- Liittynyt
- 11.1.2005
- Viestejä
- 751
heavy-rock, hyvä vihje noin yleisesti, mutta ei ole semmonen itkuraivofiilis. Ja oikeastaan ehkä se todellinen kysymys ei ole se, että joutuu lueskelemaan täyttä sontaa.
Mutta palatakseni aiheeseen, kyllä minun käsityksen mukaan laatujulkaisussa esiintyvä artikkeli on enemmän arvostettu, tietysti jos siinä ei ole mitään kontribuutiota ja se on vahingossa sinne joutunut niin eipä sitten, mutta itse etsin ensin kyllä näistä laadukkaaksi tunnetuista alaspesifisteistä lehdistä.
Ja käytännössäkin olen huomannut että kovan luokan julkaisuista olen löytänyt ne joita säilytän itselläni nykyäänkin eräänlaisena referenssien lähdekirjastona, ja jos joutuu palaamana takaisin johonkin niin siitä on hyvä virkistää muistia. Ei niin etteikö sieltäkin sontaa löydy, ja etteikö huonommista julkaisuista hyviä löydy.
Semmonen harmittaa että tehdään joku 30:n sivun artikkeli, sitten pyöritään siinä aiheen ympärillä varovasti eikä loppujen lopuksi sanota yhtään mitään eikä edes yritetä. Ja toisaalta sellaiset artikkelit, joissa on asiaa, mutta siinä on vain ja ainoastaan yksi pointti, usein se on 'korjausta edellisten artikkeleihin', eli otetaan yksi argumentti sieltä ja väännetään pilkkua, todistellaan kovasti miksi oma sanavalinta on parempi. Ei siinä mitään, mutta pitääkö sitä vääntää niin helvetin pitkä loru? Saman asian olisi ilmaissut tehokkaasti ja varsin kokonaisvaltaisesti myös viidessä sivussa.
Täysin turhaa täytettä monet leipätekstit täynnä. Käsittämätöntä jauhantaa. Todella turhauttavaa.
Ja mitä tulee tutkimusten määrään ja laatuun.. tuntuu että on tulospaineita tunkea mahdollisimman paljon tavaraa läpi, laadulla ja itse asialla ei välttämäti väliä. Numerot täsmää, homma OK. Toisaalta onhan se niin, että merkitysekäs tutkimus vaatii paljon resursseja ja sitä tutkimuksen tekemisen kulttuuria mutta mutta.. vähän tsemppiä. Tuntuu että mistä vaan voi tehdä, eihän aiheella niin väliä mutta minusta aina pitäisi kysyä mikä on se kontribuutio tässä tiedeyhteisölle? Ai tasan 0? No käypäs lähtöruudun kautta, voit kotona sitten harrastella näitä tutkimuksia...
Mutta palatakseni aiheeseen, kyllä minun käsityksen mukaan laatujulkaisussa esiintyvä artikkeli on enemmän arvostettu, tietysti jos siinä ei ole mitään kontribuutiota ja se on vahingossa sinne joutunut niin eipä sitten, mutta itse etsin ensin kyllä näistä laadukkaaksi tunnetuista alaspesifisteistä lehdistä.
Ja käytännössäkin olen huomannut että kovan luokan julkaisuista olen löytänyt ne joita säilytän itselläni nykyäänkin eräänlaisena referenssien lähdekirjastona, ja jos joutuu palaamana takaisin johonkin niin siitä on hyvä virkistää muistia. Ei niin etteikö sieltäkin sontaa löydy, ja etteikö huonommista julkaisuista hyviä löydy.
Semmonen harmittaa että tehdään joku 30:n sivun artikkeli, sitten pyöritään siinä aiheen ympärillä varovasti eikä loppujen lopuksi sanota yhtään mitään eikä edes yritetä. Ja toisaalta sellaiset artikkelit, joissa on asiaa, mutta siinä on vain ja ainoastaan yksi pointti, usein se on 'korjausta edellisten artikkeleihin', eli otetaan yksi argumentti sieltä ja väännetään pilkkua, todistellaan kovasti miksi oma sanavalinta on parempi. Ei siinä mitään, mutta pitääkö sitä vääntää niin helvetin pitkä loru? Saman asian olisi ilmaissut tehokkaasti ja varsin kokonaisvaltaisesti myös viidessä sivussa.
Täysin turhaa täytettä monet leipätekstit täynnä. Käsittämätöntä jauhantaa. Todella turhauttavaa.
Ja mitä tulee tutkimusten määrään ja laatuun.. tuntuu että on tulospaineita tunkea mahdollisimman paljon tavaraa läpi, laadulla ja itse asialla ei välttämäti väliä. Numerot täsmää, homma OK. Toisaalta onhan se niin, että merkitysekäs tutkimus vaatii paljon resursseja ja sitä tutkimuksen tekemisen kulttuuria mutta mutta.. vähän tsemppiä. Tuntuu että mistä vaan voi tehdä, eihän aiheella niin väliä mutta minusta aina pitäisi kysyä mikä on se kontribuutio tässä tiedeyhteisölle? Ai tasan 0? No käypäs lähtöruudun kautta, voit kotona sitten harrastella näitä tutkimuksia...