Ketkä ihmiset/asiat saivat sinut salille?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Bisley
  • Aloitettu Aloitettu
Olin aina ollut roteva kropaltani ja jossain määrin luonnonvahva, eskarissa jo liittivät "voima"-etuliitteen nimeni eteen, joka sitten tosin jäikin moneksi moneksi vuodeksi. Ala-asteella haukkuivat vain läskiksi, kuten myös suuren osan yläasteajasta, kunnes 9. luokan puoleenväliin mennessä olin ainoan kerran ikinä terveystarkastuksen punnituksessa normaalipainoisen rajoissa - 178cm ja 74kg.
Tuntuihan tuo helvetin hyvältä, mutta hieman erakkomaisen ja ujon luonteeni vuoksi en tuosta hyötynyt, olinhan epäsosiaalinen ja omasin vielä nörtin tunnusmerkitkin: silmälasit ja pitkän tukan. Paljon sain aina vittuilua osakseni.

Silloinen tuttava (kaverin kaveri), jonka olin vain muutamaan kertaan tavannut, kertoi aloittaneensa punttiharrastuksen. Eihän siihen sen kummemmin huomiota silloin kiinnittänyt, mutta tutustuttuani ukkoon kunnolla alkoi meikäläisenkin punttiura. Taisi olla juuri kevätlukukauden alussa, kun sinne mentiin heilumaan. Eihän siinä mitään osattu, kolme kertaa viikossa mentiin vääntämään raivolla ja rumalla formilla hauista, penkkiä, ojentajia taljoissa, mahdollisesti vähän vipareita ja ylätaljaa (tottakai kovin jätkä oli se, joka sai 100kg:ta heilautettua mahdollisimman korkealle). Tulihan niitä jalkojakin pumppailtua silloin tällöin, muttei tietämystä treeneistä ollut ollenkaan.

Mutta kyllä se vaan alkoi nopeasti tuntua ja näkyä, olisikohan maaliskuuta ollut kun eräskin vittuilija tuli "KÄYT KUULEM SALIL?! PALJO PENKKI?!" "Noh, sellatteet 70kg nousee" ":O no ei vittu varmaa!". Itsevarmuutta alkoi löytyä, letti lähti ja lopetin silmälasiankin käyttämisen. Saman tien alkoi aivan uusi sosiaalisuuden jakso, enää ei tullut juteltua vain niille muutamalle luottofrendille. Päättäjäisjuhlien lähestyessä penkkitulos nousi siihen 85 kiloon - samoihin koulun "isoimpien ja arvostetuimpien" bodarien kanssa, mutta ulkomuodoltani olin jo kookkaampi, ja kuinka egoa hivelikin se, kun eräskin näistä "kovista" totesi "Jumalauta, haluun noi hartiat!" :) Siitä lähtien on sitä rautaa väännetty, samanlaisella lelupunttailulla sain vielä 15-kesäisenä loppuvuodesta sen 107.5kg penkistä, joka oli aikanaan niin kovaa suoritusta että :D

16v kun tuli tauluun tuli kuvioihin ensimmäinen kunnollinen ohjelma, ja täysin erilainen suhtautuminen punttikseen. Tällä tiellä sitä ollaan hyvä, punttiksesta on kasvanut suuri ja tärkeä osa minua, eikä tietoakaan lopettamisesta :)
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Marky Mark serkkutytön huoneen seinällä joskus 90 -luvun alussa.. Sitten tanko- ja käsipainot omaan huoneeseen sängyn alle ja 14 -vuotiaana 1. kerran salille vanhalle Atleticolle Tampereella :) Ensimmäisen 10 -kerran kortin ostin 15 -vuotiaana.. Ja 23 -vuotiaana päätös, ettei treenejä jätetä väliin.. Eikä olla jätetty..
 
Elettiin vuotta -92, kun eräänä kesäisenä päivänä, näin synnyinkaupunkini uimarannalla kaksi mua muutaman vuoden vanhempaa jätkää jotka olivat puntanneet jonkin aikaa, ja uskoakseni jotain pientä voisilmää "ryssä vitosten" muodossa oli jo koneessa. Jätkät potkivat siinä palloa ja hieman kauempana oli 5 tyttöä ottamassa aurinkoa. Muistan elävästi näiden tyttöjen ihailevat katseet, kun zoomailivat näitä kahta lihaksikasta urosta ja silloin koin valaistuksen.

SALI = LIHAKSIA = PIMPPIÄ!!

Siitä se sitten lähti.
 
Hmmm, noin 7 v sitten erosin avokistani ja muutin omakotitalosta kerrostaloon. Yllättäen vapaa-aikaa alkoi löytymään runsaasti ja jotain tekemistä oli keksittävä.
Eräs kaverini muutti erinäisistä syistä väliaikaisesti meikäläisen luokse ja siinä sitten porukalla alettiin huvikseen kolistelemaan painojen kanssa (mulla oli oma penkki ja hieman levypainoja). Myöhemmin sitä sitten uskaltautui oikealle salille kaikenmaailman liharekkojen sekaan :D
 
Aina pitänyt käydä, aina puhunut siitä

Olen niitä henkilöitä jotka aina puhuivat salille menosta mutta en koskaan saanut aikaan, pari kertaa oli treenikassi pakattuna kun kaverin kanssa piti lähteä mutta kaveri sitten aina jätti väliin. Eikä sinne uskaltanut yksin mennä. Ei kumpikaan meistä 10 vuotta sitten tiennyt mitään salilla treenaamisesta, hän ei vieläkään tiedä mitään. Sitä jännitti ja hermostutti että minkälaista porukkaa siellä on. Tyydyin sitten tekemään satunnaisesti juttuja käsipainoilla ja omaa elopainoa käyttäen. Pääsin ihan "hyvään" kuntoon inttiä varten aikanaan vielä kun siihen yhdisti hölkkäämisen.

Sitten kun muutin opiskelemaan uudelle paikkakunnalle niin täällä kaveri jaksoi näyttää minulle parin kuukauden ajan mitä salilla voi tehdä, sitten kun sain sen itseluottamuksen tekemiseen ja tajusin että salilla on oikeastaan aika normaalia väkeä niin pystyin jatkamaan itse. Tällä tiellä ollaan nyt oltu kohta 2 vuotta. Joskus on harmittanut että on antanut niinkin triviaalin asian pitää minut poissa salilta että jos olisi jo 10 vuotta sitten miehistynyt ja aloittanut niin sitä voisi olla jo pitkällä. Kuitenkin parempi että on aloittanut, eikä 27 -vuotiaana peliä vielä menetetty ole.

Muutamat henkilöt joita olen yrittänyt saada käymään salilla (heidän pyynnöstä) ovat valittaneet samoista asioista joita itse aikanaan pelkäsin, heistä tuntuu että heitä tuomitaan ja että heitä tuijotettaisiin siellä. Se on kai pitkälti yksilökohtainen kokemus. Itsestä ei oikeastaan kertaakaan tuntunut siltä kun kerran selvisin salille asti. Jotkut myös tuntuvat hermostuvan siitä kun isoja tyyppejä on lähellä, yksi kaveri on monta kertaa ilmaissut huolestumisensa siitä että tuleeko niitä lihaskimppuja hänenkin salillensa joku päivä. Salille jossa ei ole penkkiä eikä kyykkytelinettä. On monia ihmisiä jotka varmasti haluavat treenata mutta kokevat kovien treenaajien läsnäolon pelottavana, tämän takia planet fitness.

Kyllä tähän myös liittyy osaksi samoja asioita kuin monella tuntuu olevan, on tönitty pari kertaa liikaa myönnän sen. Yksi motivaatiotekijä oli kun ventovieras tuli kerran juhlissa painimaan minulta kaljaa pois kädestäni ja vieressä tutut ja vieraat nauroivat tälle. Itseä ei huvittanut ollenkaan ja mietin että onko se ok käydä päälle kun olen tällainen ruipelo. Tämä siis tapahtui ihan 3 vuoden sisään, hän ei saanut sitä kaljaa mutta molemmin käsin sai pitää kiinni.

Mitä tulee pillun saamiseen niin ehkä tämä auttaa sen osalta ehkä ei, parempi olla miettimättä. Enemmän olen saanut ennen salilla käyntiä kuin tämän treenaamisen aikana mutta se taas johtuu toisista syistä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom