aena,
vuan päevälläkkii joskus piäs pehkuu paena.
Toppuuta joskus tuo tulinen tahti.
Kokkeele mittee on tuo ruokalevon mahti!
Kohta jo huomoot kuinka oes sommoo,
katkasta virta, antoo hermoille lommoo!​

Hullulta tuntuu kun kaikilla on aina kova kiire. Itsellä ei ole kiire oikestaan koskaan...

 

[123jippo]

Ylitöiden tekeminen on vapaaehtoista ja normaali työtahti riittää palkkatyössä. Jos muuhun itse suostuu niin ei kannata valittaa...eli ikävä juttu että firmassasi on paljon töitä mutta harkitse nyt edes vähän kannattaako sinun ottaa asiasta stressiä.

 

[Pexi80]

Kuulostaa tutulta tuo työstä stressaaminen..

Teen aivan eri alan hommia mutta työ on voimakkaasti sesonkiluontoista, keväisin aina helvetinmoinen härdelli päällä. Nokkamiehen pestin myötä stressikäyrä lähti oikein kunnolla nousuun, vastuu painaa kuin kivireppu selässä. Eipä siinä, itse halusin lisää haasteita ja sitä sitten toden totta sain.

Rivimiehenä duunailussa oli se hyvä puoli että riitti kun hoiti sen oman hommansa ja sillä hyvä. Nyt vastuualue on niin laaja että jos minä ryssin, saattaa koko tuotanto lopahtaa ainakin joksikin aikaa. Ja sitten on herrat niskassa. Toimenkuvan miinuspuoliin kuuluu myös se, että muiden silmissä näytän siltä etten tee töissä mitään vaikka todellisuudessa koko ajan on miljoona hommaa mitä pitää hoitaa. Puhelin soi alvariinsa jne jne..

Kiireisimpinä aikoina työt tulevat uniin ja aamuisin on pirunmoinen väsy kun on unissaankin paiskinut hommia. Aamulla kun lähden töihin, en tiedä moneltako pääsen lähtemään kotiin. Kuten itsekin mainitsit, tieto kiireen loppumisesta auttaa jaksamaan, sillä olen itsekin lohduttautunut. Toinen lohtu on palkkapussi, joka on tietyn ajan vuodesta melko pullea ylitöiden ansiosta.

Voimia sulle, kyllä se kiire siitä loppuu! Ainakin näyttäisi siltä että suurimmalla osalla autoilijoista on jo talvirenkaat alla.. :thumbs:

 

[Huppe]

Nyt vastuualue on niin laaja että jos minä ryssin, saattaa koko tuotanto lopahtaa ainakin joksikin aikaa. Ja sitten on herrat niskassa. Toimenkuvan miinuspuoliin kuuluu myös se, että muiden silmissä näytän siltä etten tee töissä mitään vaikka todellisuudessa koko ajan on miljoona hommaa mitä pitää hoitaa. Puhelin soi alvariinsa jne jne..

Toi on kyllä aivan perseestä, itse jos painaa paljon hommia, josta tehdään jonkinsortin työaikaseurantaakin ja sitten siihen ei oikein ole mitään mitä kuun lopussa kirjata paitsi "sekalaista hommaa 140h". Tulee vähän huono omatunto ja "stressiä" sitten siitä vaikka olisi hommia tehnytkin koko kuukauden niska limassa...

Ei kannata silti stressailla, ei se siitä muutu. Thaikuista tohon kävis sanonta: "Mai Pen Rai" (="hällä väliä"), ainoita järkeviä asioita mitä Thaimaasta on oppinut kunhan osaa tuota asennetta edes hieman myös sisäistääkin. Thaimaassa sisäistävät hieman liikaakin :curs: :lol2:

 

[kariko]

Teen aivan eri alan hommia mutta työ on voimakkaasti sesonkiluontoista, keväisin aina helvetinmoinen härdelli päällä. Nokkamiehen pestin myötä stressikäyrä lähti oikein kunnolla nousuun, vastuu painaa kuin kivireppu selässä. Eipä siinä, itse halusin lisää haasteita ja sitä sitten toden totta sain.

Rivimiehenä duunailussa oli se hyvä puoli että riitti kun hoiti sen oman hommansa ja sillä hyvä. Nyt vastuualue on niin laaja että jos minä ryssin, saattaa koko tuotanto lopahtaa ainakin joksikin aikaa. Ja sitten on herrat niskassa. Toimenkuvan miinuspuoliin kuuluu myös se, että muiden silmissä näytän siltä etten tee töissä mitään vaikka todellisuudessa koko ajan on miljoona hommaa mitä pitää hoitaa. Puhelin soi alvariinsa jne jne..

Kiireisimpinä aikoina työt tulevat uniin ja aamuisin on pirunmoinen väsy kun on unissaankin paiskinut hommia. Aamulla kun lähden töihin, en tiedä moneltako pääsen lähtemään kotiin. Kuten itsekin mainitsit, tieto kiireen loppumisesta auttaa jaksamaan, sillä olen itsekin lohduttautunut. Toinen lohtu on palkkapussi, joka on tietyn ajan vuodesta melko pullea ylitöiden ansiosta.

Toi kuulostaa kuin mun suusta kerrottuna! Olin työnjohtajana 3 vuotta ja pahimmillaan 6 työmaata hoidettavana + paperiasiat (laskutus, tarjoukset, liksojen laskeminen yms.). En osannut kieltäytyä mistään, pomo soitteli kesken työmaalle ajamisen, että et millään viittis hoitaa sen ja sen ja sen. No tottakai hoidin, koska ajattelin, että pitää näyttää kyntensä.

Jossain vaiheessa (onneksi) heräsin ja hyppäsin oravanpyörästä pois ja palasin alkuperäiseen ammattiini, tosin eri firmaan.

 

[ossipena]

jossain määrin tulee stressattua työhommista ja parhaillaan tulee tehtyä "täydet" lisätyöt eli 1h pankkiin per päivä. Lisäksi koko ajan kauheasti hommaa eikä kauheasti kerkeä taukojen ulkopuolella hengähtää.

Koko ajan opettelen ottamaan rauhassa nimittäin kiireessä tulee tehtyä tyhmiä ratkaisuja ja yhtäkkiä menee hosumisen aikahyöty plus vähän päälle korjailuun.

Eikä ole mun vika että jollakulla on epätodelliset odotukset toimitusajoista. Jos ei kerkeä niin ei kerkeä.

Paljon mukavampaa ollut kun ruennut opettelemaan tuota. Vähemmän virheitä ja korjailtavaa. Kerkeää salille ja jaksaa töissä paremmin.

 

[Panzerfaust]

Meinas mullakin pää haljeta töissä. Parillakymmenellä niitillä pistettiin kasaan. Ei kannattais pahemmin valitella, jos pää ei muistuta veristä suihkulähdettä.

 

[Crocop]

Tässä apua edesmenneeltä Randy Pauschilta: Time Management.
Suosittelen lämpimästi. Eli kyseessä syöpään sairastuneen professorin vinkkejä miten ajankäyttöä tulisi hallita ja elämää elää.

 

[hookoo]

No ite oon kans ollu hiukan päälle 10 vuotta "samoissa" hommissa eri tittelein. Pari viime vuotta olen ottanut lunkimmin ja ylityösaldokaan ei ole ollut päälle 200. En enää oikeastaan kauheasti stressaa, otan sen asenteen, ettei ole mun töitä vaan firman töitä. Paljon on auttanut että olen pitänyt töitä aina harrastuksena. Kai sekin on alkanut auttamaan kun nykyään tuntuu tietävän riittävästi (melkein kaiken) kokonaisuudesta ylhäältä ihan alas systeemiin asti.

 

[jakari]

Joskus stressaa, kun on kiireinen projekti, tai aikataulut kusee jostain muusta syystä. Ei kyllä enää hetkeen aikaa. En tiedä onko töissä hiljentynyt vai onko oppinut vain olemaan stressaamatta

Itsellä on se paha vika, että kun stressaa, niin se vaikuttaa suoraan nukkumiseen. Työongelmat jos alkaa pyörimään päässä, kun saa pään tyynyyn, niin tietää et nukahtaminen viivästyy pari tuntia. Toivois aina, että olis työaikapääte sängyn vieres, niin vois leimata itsensä töihin...

Noh, itse koittanu pitää sellaisen periaatteen, että jos työongelmat pyörii mielessä, niin se tarkoittaa sitä, että elämässä ei ole suurempia huolia, koska työt nyt vaan on töitä...

 

[Neuvostoliitto]

Onneksi on sellainen duuni, että aina voi hommia jatkaa huomenna jos siltä tuntuu. Kotona tenavien kanssa puuhailu on parasta lääkettä jos meinaa duunijutut tulla mieleen.

 

[Taskuamatsoni]

Meillä alkoi töissä tuossa vuosi sitten projekti, jossa tavoitteena saada uusi toiminnanohjausjärjestelmä käyttöön. Pari kuukautta sitten minut repäistiin mukavalta omalta osastoltani ("tuotantoassarina": työnjohtoa ja materiaalinhallintaa) testaamaan tätä uutta ohjelmaa. Noh, kukaan muu ei sitten ohjelman tähän puoleen ole vilkaissutkaan sittemmin, ERP vaihtui maanantaina ja kenenkähän vastuulla tässä nyt on sitten että kaikkien kolmen tehtaan tuotanto pyörii ja kaikki tiedot oikeessa paikassa. Eli kytättävänä on siis 9 työnjohtajaa ja 200 duunaria, voitte uskoo mitä kaikkee moskaa sinne järjestelmään menee! Puhelin soi jatkuvasti ja työnjohtajien ja duunareitten lisäksi on myyjät ja suunnittelijat ja vaikka mitkä niskassa, ja tuotantopäällikkö nillittää kun oma osasto ei pysy koossa (ja piruako se mulle tuosta nillittää, assarille, kyllä meillä ihan oikeakin työnjohtaja siellä on!!!), ja sitä paitsi kyllä tuo ihan kohtalaisesti koossa on. Nyt itseasiassa kun tuo järjestelmä vaihtui, on ollut helpompaa, pari viimeistä testaus viikkoo oli yhtä helvettiä! Omia hommia kun yrittää nakittaa muille, niin helpommalla pääsee kun tekee ite, kun toisilla asenne, että minun tekemät hommat on jotain prkl tähtitiedettä, vaikka ihan puolvalmistradenomipohjalta tätä sekasotkua pyöritän.

Pää hajoo sen 8-10 tuntia päivässä (enemmänkin vois tehdä mutta työnteho kärsii ja aiheuttaisin enemmän tuhoa kuin hyötyä jos pitempää tekisin), mutta sitten kun on 2 metriä salin ovelta, kaikki paska unohtuu ja yötkin tulee nukuttua oikein mukavasti.

 

[Powerhousu]

Ylitöiden tekeminen on vapaaehtoista ja normaali työtahti riittää palkkatyössä. Jos muuhun itse suostuu niin ei kannata valittaa...eli ikävä juttu että firmassasi on paljon töitä mutta harkitse nyt edes vähän kannattaako sinun ottaa asiasta stressiä.

Homma kun on niin, että jonkun ne työt on pakko tehdä. Jos minä en tee yhtä paljon kuin muut, niin sitten muut tekee enemmän. Onko se sitten hienoa, kun yksi koittaa koko ajan luistaa hommista? Eikä tää ole sellaista hommaa jossa voit pitää sen normaalin tahdin tai pitää tauon jos ei kiinnosta. Kun työnjohtaja tulee lapun kanssa, että hae tohon renkaat ja heitä alle, niin silloin heitetään ne alle. Ei paljoa auta sanoa, että ei jaksa. Joku muu tekee sen sitten ja saat joskus muulloin taas paskaa niskaan. Eli kyllä, ylitöitä on pakko tehdä ja normaali työtahti ei riitä.

 

[Alyssa]

Tein viime vuonna aika usein sellasia viikon tai yli viikon putkia töissä koulun ohella. Eli kouluun kasiksi, sieltä suoraan duuniin, duunista olin kotona puolenyön aikaan. Se oli kyllä samalla ihaninta ja raskainta aikaa ikinä Ja opettavaista.

Olen siinä mielessä masokisti, että rakastan sitä kun on kiire, on tekemistä ja joutuu juoksemaan paikasta toiseen. Vaikka se käy pidemmän päälle raskaaksi, niin mieluummin mä olisin töissä ja koulussa kuin makaisin kotona kaikki päivät. Nyt on onneksi koulu niin hektistä (finalit lähestyvät), että vaikka olen saikulla niin silti ei tule laiska olo. Mutta kyllä mä töihin takaisin haluaisin. Tietysti mun työ nyt oli aika aivot narikkaan-tyylistä, mutta se oli hyvää vastapainoa koululle.

Mä olen kyllä just sellanen ihminen, etten jaksa ottaa stressiä juuri mistään Jos joku deadline lähestyy uhkaavasti, en panikoi, koska tiedän että teen sen homman kuitenkin ennemmin tai myöhemmin. Tai jos en tee, ehkä se ei sitten ole niin tärkeä. Kyse on loppujen lopuksi pelkästään priorisoinnista ja sillä pääsee tosi pitkälle.

On kestänyt aika kauan tottua onnettomuuden jälkeen tähän, etten voi olla koko ajan menossa. Vasta hiljattain on alkanut arvostaa sitä, ettei välttämättä ole koulun jälkeen mitään tekemistä. Hommat voi tehdä iltapäivällä, ei tarvitse herätä 5 aikaan kirjoittamaan esseitä. Voi nukkua yli 5h yössä. Voi mennä salille silloin kun haluaa... Haluaisin kyllä silti takaisin töihin, ihan vaan vaikka niin että tekisin pari päivää viikossa :(

 

[123jippo]

Homma kun on niin, että jonkun ne työt on pakko tehdä. Jos minä en tee yhtä paljon kuin muut, niin sitten muut tekee enemmän. Onko se sitten hienoa, kun yksi koittaa koko ajan luistaa hommista? Eikä tää ole sellaista hommaa jossa voit pitää sen normaalin tahdin tai pitää tauon jos ei kiinnosta. Kun työnjohtaja tulee lapun kanssa, että hae tohon renkaat ja heitä alle, niin silloin heitetään ne alle. Ei paljoa auta sanoa, että ei jaksa. Joku muu tekee sen sitten ja saat joskus muulloin taas paskaa niskaan. Eli kyllä, ylitöitä on pakko tehdä ja normaali työtahti ei riitä.

Ekaksikin ei normaalityötahti ole hommista luistamista. Jos muut tekee enemmän kun kuuluu niin entäs sitten. Taokoja pidetään silloin kun on tauon aika eikä silloin kun ei hommat kiinnosta. Tottakai tehdään mitä pomot sanoo eikä sanota ettei jaksa. Jos joku muu tekee hommia kun sulla on liikaa niin sehän on ihan oikein. Ei ylitöitä ole pakko tehdä kun ne on vapaaehtoisia. Ja normaali työtahti riittää aina. Mietis vähän näitä asioita kaikessa rauhassa, tunnut olevan ihan pihalla. Oikeesti itsestäs kaikki on kiinni, sulla on vapaus valita kunhan uskottelet itselles muuta

 

[Taskuamatsoni]

Noh, siinä jos ei sesonki aikana jousta, niin kohta ei tartte ollenkaan stressata töistä. Enkä tarkoita sitä, että pistetään pihalle jos tekee vaan normaaliajan töitä vaan sitä, että jos hommat ei hoidu, ei tuu firmalle rahaa, ei tuu duunareille eikä myöskään pomoille palkkaa. Jossain suojatyöpaikassa ehkä eri tilanne, mutta yksityisellä, alasta riippuen toki, suurinpiirtein näin. Raha ei kasva puissa.

edit: Ainiin, unohtu itellä eräs oleellinen stressitekijä. OPPARI. Pitäs seki joskus väsätä, mutta ku ei vaan jaksa!!!

 

[123jippo]

Irtisanomiseen pitää olla pätevä syy. Se ettei suostu ylitöihin mutta tekee kuitenkin työt normaalilla tahdilla niinkun kuuluukin ei ole pätevä syy irtisanomiseen. Duunarille tulee palkka aina sillä jos ei firma maksa niin palkkaturva maksaa.

 

[nigster]

Ylitöitä ei todellakaan ole pakko tehdä, niihin ei kukaan voi sinua pakottaa. Ja lakisääteiset tauot saa pitää vaikka olisikin kiire, oma mokansa jos ovat buukanneet liikaa hommia. Muistuttakaa niitä työnjohtajia tms. vaikka työehtosopimuksesta jos ei muu auta.

Eikä kukaan myöskään voi sun niskaan kaataa paskaa jos pidät ruoka-/kahvitunnin kun on sen aika. Tai voi toki, muttei sille ole mitään perusteita. Todellakin ihan omia valintoja. Painakaa vaan, mutta turha siitä on valittaa. En tietenkään sano, että töitä pitäisi jättää tekemättä sillä verukkeella, ettei kiinnosta, tai ei jaksa. Ei sitä työtahtiakaan loputtomiin voi kasvattaa.