Ketoosidieetti

Muista aiheista takaisin ketoon.
Hyvä. Luulin jo eksyneeni kolesteroliketjuun, mutta välissä vilahti vähän ketoilua, ja sitten tämä. Kiitos, mielenkiintoista, pitääpä perehtyä kun ehtii.

Tän palstan moderointi on kyllä ihan ala-arvoista nykyään. Toista sivua kolesteroliketjuun kuuluvaa juttua annetaan jatkua täällä ties kuinka kauan...

Toki vastuu on myös vastaajilla. Jos haluaa tarttua kolesteroliviestiin, voi klikata +lainaus, mennä sinne oikeaan ketjuun, ja "lisää lainaukset".
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Hyvä. Luulin jo eksyneeni kolesteroliketjuun, mutta välissä vilahti vähän ketoilua, ja sitten tämä. Kiitos, mielenkiintoista, pitääpä perehtyä kun ehtii.

Tän palstan moderointi on kyllä ihan ala-arvoista nykyään. Toista sivua kolesteroliketjuun kuuluvaa juttua annetaan jatkua täällä ties kuinka kauan...

Toki vastuu on myös vastaajilla. Jos haluaa tarttua kolesteroliviestiin, voi klikata +lainaus, mennä sinne oikeaan ketjuun, ja "lisää lainaukset".

Oikeassa olet, ja hyvä vinkki. Minulle ei tullut mieleenkään tuo kolesteroliketjun käyttö, kun en ole sitä pitkään aikaan vilkuillut. Joten pahoittelut ketjun täyttämisestä kolesterolilla. Täytyy jatkossa laittaa suoraan oikeaan ketjuun.

Sellainen kysymys olisi ketoilijoille, että oletteko huomanneet joitakin vihanneksia jotka eivät syystä tai toisesta sovi itselle? Itse olen pistänyt merkille, että useimpia vihanneksia kroppa kyllä sietää hyvin, mutta jos vetää isomman määrän, aiheuttaa se hieman vatsan kurnutusta. Vaikuttaa siltä että se on enemmän kiinni määrästä kuin tietyistä lajikkeista. Joitakin lajikkeita voi kyllä vedellä mielin määrin. Välillä tosin on päiviä, että syön carnivore-linjalla. Silloin ei kurnutusta esiinny. Myös keittäminen (lihapata) tekee vihanneksista helpommin sulavia, vaikka siinä ravinteita tuhoutuukin. Sama juttu joidenkin pähkinöiden kanssa, pieninä annoksina ok mutta isommat annokset eivät sula kunnolla. Kasvikset ja pähkinät/siemenet ovat siitä mielenkiintoisia, että ne sisältävät ihmiselle myös potentiaalisesti haitallisia asioita, vaikka niitä yleisesti pidetäänkin terveellisenä.
 
Hyvä. Luulin jo eksyneeni kolesteroliketjuun, mutta välissä vilahti vähän ketoilua, ja sitten tämä. Kiitos, mielenkiintoista, pitääpä perehtyä kun ehtii.

Tän palstan moderointi on kyllä ihan ala-arvoista nykyään. Toista sivua kolesteroliketjuun kuuluvaa juttua annetaan jatkua täällä ties kuinka kauan...

Toki vastuu on myös vastaajilla. Jos haluaa tarttua kolesteroliviestiin, voi klikata +lainaus, mennä sinne oikeaan ketjuun, ja "lisää lainaukset".
Taitaa kuitenkin kolesteroliarvojen seuranta ja ketoilu liittyä aika läheisesti toisiinsa, useimmilla kun ketoilu valitettavasti tarkoittaa runsasta tyydyttyneen rasvan syömistä.
 
Olen tässä lueskellut kirjaa Ketogenic: The Science of Therapeutic Carbohydrate Restriction in Human Health. Se julkaistiin viime vuonna ja on tarkoitettu kattavaksi tietopaketiksi terveysalan ammattilaisille kliiniseen käyttöön. 550 sivua tiivistä tavaraa, en ole vielä ehtinyt lukea kokonaan läpi. Mutta lienee kattavin ja ajantasaisin (tieteellisen näkökulman) kirja mitä ketosta tällä hetkellä löytyy. Julkaisijana Elsevier jolla on laadukas ja kattava tieteellinen katalogi eli mistään ihan höpö-höpöstä ei ole kyse.

Taitaa kuitenkin kolesteroliarvojen seuranta ja ketoilu liittyä aika läheisesti toisiinsa, useimmilla kun ketoilu valitettavasti tarkoittaa runsasta tyydyttyneen rasvan syömistä.

Toki kolesteroliarvoja on hyvä seurata söi miten tahansa. Mutta yksittäisellä mittauksella on vain tietty arvo. Jos oletetaan, että vähiten tyydyttynyttä rasvaa ruokavaliostaan saavat vegaanit (tämähän ei välttämättä pidä aina paikkaansa, koska vegaaninakin voi syödä monella tavalla), niin mitenkäs se näyttäytyy sydän-verisuoniston terveyden kannalta pidemmällä tähtäimellä?

A Systematic Review of the Association Between Vegan Diets and Risk of Cardiovascular Disease
Out of the 5729 identified records, 7 were included, comprising over 73,000 participants, of whom at least 7661 were vegans. Three studies, with at least 73,426 individuals (including at least 7380 vegans), examined risks of primary cardiovascular events (total CVD, coronary heart disease, acute myocardial infarction, total stroke, hemorrhagic stroke, and ischemic stroke) in individuals who followed a vegan diet compared to those who did not. None of the studies reported a significantly increased or decreased risk of any cardiovascular outcome.
Ero riskeissä ei näyttäisi olevan iso, suuntaan tai toiseen.

Veganism, aging and longevity: new insight into old concepts
Recent findings: Studies in vegans are still limited. Epidemiologic studies consistently show lower disease rates, such as lower incidence of cancer and cardiovascular disease, but mortality rates are comparable with rates in vegetarians and occasional meat eaters. Reasons for following strict vegan diets differ, which may affect diet quality, and thus health and life-span.

Tutkimustuloksissa on tiettyjä ristiriitaisuuksia. Mutta siitä huolimatta kuolleisuus on vastaava kuin vegetariaaneilla ja sekaruokavaliota noudattavilla. Johonkin siis kuollaan suunnilleen samaan tahtiin, voi toki olla, että eri ryhmissä kuollaan eri syistä. Entäs low-carb ja low-fat?

Association of Low-Carbohydrate and Low-Fat Diets With Mortality Among US Adults
Conclusions and Relevance In this study, overall low-carbohydrate-diet and low-fat-diet scores were not associated with total mortality. Unhealthy low-carbohydrate-diet and low-fat-diet scores were associated with higher total mortality, whereas healthy low-carbohydrate-diet and low-fat-diet scores were associated with lower total mortality. These findings suggest that the associations of low-carbohydrate and low-fat diets with mortality may depend on the quality and food sources of macronutrients.
Ei ole yllätys, että ruoan laadulla on väliä.

En ole löytänyt hyviä tutkimuksia very low carb/keto-ruokavalion vaikutuksista kuolleisuuteen, saa linkittää jos löytyy.
 
Terapeutin viesti:

1712724205236.png


”MITÄ tyhjään vatsaan ei ainakaan kannattaisi aamulla ensimmäiseksi laittaa? No pelkkää kahvia.”

Oma aamiasfilosofia:
IMG_1991.jpeg
 
^ Itsellä sama, työpäivän aikana tulee nautittua myös 1-1,5l vettä ja elektrolyyttejä tarpeen mukaan. Ketonörttinä huomannut että aamupalaa nauttineilla kollegoilla on useimmiten kova kiire lounaalle, ja sen jälkeen iskee lounaskooma. :LOL: Kukin tyylillään. Mutta tuosta janosta voisi sanoa, että silloin kun oikeasti janottaa, niin yleisesti ottaen olisi kannattanut juoda jo aiemmin, sillä janon tunne herää varsin usein vasta liian myöhään ja ollaan jo lievän nestehukan puolella. Tätä ennen janon tunne voi myös tuntua hieman nälän kaltaisena, siis pikemmin janon tunteena vatsassa kuin suussa. Mutta varsinkin ketolla huomaa kyllä yleisestä jaksamisestakin, jos on tullut liian vähän nesteitä nautittua.
 
^ Itsellä sama, työpäivän aikana tulee nautittua myös 1-1,5l vettä ja elektrolyyttejä tarpeen mukaan. Ketonörttinä huomannut että aamupalaa nauttineilla kollegoilla on useimmiten kova kiire lounaalle, ja sen jälkeen iskee lounaskooma. :LOL: Kukin tyylillään. Mutta tuosta janosta voisi sanoa, että silloin kun oikeasti janottaa, niin yleisesti ottaen olisi kannattanut juoda jo aiemmin, sillä janon tunne herää varsin usein vasta liian myöhään ja ollaan jo lievän nestehukan puolella. Tätä ennen janon tunne voi myös tuntua hieman nälän kaltaisena, siis pikemmin janon tunteena vatsassa kuin suussa. Mutta varsinkin ketolla huomaa kyllä yleisestä jaksamisestakin, jos on tullut liian vähän nesteitä nautittua.
Juomiseen liittyen. Itse juon aamulla n puoli litraa mustaa kahvia. Työpäivän(toimisto) aikana lasi vettä lounaalla ja pikku kahvi päälle. Sitten joskus iltapäivällä toinen pikku kahvi. Jos menen suoraan töistä salille niin pari lasia vettä ennen sitä. Kusella tarvii käydä kerran työpäivän aikana.

Oon sitä mieltä, että liika juominen muuten kuin janon, tai sen että vaan tekee mieli juoda mukaan, on turhaa ja ehkä haitallista. Jos pitää juomapulloa työpöydällä ja hörppii siitä vähän väliä ja sitten saa juosta kerran tunnissa kuselle, niin eikö siinä kusen mukana mene muutakin kuin se ylimääräinen vesi?
 
Juomiseen liittyen. Itse juon aamulla n puoli litraa mustaa kahvia. Työpäivän(toimisto) aikana lasi vettä lounaalla ja pikku kahvi päälle. Sitten joskus iltapäivällä toinen pikku kahvi. Jos menen suoraan töistä salille niin pari lasia vettä ennen sitä. Kusella tarvii käydä kerran työpäivän aikana.

Oon sitä mieltä, että liika juominen muuten kuin janon, tai sen että vaan tekee mieli juoda mukaan, on turhaa ja ehkä haitallista. Jos pitää juomapulloa työpöydällä ja hörppii siitä vähän väliä ja sitten saa juosta kerran tunnissa kuselle, niin eikö siinä kusen mukana mene muutakin kuin se ylimääräinen vesi?
Virtsan väri on hyvä mittari. Jos se on käytännössä kuin vettä, niin nestettä on tullut liikaa. Jos se taas on liian tummaa, niin silloin on tullut juotua liian vähän. Itse juon pääasiassa sen takia, että ravinnosta ei tule nestettä koska paastoilen työpäivän ajan, mutta jos jättää juomatta ja treenit heti työpäivän jälkeen, niin silloin ajautuu helposti nestevajeen puolelle. Sehän riippuu sitten yksilöllisistä ja ympäristötekijöistä mikä määrä nestettä on tarpeen. Ja tosiaan ainakin minulla jano tulee vasta sitten, kun nestevaje on jo syntynyt. Sekin lienee yksilöllistä.
 
Täällä on keskusteltu kolesterolista, niin pistetäämpä tämä tänne. Dosentti tunnelmoi PK projektin äärellä. Ihmeen pitkään tätäkin yritetään vielä puhaltaa henkiin.


View: https://twitter.com/flowtiina/status/1783187486589452719

Noihin aikoihin kolesterolia ei juuri terveyskeskuksissa mittailtu. Nykyihmistä Pohjois-Karjala-projektin kenttätutkimuksen lukemat järkyttävät. Testihenkilöiden kolesteroli saattoi olla yhdeksän millimoolia litrassa verta – enemmänkin. Koko otoksen keskiarvo oli seitsemän.
Näytteissä veri oli tahmeaa ja sakeaa.

Monen toimeentulo perustui karjatalouteen. Navetassa ammui pari kolme lehmää, joita hoidettiin. Niiden maidosta meijerissä erotettiin kallisarvoinen voi ja kerma. Jäljelle jäi arvotonta kurria, joka palautettiin takaisin elukoiden juotavaksi. Neste oli laihaa ja sinertävää ja monien mielestä kuin vettä, ei ravintoa lainkaan. Nykyisin siitä käytetään nimeä rasvaton maito.
Vihanneksia ei ruokapöydissä näkynyt. Kaupoissa ei ollut nykyisiä runsaita hedelmä- ja vihannesosastoja: ei kasvihuoneessa viljeltyjä tomaatteja ja kurkkuja, ei Espanjasta lennätettyjä paprikoita tai marjoja. Oli edistystä, kun kaupasta alkoi saada talvella kiinankaalia. Perunaa kyllä syötiin omasta pellosta, mutta muita vihanneksia ja juureksia viljeltiin ja käytettiin niukasti. Ne olivat kanin ruokaa, rehua, jota varsinkin miehet vierastivat.
Oikea ruoka oli porsaanlihasta käristettyä ruskeaa kastiketta, jossa uiskenteli läpikuultavia läskinpalasia.
Ihmiset hyvittivät sodan jälkeen itselleen aliravitsemusta ja puutetta.

Syötiin ”vahvaa ruokaa”, kaikkea sitä mitä oli ollut vähän niin pitkään: lihaa, rasvaista maitoa tai piimää, joka tuntui paksulta ja ravitsevalta suussa. Tummaa leipää, jonka päällä oli reilusti hyvää suolaista voita.
Vihdoinkin sai tupakkaa niin paljon kuin halusi.

hmisellä on kaksi verisuonta, jotka huoltavat sydäntä. Jos syö paljon eläinperäistä rasvaa, kuten rasvaista lihaa, kermaa tai voita, se nostaa veren haitallisen kolesterolin määrää. Paha kolesteroli alkaa kasautua plakiksi sepelvaltimon seinämän alle.


Pistetään näköisartikkeli eetteriin jahka julkaistaan.
 
Viimeksi muokattu:
Taas ketoillaan. Viime vapun tienoilta mentiin syksyyn pitkälle. Tarkoitus oli jatkaa mutta joku tyhmyys vei pois hyvältä helpossa vaiheessa olevalta tieltä. Noh, lähes samasta painosta lähdettiin nyt liikkeelle kuin vuosi sittenkin. Ei ollu pääkipua kuin ekana päivänä vähän. Neljäs päivä vasta menossa mutta niin vaan simat ja munkit ohitettu ja hyvinmielin mennään. Mä hiukan oletan ilman mitään perusteluja että ehkä nyt laihdun viime vuotta nopeammin siihen samaan mihin silloin pääsin? Olisiko lyhytaikaisesti istunut rasva alttiimpi irtoamaan kuin pidempään vakiintunut 😂 no mutta kuitenkin, näillä mennään. Onko muuten laihtumisen kannalta mitään väliä vaikka syödyn rasvan määrä jää vähäiseksi, jos kuitenkin ollaan ketoosissa? Mietin lähinnä että jos sitä myötä kalorit jää alhaisiksi niin hidastuuko laihtuminen vai kuinka elimistö reagoi tähän kun ketoilu päällä?
 
Taas ketoillaan. Viime vapun tienoilta mentiin syksyyn pitkälle. Tarkoitus oli jatkaa mutta joku tyhmyys vei pois hyvältä helpossa vaiheessa olevalta tieltä. Noh, lähes samasta painosta lähdettiin nyt liikkeelle kuin vuosi sittenkin. Ei ollu pääkipua kuin ekana päivänä vähän. Neljäs päivä vasta menossa mutta niin vaan simat ja munkit ohitettu ja hyvinmielin mennään. Mä hiukan oletan ilman mitään perusteluja että ehkä nyt laihdun viime vuotta nopeammin siihen samaan mihin silloin pääsin? Olisiko lyhytaikaisesti istunut rasva alttiimpi irtoamaan kuin pidempään vakiintunut 😂 no mutta kuitenkin, näillä mennään. Onko muuten laihtumisen kannalta mitään väliä vaikka syödyn rasvan määrä jää vähäiseksi, jos kuitenkin ollaan ketoosissa? Mietin lähinnä että jos sitä myötä kalorit jää alhaisiksi niin hidastuuko laihtuminen vai kuinka elimistö reagoi tähän kun ketoilu päällä?
Teen juuri käytännön testiä!
Yleensä pitänyt huolen ketoillessa siitä että saan ainakin 2g/opkg prodea jaoteltuna
annoksiin jotka ovat kooltaan sen 0,3x opkg prodepitoisuuden ylittäviä per annos.
Ns. proteiinisynteesistä huolen, kaloreita tulee ihan kivasti silloin kun vain ottaa kaikki
proteiinit rasvaisista lähteistä!
Nyt teen ekaa kertaa ketoa niin että syön silloin kun on on nälkä ja sen verran kuin on nälkä
(eli n. 6-7 ateriasta 3-4 ruokailuun joista 1-2 on todella pientä jotain metukkaa kaapista tms.)
Eli nyt kalorit jää todella alas kun massaa on taas kertynyt roimasti itselle.
e: 5vko -8kg
e2: voimia kevätketoilluun :D, ennen tää oli helppoa nykyään olut ja jäätelö kiinnostaa...
 
Miku ja muut ravintotieteilijät huulipyöreänä sen tosiasian edessä, että lihakset käyttävät ja säilövät energiarasvan tyydyttyneinä rasvoina.

Terveellä kestävyysurheilijalla löytyy lihaksen sisäisiä rasvavarastoja, jotka pitää sisällään nimenomaan tyydyttyneitä rasvahappoja.

Sairaalla T2D potilaalla on lihaksiin puskettu ylimäärä rasvaa, joka on pääasiassa ”pehmeää” rasvaa. Ja muutenkin kyky käyttää rasvaa energiaksi on surkea.


 
Miku ja muut ravintotieteilijät huulipyöreänä sen tosiasian edessä, että lihakset käyttävät ja säilövät energiarasvan tyydyttyneinä rasvoina.

Terveellä kestävyysurheilijalla löytyy lihaksen sisäisiä rasvavarastoja, jotka pitää sisällään nimenomaan tyydyttyneitä rasvahappoja.

Sairaalla T2D potilaalla on lihaksiin puskettu ylimäärä rasvaa, joka on pääasiassa ”pehmeää” rasvaa. Ja muutenkin kyky käyttää rasvaa energiaksi on surkea.


Tässä vielä tutkimuksen discussions:

Our findings show that maladaptive intramyocellular skeletal muscle changes seen in the early stages of type 2 diabetes can be successfully reversed to a great extent. These data support the concept that skeletal muscle insulin resistance could be the primary defect in type 2 diabetes, as some have proposed15,16. Although further work would be required to elucidate the causality between muscle insulin resistance and intramyocellular lipid accumulation, these findings suggest that saturation of the ectopic intramyocellular lipid accumulation could be a new target for health improvement in type 2 diabetes. The concept that saturated fat can be beneficial, especially when stored, challenges the traditional view that associates all saturated fat with an increased risk of cardiovascular disease and worse clinical outcomes.

Structured physical exercise is a cheap but effective lifestyle intervention with powerful prognostic outcomes proven in general populations, and patients with cardiac conditions or diabetes17,18. Due to known sex differences in intramyocellular lipid stores and utilisation rates (both higher in women19) in this initial exploration we studied only male participants to maintain a reasonable sample size for such an intensive study protocol. To age-match the groups we recruited recreational competitive athletes according to the European Society of Cardiology definition20, involved in endurance training, as elite athletes do not exist in this age group.

Our clinical trial reveals that, contrary to its known bad press, saturated fat is in fact essential for high level performance of skeletal muscle and its reduced intramyocellular availability or utilisation is tracking with the insulin resistant status and metabolic dysfunction of people with type 2 diabetes. The skeletal muscle lipidomic analysis detected no baseline or exercise-induced differences in total levels of saturated versus unsaturated tri/di-acylglycerols or ceramides between athletes and patients with type 2 diabetes. This apparent difference between the spectroscopic and lipidomic evaluations is rooted in two important technical aspects: firstly, spectroscopy assesses proportions of saturated/unsaturated carbon bonds present only in intramyocellular lipid stores, whereas lipidomics reports whole fatty acids per se, which are present in the intra- as well as extramyocellular compartments, including the cell membranes. Saturated fatty acids generally represent a much smaller component of the skeletal muscle lipid composition compared to the unsaturated ones, as for any given carbon length there is only one saturated fatty acid and numerous unsaturated ones. However, our MRI assessment of saturated/unsaturated carbon bonds shows that the saturated fraction of the intramyocellular lipid storage is much higher in athletes compared to patients with type 2 diabetes.

Given the dogma that saturated fat is harmful mainly through its contribution to atherosclerosis-related pathology, it is rather surprising that intramyocellular lipid saturation is reduced in patients with type 2 diabetes. Although the total intramyocellular pool did not reduce in size after patients’ endurance training, its composition did alter, with increased saturation after exercise training, at least for the duration of exercise taken during our study. One possible explanation for these findings is that compared to saturated fatty acid metabolism, β-oxidation of unsaturated fatty acids requires two additional energy-consuming catalytic reactions, one by an isomerase and one by a reductase enzyme21,22. Therefore, overall, β-oxidation of an unsaturated fatty acid with the same chain length as a saturated fatty acid will yield less energy23. Whilst it is understandable that with training, the skeletal muscle of healthy athletes will tend to store its fuel in a more efficient way (i.e. saturated fat), as it yields more energy, it is less clear why insulin resistant status would be associated with unsaturated intramyocellular storage. This finding cannot be attributed to differences in diets or changes in nutritional intake since participants were instructed to avoid dietary changes. Even though the 1-week food diaries almost certainly under-reported their true intake, which is a well documented phenomenon24, importantly, there was no significant change between or within groups (except the athletes’ sugar drinks requirements which were discontinued during deconditioning). Therefore, we conclude that skeletal muscle lipid saturation could represent a new biomarker of metabolic health in type 2 diabetes.
 
Kuulostaa hieman täälläkin vaikuttaneen nimimerkki "karppiguru" höponöiltä. Kuulemma on tulossa markkinoille hän nimeään kantava valmisruokasarja, tietää kaiken valmiruoista koska on syönyt kuukauden päivät Grandiosa pitsoja.
Menee vähän ohi otsikon aiheen, mutta mitähän Maaninen on sekoillu karppifoorumilla kun MBM-ketju on poistettu? Kaikkihan se on siellä toki tuttuun tapaansa haukkunut ja samaa harhaista juttua kuin kaikkialla mihin pääsee tuotoksiaan julkaisemaan. Jotenkin sellainen kutina, että nähdään Anssin paluu(yritys) pakkikselle, koska sillä on pakkomielle päästä johonkin niitä satujaan kertomaan.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom