Ketkä ihmiset/asiat saivat sinut salille?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Bisley
  • Aloitettu Aloitettu
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Aluks koulussa tuli salilla käytyä kerran kokeilemassa, jonka jälkeen eno tutustutti mut tarkemmin lajiin ja auttoi alkuun tekemällä treeniohjelman ja opastamalla liikkeitä.
 
Joskus 13v isä otti mukaan salille ja siitä se ensimmäinen kipinä syttyi. Tosissaan Tuo punttien kolistelu alkoi viime syksynä kun aloitin ammattikoulun.
 
Aloittelin salitouhut enon opastuksella, kun kerroin käyväni koulussa pumppailemassa, hän lupas opastaa mulle perusteita jne. N. 1,5 vuotta sen jälkeen aloitin treenaamaan kunnolla tavoitteellisesti saatuani innostusta touhuun alunalkujaan jostain halmeen kirjasta ja mikan sikabulkkikropasta gymlog 1:sessä. :D

E. v*ttu oon sokea, olinkin vastannut tähän jo pari viestiä ylempänä, en vaan muistanut...
 
Kun aikoinaan vammautumiset estivät oman lajin treenauksen, niin fyssari käski salille ennen ja jälkeen kirurgin puukon ja aina kun piti repämiä tai vinksahduksia parannella. Loppuraskaudesta myös salitreeni oli mielekkäämpää. (Rinnastinkö juuri raskauden vammautumiseen???)

Nykyään tulee heiluttua mitä sattuu, milloin sattuu, millä painoilla sattuu lähinnä omaksi huviksi ja toisinaan myös kanssaeläjien riemuksi (siitä sitten lisää salikomediaa ketjussa). Kuvittelen tätä tavoitteelliseksi treenaamiseksi, mutta on oikeasti ihan vaan hihhulointia ja harrastelua. mutta kyllähän niissä endorfiinipläjäyksissä ja adrenaliinipiikeissä, minkä treenaamisesta saa, on tällaiselle vanhalle romuläjälle ihan riittävästi palkintoa.
 
Aika jännää et vaik katoin nuorempana just jotai smackdownii ja rawii niin en silti keskittyny niitten lihaksiin. En ees aatellu niitä. Nykyään niitä tuleeki joskus googletettua. Mut joka tapauksessa, muhun ei toi WWE vaikuttanu mitenkään. Muhun vaikutuksen teki se et näin erään luokkatoverin treenatun hauiksen ja se näytti semmottelta tosi komeelta siivulta. Tais olla eka treenattu hauis minkä näin livenä. Mutta se ei kuitenkaan tehnyt kunnollista vaikutusta. Samana syksynä huomasin että nyt kyl pitää laihduttaa kun mulla on tota ylimäärästä kertyny vatsaan ihan liikaa. Jotenkin piti ruveta laihduttaan ja juokseminen ei oikeen ollut vaihtoehto koska jaloisa vittumainen penikkatauti. Rupesin sitten treenaamaan kotona aluksi vetelemällä leuanvetoi, tekemäl punnerruksii ja vatsoi sekä crosstraineril hoisin aerobiset. Tällänen treeni tuntu sopivalta koska pystyisin menestyyn koulun lihaskuntotesteissä ja coopperissa.

Jotenkin siitä löysin pakkotoiston kun googlettelin leuanveto ohjeita ja ajattelin et hitto, vois ruveta kasvattaan kunnolla niitä lihaksia koska mua pidettiin aina ala-asteellakin vahvana, pari tuttuakin alko treenaamaan ja en halunnut et ne olis mua vahvempia (lol). Ja tekeehän ne lihakset vaikutuksen naisiinkin joten hommasin kotio 16kg säädettävät käsipainot joilla pääsi alkuun. Siitä sitten siirryin salille 6-7kk sitten kun rupesin saamaan kyydin sinne, aikasemminkin oisin kyl alottanu salilla mut ei ollut kyyti mahdollisuuksia. Nyt onkin joka tapauksessa takana 5kk bulkkia ja kuukausi ja pari viikkoo dieettiä. Innolla odottelen taas seuraavaa bulkkia! :)
 
Kaveri linkkas joskus facebookkin gymglogin ensimmäisen food cornerin. Tykästyin saman tien ja oli pakko katsoa ensimmäinen osa, olisko ollut haukkarit ja ojentajat. Sillon varmaan sytty ajatus että olis hienoa olla iso ja vahva.
 
Oma isä. Ihan kersasta lähtien oon ihaillu, sekä fysiikkaa että asennetta elämään muutenki. Vasta parikymppisenä sain sitten selkärankaa alkaa kunnolla panostamaan treenaukseen.
 
Mä olen aina ihaillut urheilullista ja sopivasti lihaksikasta kroppaa. Oma isä treenasi salilla painonnostoa ja se oli mun mielestä makeeta. Kiinnostuin salitreenaamisesta omalla kohdallani joskus 80-luvun loppupuolella.

Mun mielestä Monacon prinsessa Stephaniella oli ihanan urheilullinen kroppa ja kun miettii tuon ajan naisia, niin hänellä oli vielä aika lihaksikas kroppa (tänä päivänä pidän sitä kroppaa melko tavallisena urheilullisena, en niinkään lihaksikkaana). Lisäksi Kike Elomaan kroppa kiehtoi. Näistä kumpikan ei kuitenkaan ole syyllisiä salitreenaamiseeni sinällään.

Salitreeni tuli tiiviimmin kuvioihin ehkä sen jälkeen, kun kävin katselemassa Lahden Felmannissa bodaus- ja fitness-kisoja. Siellä nähdyt kropat kiehtoivat. Tunsin jotain tuon alan porukkaa ja treenailin heidän heidän kanssaan samoilla saleilla. Myöhemmin vielä seurustelin erään ihmisen kanssa, joka oli kisannut jne.

princess_stephanie_gallery_21.jpg KikeElomaa2.jpg
 
Kehonmuokkaus. Alunperin joskus lukioikäisenä sitä haaveili sellaisesta urheilullisesta kropasta, ja kuntosali nyt oli about ainoa liikuntamuoto josta nautin. En kuntosaliasioista tiennyt sen ihmeemmin mitään, kunhan treenailin ihan liikunnan vuoksi. Homma kuitenkin jäi rahanpuutteessa, ei ollut varaa salikorttiin. Salille palasin aina aika ajoin, välillä enemmän säännöllisesti, välillä vähemmän. Kun otin pikku laihdutusprojektin, tuli treenattua laihdutuksen vuoksi ettei kaikki lihakset katoaisi. Samalla tuli tutustuttua aiheeseen vähän tarkemmin, että sen salilla käymisen sijasta tuli ihan treenattuakin siellä.
 
Poikaystävä houkutteli mukaan. Tai no, mä itse halusin lähtä mukaan katsomaan, että mitä siellä salilla on muka niin ihmeellistä, että siellä pitää 5 kertaa viikossa rampata :D
Mulla oli kyllä aiempaa punttitaustaa vuosien takaa toisen harrastuksen oheisharjoitteluna, mutta se ei silloin kyllä napannut juuri ollenkaan. Oli vain pakollinen paha. Nytten myöhemmin sitten uudella asenteella (liekö vapaaehtoisuus ollut avainsana tässä?) ja sille tielle jäin.
 
Salille lähdin ensimmäistä kertaa, kun valmentaja kirjoitti ohjelmaa, että puntti. Isoveljen opastuksella pääsin alkuun. Kehitystä tuli jonkin verran, mutta tietämättömyys ja muut haittasivat varmasti suurinta kehitystä pitkään. Tai sitten en vaan osaa. Lajina oli jo tuolloin kuulantyöntö. Nuoruusajan pumppailin ja jumppailin, mistään mitään ymmärtämättä. Vuosien verralla on tullut tehtyä paljon asioita vääriin, joita on nyt muutama vuosi korjailtu kovaa vauhtia. Kuulantyöntö jäi lukion jälkeen lähestulkoon kokonaan pois elämästä, jolloin myös punttitreenaus muuttui. Treenit muuttuivat bodauksen tapaisiksi, mutta kehitystä ei juurikaan tullut. Kehityksen puute johtui lähinnä tavotteiden puuttumisesta. Tämä tilanne jatkui vuoteen 2011. Se tunne kun kuuli Arsi Harjun palaavan kuularinkiin synnytti jälleen kipinän sisälläni. Nyt on kulunut 1½ vuotta ja kehitystä tulee jatkuvasti. Olen päässyt tilanteeseen, jossa ymmärrän, osaan ja pystyn. Tästä voi kiittää Pakkotoistoa, isoveljeä, valmentajaa, Arsi Harjua, Isoa-Arskaa, sylttyä, Mikaa ja Supermassaa.
 
Oma isä ilmoitti, että nyt lähtää salille! Judotreenien oheen piti vielä treenailla jotain muutaki, salilla tehtiin teinistä nainen :D ..olin yläasteella.
 
Eipä tässä oikein muiden mielipiteitä olla kuunneltu. Koskaan ollu oikeen missään joukkueessa niin sitten yläasteella käytiin salilla ja siitä se sitten lähti. Tietysti isä kova olevinaan ja arskaa kahtonu yms niin, pakko saada mietteitä.
 
Ei nyt välttämättä salille pelkästään, mutta jonkinasteisen liikunnan pariin sai kyllä skolioosin raiskaama selkä.

Näistä hartia -ja niskakivuista ja todella vittumaisista krampeista, huimauksista, yms. tuskin koskaan pääsen eroon. Mutta siis aikaisemmin äksyili muukin selkä. Sentään se on nyt pysynyt kurissa.
 
Paikallinen fysioterapeutti suosittele selkävaivojen takia salitreeniä. Siitä se kipinä sitten lähtikin. Selkävaivat ei ole helpottanut, mutta varmasti vaivais enemmän jos ei olis alkanu treenaa.
 
Netissä surffailin liikunta-aiheisilla sivuilla ja törmäsin Marjo Krishin kuviin. Siitähän se hurahdus lajiin sitten lähti.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom