SUPERCARB 1kg -40%

Keskustelua silikoneista yms. muusta kauneuskirurgiasta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Faidra
  • Aloitettu Aloitettu
Tuo autiosaari oli nyt vähän kaukaa haettu. Jos esim ajatellaan, että onko sulla itsellä hyvä olla esim. intiimisti miehen kanssa jos pidät rintojasi liian pieninä? Ja päädyt silareihin, niin otatko sillon ne sun itsesti vuoksi vai sen miehes. Tottakai jotku saattaa pelkästään miestenki takia ne ottaa, mutta päällimmäisenä syynä se taitaa kuitenkin olla juuri tuo, että kokee olonsa hyväksi jos on sellaset rinnat mitä haluaa, eikä koko aikaa tarvi funtsia mitkä koirankorvat tuossa roikkuukaan.
 
Supermass Nutrition: Super Meal 1 KG -30%
On helppo sanoa, että rinnat eivät ole minulle tärkeät tai siinä ne vaan "olla möllöttää" niin kuin Gillianne ihanasti kirjoitti :) , jos nimittäin on rinnat.

Toki. Siksipä mainitsinkin ihan erikseen, etten ole tosiaankaan tuomitsemassa ketään silikonit ottanutta/niitä harkitsevaa. En katso, että olisi millään lailla minun asiani niin tehdä.
 
Olen silti sitä mieltä, että moni haluaa rinnat sitä varten, että voi itse hyväksyä itsensä. Ja niin kuin aiemmin sanoin, ympäristö vaikuttaa siihen millaisia me olemme.

Olen Hipan kanssa samaa mieltä. Tässä oma tarinani: hankin itse silikonit 21-vuotta täytettyäni, tosin olin jo vuosia haaveillut isommista rinnoista, silikoneja aloin harkitsemaan ehkä pari vuotta aiemmin kuin ne oikeasti hankin.

Olin teini-ikäisestä asti kärsinyt rinnattomuudesta/tosi pienistä rinnoistani - monet itkut on asian takia itketty. En edes tarvinnut rintsikoita missään vaiheessa. Sairastin anoreksian 13-17-vuotiaana, en tiedä jos se vaikutti rintojen kehitykseen/lopulliseen kokoon merkittävästi. Jossain vaiheessa ostin a-kupin rintsikat joihin tungin täytteitä, eli ne "kumpareet" jotka paidan läpi näkyi oli vain irroitettavia push up -tyynyjä rintaliiveissä. Masentavaa jos mikä :( Siinä vaiheessa ei olisi voinut kuvitellakaan antaa yhdenkään miespuolisen tulla kosketusetäisyydelle..

Vajaa parikymppisenä tervehdyin anoreksiasta ja pääsin lopulta normaalipainoiseksi mutta se ei vaikuttanut rintojen kokoon kovinkaan paljon. Lopulta kypsyin koko tissi-asiaan niin paljon että marssin kauneuskirurgiaklinikalle. Leikkaus suoritettiin Tallinnassa, hinta oli markka-aikaan alle 20 000 mk. Kaikki sujui hyvin ja olin tosi tyytyväinen päätökseeni. Voin sanoa rehellisesti, että silikonien hankkimisella oli iso merkitys itsetunnolleni enkä ole kertaakaan katunut että kävin leikkauksessa. Oli uskomaton tunne kun pystyi käymään ostamassa rintsikat ilman että pieninkin koko roikkui ja siellä sovituskopissa joutui seisomaan itku kurkussa. Uskon että silikonien ottaminen näkyi minussa (ilmeisen muutoksen lisäksi) myös lisääntyneenä itsevarmuutena. En tosin väitä että rintojen koko olisi minulle tai kenellekään muullekaan ainoa tai tärkeinkään itsevarmuuden osatekijä - kuitenkin "rintojen saaminen" vaikutti kohdallani positiivisesti.

Leikkauksen jälkeen rinnat olivat b-kupit, nykyään lähempänä c:tä - ehkä olen jossain vaiheessa lihonut sopivasta paikasta? :D

Nyt kun minulla on ollut silikonit oikeastaan täsmälleen 5 vuotta, koen että haluaisin uuteen leikkaukseen. En tiedä johtuuko ilmiö kapseloitumisesta vai mistä, mutta rinnat eivät enää näytä niin luonnollisilta kuin aikaisemmin. Kummaltakin sisäsivulta voi tuntea implantin reunan (??) ja nähdäkin välillä, varsinkin jos rintoja nostaa. Tästäkin huolimatta en kadu silikonien ottamista, varauduin uusintaleikkaukseen jo silloin kun ne hankin.

En olisi millekään muulle forumille kirjoittanut koko rinta/silikoniasiasta mutta tänne uskaltauduin, kun Punttimimmien oma forumi on muutenkin asiallinen. Siitä hyvästä :thumbs:
 
Kelly sanoi:
Olin teini-ikäisestä asti kärsinyt rinnattomuudesta/tosi pienistä rinnoistani - monet itkut on asian takia itketty. En edes tarvinnut rintsikoita missään vaiheessa. Jossain vaiheessa ostin a-kupin rintsikat joihin tungin täytteitä, eli ne "kumpareet" jotka paidan läpi näkyi oli vain irroitettavia push up -tyynyjä rintaliiveissä. Masentavaa jos mikä :( Siinä vaiheessa ei olisi voinut kuvitellakaan antaa yhdenkään miespuolisen tulla kosketusetäisyydelle..

Voi Kelly, miten tutulta kuulostaa! Tuntuu jotenkin lohdulliselta, että jollain muullakin on ollut samanlaista. Minun mielestäni on upeaa, että nykyään on mahdollista tehdä asialle jotain. Kenenkään ei ole pakko kärsiä rinnattomuudesta koko elämäänsä.

Ja tuosta reunojen tuntumisesta myös minulla on kokemusta. Kun rasvat on alhaalla, implantin reunan voi tuntea ihon alla. Se ei kuitenkaan näy, eikä mieheni edes tunne sitä, vaikka olen joskus käskenyt tunnustelemaan.:D Implantin voi asettaa myös rintalihaksen alle, jolloin reunoja ei tietenkään näy, mutta se olisi voinut hankaloittaa treenaamista.

Kiva, kun aihe on herättänyt paljon keskustelua! :)
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
En nyt halua puuttua keskusteluun (kinaan) silikonien eettisestä, moraalisesta tai mahdollisesta korruptoivasta vaikutuksesta ;) , mutta haluan kertoa analogian kautta jotain...

Eilen mua "yritti iskeä" todella fiksu kundi, jonka line oli: mitäs kaunis isotissinen nainen? Hänen typeryytensä nyt on ilmeistä ja tuijotteli vielä rintojani koko ajan minulle puhuessaan... Mutta pointsini on, että mulla on itse asiassa melko pienet rinnat. Ne on b-kupit aina, kun olen vähän tuhdimmassa kunnossa (nyt) ja sulaa pieniksi a-kupeiksi, kun laihdun vähänkään. Rinnat lähtevät aina ekana. Mutta siis tälle kundille mulla oli ne isot tissit. Eikä mun mielikuvat tai "todellisuus" vaikuttanut siihen mitenkään.

Tämä vain kertoo, kuinka riippuvaista kaikki on katsojan näkökulmasta. The beauty is in the eye of the beholder... Eikä sitä voi koskaan ohittaa, eikä kaikkia täysin miellyttää.

Samanlainen juttu kävi, kun olimme pari vuotta sitten Kiinassa. Tunsin itseni TANKIKSI, kun yksikään niistä kauniista, siroista tytöistä ei taatusti painanut yli 45 kiloa. Silti, kun puhuin yksien tyttöjen kanssa, he onnittelivat minua: You have such beautiful big breasts. You're very lucky.... Minä runsaine a-kuppeineni olin aika :eek: :nolo: siinä vaiheessa.

Itsetunto kannattaa varmistaa muuta kautta, mutta itsevarmoille, itsetuntoisille ja itsensä tunteville ihmisille silikonit voi ehkä olla hyvä vaihtoehto. Vaikka olenkin luomun puolesta, ihan vain jo senkin takia, että itseään ei tarvitsisi joutua veitsellä muokkaamaan - oli se halusta tai ei.
 
Mielenkiintoinen aihe...:) kyllä se monelle tuntuu olevan naiseuden mitta ne (sopivat) rinnat...itsekin voisin harkita joskus leikkausta. Tärkeää on kuitenkin se, että tissit on laitettu itse kunkin rintakehän muodon mukaan...anatomiset (eli ne pisaramalliset) näyttää lähestulkoon aidoilta ja kunhan koko ei ole mallia pornotähti, niin varmasti näyttääkin myös hyvältä.
 
Mielenkiintoinen aihe...:) kyllä se monelle tuntuu olevan naiseuden mitta ne (sopivat) rinnat...itsekin voisin harkita joskus leikkausta. Tärkeää on kuitenkin se, että tissit on laitettu itse kunkin rintakehän muodon mukaan...anatomiset (eli ne pisaramalliset) näyttää lähestulkoon aidoilta ja kunhan koko ei ole mallia pornotähti, niin varmasti näyttääkin myös hyvältä.


Pisaran mallisissa on vaan se huono puoli, että ne saattavat kääntyä rinnan sisällä väärin päin, esimerkiksi maidon noustessa rintoihin. Niin kuin tietenkin pyöreätkin, niissä kääntyminen ei vaan haittaa mitään, kun ovat samanmuotoiset jokapäin. Minä olin etukäteen suunnitellut ottavani juuri pisaraimplantit. Kun olin nähnyt ennen-jälkeen kuvia ja kuullut molempien vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet, päädyin kuitenkin pyöreisiin implantteihin. Myös pyöreillä saadaan erittäin luonnollisen näköinen lopputulos, kunhan koko on muuhun vartaloon sopiva.
 
En voisi ikinä leikellä itseäni mistään kohdasta. Tisseihini olen erittäin tyytyväinen, vaikkeivat ne kovin isot olekaan. Ryhtiä ja kiinteyttä niissä on treenin ansiosta sitäkin enemmän.

Sen enempää ketään moralisoitmatta tai aiheeseen puuttumatta..

*poistuu ennen kuin saa turpaansa*
 
esni sanoi:
Samanlainen juttu kävi, kun olimme pari vuotta sitten Kiinassa. Tunsin itseni TANKIKSI, kun yksikään niistä kauniista, siroista tytöistä ei taatusti painanut yli 45 kiloa. Silti, kun puhuin yksien tyttöjen kanssa, he onnittelivat minua: You have such beautiful big breasts. You're very lucky.... Minä runsaine a-kuppeineni olin aika :eek: :nolo: siinä vaiheessa.

Ei hitto kuulostaa tutulta. :lol2: Kiinasta on ihan mahdotonta ostaa rintsikoita, vaikka niitä tietty siellä on. Jotekin ne kupit on ihan käsittämättömän lähellä toisiaan. Just tänään kävin Stockalla ja tax freen piikkiin meni viidet rintsikat, jospa niillä hetkisen pärjäilisi. :D

Kiinassa TODELLAKIN huomaa, jos jollain on esim. vain B-kuppi. Aivan sama asia kuin syvimmässä Afrikassa yötä mustempien kavereiden joukkoon kuuluu yksi albino. Kuka ei kuulu joukkoon? -olo on ihan todellisuutta. Meidän suomalaisporukassa on muutamia vähän rintavampia naisia, jotka todellakin aiheuttaa kummastusta, tuijotusta, osoittelua, ihanmitävain. :rolleyes:
 
Mä oon vaattet päällä (ja siellä alla siis hennesin superlonitissit...) tyytyväinen ulkonäkööni.

:lol2: Siis tuo "hennesin superlonitissit" nauratti mua ihan sikana... Hyvä ilmaus. :thumbs:

Itse olin joskus nuorempana (teini-ikäisenä) kovinkin tyytymätön vartalooni, ts. siihen että peppua on, mutta rintoja ei hirveästi. Nyttemmin "aikuisena" suhtaudun toki asiaan eri tavalla. Enää ei ole väliä, onko kaverilla suuremmat rinnat...

Pidän kyllä rinnoistani, ne ovat todella kauniit. Saman kokoiset ja -muotoiset, symmetrisen pyöreät, mutta auttamattoman pienet. Mieheni kyllä pitää rinnoistani, tässä "koko-ongelmassa" ei ole kyse kenenkään muun kuin omista mielipiteistäni. Enkä juuri nyt tällä hetkellä muutenkaan ole vailla mitään lisätäytöksiä, mutta ehkä joskus, kun olen imettänyt jne. En sulje pois tätä vaihtoehtoa, ennemmin pidän todennäköisenä sitä että voisin ottaa täytettä. Toki tähän asiaan tulee tutustua ja harkita, voihan se olla että mieli muuttuu. Mutta kuten sanottu, ei ole tämän päivän juttu.

Menee off topiciksi, mutta vielä asiaa rinnoista... Mulla on melko rasvaton yläkroppa, vaikka siis lihon, ei rasvaa kerry navan yläpuolelle (ääritapauksia en aio kokeilla :D). Rinnat ovat lähinnä se kudospallukka, mikä nahan alla on - kun jännitän rintalihakset, tulee esille kaksi symmetrisen pyöreää pallukkaa. Mieheni joskus sanoi, että voisi tunnustelemalla ja katsomalla luulla, että ovat pienet silikonipallukat (?). Iho rintojen kohdalta on mielettömän kireällä, jo pienet turpoamiset tekee kiepää.. Liekö minun olisi edes mahdollista näitä lisää täyttää ilman että halkeaisin?
 
Tää on kyllä mielenkiintoinen keskustelu...pienitissisenä on silikonit käynyt itselläkin joskus mielessä, mutta...sitten kuitenkin asiaa tarkemmin mietittyäni olen tullut siihen tulokseen että itsetuntoni kärsisi enemmän siitä, että antaisin tavallaan periksi yhteiskunnan vaatimuksille ja odotuksille laittamalla silikonirinnat, koska olen pyrkinyt siihen että rakennan itsetuntoni muun kuin ulkonäön varaan. Olen tehnyt sitä ihan liian pitkään, että olen tuijottanut vain ulkonäköäni ja joskus ollut siitä jopa riippuvainen. Kunnes tuli tunne, että mitä mulle jää jos ns. menetän kauneuteni. Tajusin, että voin joutua vaikka onnettomuuteen tms. ja menee naama ihan paskaksi. Sitten päätin, että sen hyvän itsetunnon on lähdettävä muusta kuin ulkonäöstä. Lisäksi silikoneihin liittyvät terveysriskit on mun mielestä sen verran kovat, että en ois valmis ottaan sitä riskiä.

Tottakai useastikkin vituttaa, että on pienet tissit ja jotkut vaatteet istuu huonosti ja välillä on tosi toispuoleinen olo (siis alaosa isompi ku yläkroppa) ja olis varmaan naisellisempi olo kuin olis isommat tissit. Mutta tästä kaikesta huolimatta, olen päättänyt että en silikoneja laita. Olen siis niitä kyllä miettinyt ja en halua tuomita ketään, koska jokainen tekee omat ratkaisunsa ja elää omaa elämäänsä. Itse kuitenkin koen, että vaikka välillä ottaakin pienitissisyys päähän, niin en silti ole jäänyt mistään paitsi ja miehiä on riittänyt yllin kyllin.

Sitten vielä kysymys niille, joilla on silikonit. Onko teillä mennyt kaikki hyvin, eli ettei oo tullut mitään terveydellisiä ongelmia silareiden takia? Ja koitteko että lääkäri kertoi riittävästi silikoneiden riskeistä jne.?

Lisäksi vielä linkki sivuille, josta löytyy aika paljon tietoa silikoneista yms. Ehkä nämä sivut oli lopullinen niitti sille, että päätin sanoa ei implanteille.http://www.silikonitieto.net
 
En voisi ikinä leikellä itseäni mistään kohdasta. Tisseihini olen erittäin tyytyväinen, vaikkeivat ne kovin isot olekaan. Ryhtiä ja kiinteyttä niissä on treenin ansiosta sitäkin enemmän.

Sen enempää ketään moralisoitmatta tai aiheeseen puuttumatta..

*poistuu ennen kuin saa turpaansa*

Täysin turha kommentti! Eihän kukaan, joka on rintoihinsa tyytyväinen tai saatipa sitten erittäin tyytyväinen, halua mennä leikeltäväksi. Threadin aloittaja tuskin kaipasi tällaistä tietoa pyytäessään tietoa silikoneista.
 
Mulla on sellainen leuanalainen iho, että luulen, että musta tulee sellainen helttatyyppi. Jos niin käy niin menen aivan takuuvarmasti leikkaamaan heltan pois.

Toinen, mitä teen heti, kun rahat antaa periksi niin pistän mulle yhden laminaatin. Mulla on yksi hammas vähän taaempana kuin muut, mikä vaivaa mua ihan kamalasti enkä halua hymyillä kenenkään nähden.

Jossain vaiheessa haluaisin pistää kruunut kaikkiin hampaisiin, jotta mullakin voisi joskus olla kaunis hymy.

Ai minäkö epävarmuuden multihuipennus ;)

En näe kauneuskirurgiassa mitään pahaa, kunhan henkilö tekee sen itsensä tähden eikä kenenkään painostamana. Ja kunhan se homma pysyy hanskassa.
 
Minä kyllä ymmärsin aloitusviestin ihan niin, että asiasta voi keskustella kaikenlaista. Tietysti mukana oli myös kysymykset leikkauksen läpikäyneiltä...

Minua muuten kiinnostaa sellainen yksityiskohta leikatuista rinnoista (suurennetuista tai pienennetyistä), että palautuuko niihin tunto ihan täysin normaaliksi? Huonoja kokemuksia toisesta leikkauksesta (ei esteettistä kirurgiaa)...
 
Täysin turha kommentti! Eihän kukaan, joka on rintoihinsa tyytyväinen tai saatipa sitten erittäin tyytyväinen, halua mennä leikeltäväksi. Threadin aloittaja tuskin kaipasi tällaistä tietoa pyytäessään tietoa silikoneista.

No johan on! Luulin että tämä oli keskustelufoorumi. Tämä olikin siis vain niille, jotka haluavat silikonit. VOisiko tredin otsikon kenties muuttaa? Minun mielestäni keskustelussa saa olla myös erimieltä.
 
Niinno... En ehkä ottaisi silareita, mutta hankin laserleikkauksen silmiin, ettei tarvitsisi käyttää (myös rumentavina pidettyjä) silmälaseja. Sehän oli tietenkin myös kyvykkyyteni kannalta tärkeä operaatio - ennen olin suht sokea ilman laseja - mutta suuri merkitys oli myös sillä ulkonäköseikalla, että saan kasvoni ja silmäni näkyviin. Taitaa olla hiukan :offtopic: , mutta liittyi kuitenkin mielestäni just tuolla rajalla kulkemiseen... kauneusleikkaus vai vain leikkaus.
 
3 kpl Basic Nutrition Whey (3 kg) -25%
Uh oh... niin, siis en kyllä aloittanut siksi tätä threadia että olisin menossa leikkaukseen tai edes vakavasti harkinnut asiaa, vaan siksi että näin tyttöjen haluavan keskustella asiasta. Toki asia on käynyt itselläkin usein mielessä, mutta tuskin tulen ainakaan lähivuosina täytettä hankkimaan vaikka siihen joskus vielä päätyisinkin.

Tottakai tässä threadissa saa keskustella asiasta monelta kantilta ja kertoa mielipiteensä. Sitä tosin en halua, että täällä alkaa kuulla "silikonit laitattavat tytöt on tyhmiä bimboja" -juttua. Uskon, että jokaisella silarit hankkivalla on siihen oikea syy ja tarve (oli se kuinka vähäpätöinen jonkun mielestä hyvänsä). Mielestäni tällaiset ovat henkilökohtaisia päätöksiä joihin muiden mielipiteillä ei pitäisi olla vaikutusta.

Ensimmäinen asia jonka itsessäni korjaisin, mieluiten mahdollisimman pian, on hampaat. En tykkää nököhampaistani ja olen aina jotenkin karttanut isosti hymyilyä sen vuoksi, etenkin kuvissa. Viime vuosina olen tullut sallivammaksi näiden ns. virheiden suhteen. Uskon kuitenkin, että suora ja valkoinen hammasrivistö saisi mut tyytyväisemmäksi omaan ulkonäkööni. Ei sillä että missään oikeassa kriisissä olisin näinkään. :)
 
Oli se tuskaa pitää niitä rautoja ja sitten vielä yörautoja vuosikausia, sitä tuskien taivalta! :itku: :wall: Ja silti on etuhampaat vähän vinossa. Mä olen päätyny siihen, että ajattelen, että ne on vaan seksikkäät sillai. :D
 
Ensimmäinen asia jonka itsessäni korjaisin, mieluiten mahdollisimman pian, on hampaat. En tykkää nököhampaistani ja olen aina jotenkin karttanut isosti hymyilyä sen vuoksi, etenkin kuvissa. Viime vuosina olen tullut sallivammaksi näiden ns. virheiden suhteen. Uskon kuitenkin, että suora ja valkoinen hammasrivistö saisi mut tyytyväisemmäksi omaan ulkonäkööni. Ei sillä että missään oikeassa kriisissä olisin näinkään. :)

Aivan uskomatonta! Mun mielestä sulla on tosi kaunis hymy! Oon ollut ihan kade ja ajatellut, että voi kuinka mullakin olisi tuollainen smaili kuin sulla.
 
Pistänpä tälle aiheelle oman threadin pystyyn, kun tämä aihe selvästi aina vähän väliä tyttöjä kiinnostaa ja puhuttaa. Mitä mieltä olette silikoneista? Kuinka moni silarit laitattanut puhuu niistä? Miten suhtaudutte jos joku kysyy rintojen aitoudesta?

Tuli tämä asia mieleen tästä postista:



Sitten ne peruskysymykset: Missä laitatit, mitä maksoi, kuinka kauan paranemiseen meni aikaa? Onko tullut komplikaatioita tai onko ollut muuten mitään ongelmia? Mitä tekisit toisin jos nyt voisit vielä päättää uudestaan?

Sitä huomaa olevansa pienoisessa kriisissä, kun ennen aina niin naisellinen kroppa alkaa rasvan vähenemisen myötä muistuttaa pikkupojan vartaloa. Ok, no ei ihan vielä niin pahasti, mutta huomattava se muutos on nytkin jo alkutilanteeseen. Mielenkiintoista olis kuulla niiden kokemuksia jotka ovat päätyneet rintavarustuksen kohennukseen.

EI FLEIMAUSTA tähän threadiin, kiitos. Pysytään asialinjalla. :)

Oletko Faidra muuttanut tuota alkuviestiä? Jos sitä ei ole muutettu, olen lukenut sen alun perin huolimattomasti. Pahoittelen erehdystäni. En huomannut alussa olevia kysymyksiä, siis noita mielipidejuttuja ollenkaan. Ymmärsin aiheen nimenomaan niin, että mielipidekeskustelua ei tähän haluttu, vaan tietoa leikkauksen läpikäyneiltä mimmeiltä. Kuvittelin kertovani kokemuksista siksi, että niistä olisi hyötyä jollekin silikoneja harkitsevalle.
Aiemmin en ole asiasta keskustellut kenenkään kanssa, miestäni tietysti lukuun ottamatta. Enkä olisi kirjoittanut tännekään, jos olisin tiennyt millainen keskustelu/väittely tästä sukeutuu. Vähän kaduttaa. Jos lukisin vasta nyt threadin läpi, en haluaisi osallistua koko keskusteluun.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom