Siinäpä uusin uutinen tähän liittyen:
http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/oikea/id65660.html
Kaikenlaiset limut ja pullotettu vesi ovat täysin turhia. Juokaa raanavettä. ...
Pistä valtsi pakkiksen hakuun vaikkapa sanoja "laittilimu", "light juoma", "kevytlimsa", "sokeriton limu" ja niin edelleen, niin löydät vuosien varrelta usean keskusteluketjun aiheesta. Samoin löydät myös asiantuntijoiden (J.Hulmi ja/tai A.Manninen esim.) kommentteja siitä, miten jo makea maku itsessään aiheuttaa insuliinin eritystä, eli siihen ei tarvita edes hiilihydraatteja (mitä laittilimuissa ei tietenkään ole).
Iivilin oma teksti antaa oikeellisesti osviittaa suosia janojuomana pääasiassa vettä. Iivilin linkittämä eilisen uutinen liittyen kevytjuomiin sen sijaan tukee väitteensä lähinnä light-juomien mahdollisiin välillisiin vaikutuksiin (ruoan käytön ja kulutustottumusten ohjaajina).
”Sokeroimattomat virvoitusjuomat saattavat kuitenkin esimerkiksi lisätä makeanhimoa, ja näin edesauttaa epäterveellisten ruokailutottumusten kehittymistä.”
Etenkin edellä mainitusta väitteestä on kyllä varsin vähän tutkimusnäyttöä. Light-juomien makeanhimoa lisäävässä vaikutuksessa on mukana aika vahva pelottelulisä, kuten lisäaineisiin niin usein muutenkin. Ajatus, että makea ravinto stimuloisi ruokahalua, on maalaisjärjellä ajateltuna toki looginen. Tätä vaikutusta kuitenkin harvoin nähdään tutkimuksissa.
Makeanhimoa selittääkin enemmän se, että makeanhimo on käytännössä harvoin addiktio tai määritelty ominaisuus – pikemminkin ruoan heikolla laadulla, huonolla rytmityksellä ja määrillä aikaansaatu tila. Tutkimuksissa on hyvin harvoin havaittu, että kontrolloidussa asetelmissa light-juomat lisäisivät makeanhimoa tai syömistä verrattuna esim. veteen.
Mitä insuliinivaikutukseen tulee, linkitetyn uutisen kaltaisia tutkimuksia toki on hyvä pitää silmällä. Kuten Pakkiksellakin on useaan otteeseen todettu, osassa tutkimuksista kevytjuomat ovat heilauttaneet miedosti insuliinitasoja. Väittäisin kuitenkin kevytjuomien pesevän ravitsemuksellisesti perussokeriversion mennen tullen mielekkäämpinä vaihtoehtoina. Mainittua mietoa insuliinivaikutusta kun on kyetty vain heikosti yhdistämään kasvaneeseen makeanhimoon tai esim. rasva- tai hiilihydraattiaineenvaihduntaan, ylipainosta puhumattakaan. Eli puhtaasti fysiologisesta näkökulmasta katsottuna light-juomia ei voi ainakaan tämän hetkisen tutkimusnäytön perusteella pitää ongelmana makeanhimolle.
Tässä kohtaa astutaan kuitenkin käytännön ravitsemustieteen ytimeen: ravitsemus on harvoin pelkkää fysiologiaa, biokemiasta puhumattakaan. Kun siirrytään tutkimaan ruoankäyttöä väestötasolla, voidaankin kevytjuomat jo liittää makeanhimoon. Hetkellinen nälän poistaminen ja sen ”siirtäminen”, pyrkimys ”syödä vähän”, ovat varsin usein tutkimuksissakin tavattuja ajatuskuvioita ja –toimintatapoja kevytjuomien suhteen. Näissä asetelmissa miltei mikä tahansa ruoka-aine tai elintarvike riittää usein laukaisemaan ruokaan liittyviä patoutumia, ilmeten käytännössä esim. ahmimiskohtauksina.
Lyhyesti: mikäli kevytjuomia käytetään nälän poistamiseen, kasvanut makeanhimo voi olla perustellusti riski. Kohtuullisina nautintoina laadullisesti pätevässä ruokavaliossa suurin osa spekuloiduista terveyteen ja ruoankäyttöön liittyvistä riskeistä rajataan vahvasti pois. Insuliiniaineenvaihduntansa viimeisen päälle hiova kilpakehoilija on tietysti oma tapauksensa.
Aiheuttaako kaikki päihteet ja huumeet syöpää? Ei kai nyt sentään.
Klassikkomme Änkkäri taisi viitata
taannoiseen uutisotsakkeeseen.
:kippis1:
