Keskitetty tupo menee nurin

Mun työpaikka on siis eräänlainen "painotalo", jossa on myös paljon ns. jälkikäsittelyduunia eli pakkaamista ja sitten tietysti omat hommat eli varasto ja lähettäminen.

Jos siellä on kerran monenlaista duunia, niin olisi täysin mahdollista ehdottaa esim pomolle oppisopimusta, yms eri duuniin firman sisällä.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tiedän ettei kuulu firman tuloksesta työntekijälle senttiäkään. Mutta milläs perustelet sen että työntekijän pitäisi joustaa palkassa alaspäin jos firmalla menee huonosti? Ei kuulu tuokaan työntekijälle, se on omistajan voivoi jos ei firma tuota sentin latia.

Ei tota palkan joustamista suhdanteiden mukaan voi mitenkään perustella jos siitä firman tuloksesta ei osa kuulu työntekijälle. Tai kertokaa miten voi? Niin että myös se työntekijä on siinä hyötyvä osapuoli? Jos firman ei kannata huonoina aikoina pitää 100 työntekijää, vaan 80 riittää kun työtä on vähemmän, on 100% varmaa että ne 20 saa kenkää vaikka palkat joustas mihin suuntaan tahansa. Noususuhdanteessa taas palkataan lisää väkeä kun työtä on enemmän mitä jo töissä oleva porukka ehtii tekemään. Itse en ikinä usko että palkkajoustot tätä asiaa muuttas mihinkään, tai sitten irtisanomisesta pitäs tehdä helvetisti kalliimpaa lystiä mitä se nyt on. Ei varmaan hyvä ratkaisu tuokaan.

Olet ehkä ymmärtänyt työmarkkinat väärin. Vaikka käytännössä firmoissa usein onkin me-henkeä, periaate on se, että firmat ostavat työntekijöiltä heidän työaikaansa, vaikkapa tuntiperusteisesti tai kuukausittain. Irtisanomisajat jne. on sitten jälkikäteen rakennettu molempien osapuolten etujen suojelemiseksi, mutta sinällään ne ovat vapaille työmarkkinoille rasite (enkä siis väitä että ne olisivat itsessään huono asia, joten en jaksa tästä alkaa kinaamaan).

Periaatteessa, jos firman tilanne on niin huono, että se ei pysty maksamaan työntekijöille korkeaa palkkaa, ja palkoissa joustettaisiin, kukaan tuskin olisi pakotettu jäämään töihin tällä huonommalla palkalla. Tilanne on pitkälti sama kuin vaikkapa torilla jossa myydään kalaa; kun kalaa ei ole hirveästi saatavilla hinta nousee, ja ylitarjonnan sattuessa hinta laskee. Tällä tavalla harvinaisen tarpeelliset ammattilaiset saavat yleensä parempaa palkkaa kuin vähemmän tarpeelliset. Palkkatilanteeseen pystytään vaikuttamaan myös kiristyksellä (mm. paperimiehet), mutta "terveillä" työmarkkinoilla myydyn työn hinnan kuuluisikin elää suhdanteiden mukaan. Esim. rakennusalalla tämä näyttäisi olevankin edessä.

Tästä seuraa se, että jos firmalla menee huonosti, se joutuu toisinaan kustannuksia säästääkseen irtisanomaan leikatakseen palkkakuluja. Palkkakuluja voitaisiin vähentää myös palkanalennuksilla, mutta esim. suomessa kukaan ei uskalla moista edes ehdottaa. Ainakin Saksassa tämä on otettu käyttöön vaihtoehtona irtisanomisille. Jos firmalla menee hyvin, sillä kyllä on parempi palkanmaksukyky, mutta tämä ei luo mitään edellytystä sille, että firma olisi jotain suoranaisesti velkaa työntekijöilleen. Yrityksen tehtävä on kuitenkin tuottaa voittoa omistajilleen, ei tehdä nollatulosta työntekijöidensä hyvinvoinnin maksimoimiseksi. Jos työntekijät haluavat päästä osalliseksi tuloksesta, he usein voivat ottaa osan yrityksen riskistä kantaakseen ostamalla osakkeita.

Irtisanomisten kalleus vaikuttaa myös niin, että yritys ei välttämättä uskalla vakituistaa työntekijöitään, ja on kaiketi yksi suurista pätkätyöllisyyden aiheuttajista.
 
Olet ehkä ymmärtänyt työmarkkinat väärin. Vaikka käytännössä firmoissa usein onkin me-henkeä, periaate on se, että firmat ostavat työntekijöiltä heidän työaikaansa, vaikkapa tuntiperusteisesti tai kuukausittain. Irtisanomisajat jne. on sitten jälkikäteen rakennettu molempien osapuolten etujen suojelemiseksi, mutta sinällään ne ovat vapaille työmarkkinoille rasite (enkä siis väitä että ne olisivat itsessään huono asia, joten en jaksa tästä alkaa kinaamaan).

Periaatteessa, jos firman tilanne on niin huono, että se ei pysty maksamaan työntekijöille korkeaa palkkaa, ja palkoissa joustettaisiin, kukaan tuskin olisi pakotettu jäämään töihin tällä huonommalla palkalla. Tilanne on pitkälti sama kuin vaikkapa torilla jossa myydään kalaa; kun kalaa ei ole hirveästi saatavilla hinta nousee, ja ylitarjonnan sattuessa hinta laskee. Tällä tavalla harvinaisen tarpeelliset ammattilaiset saavat yleensä parempaa palkkaa kuin vähemmän tarpeelliset. Palkkatilanteeseen pystytään vaikuttamaan myös kiristyksellä (mm. paperimiehet), mutta "terveillä" työmarkkinoilla myydyn työn hinnan kuuluisikin elää suhdanteiden mukaan. Esim. rakennusalalla tämä näyttäisi olevankin edessä.

Tästä seuraa se, että jos firmalla menee huonosti, se joutuu toisinaan kustannuksia säästääkseen irtisanomaan leikatakseen palkkakuluja. Palkkakuluja voitaisiin vähentää myös palkanalennuksilla, mutta esim. suomessa kukaan ei uskalla moista edes ehdottaa. Ainakin Saksassa tämä on otettu käyttöön vaihtoehtona irtisanomisille. Jos firmalla menee hyvin, sillä kyllä on parempi palkanmaksukyky, mutta tämä ei luo mitään edellytystä sille, että firma olisi jotain suoranaisesti velkaa työntekijöilleen. Yrityksen tehtävä on kuitenkin tuottaa voittoa omistajilleen, ei tehdä nollatulosta työntekijöidensä hyvinvoinnin maksimoimiseksi. Jos työntekijät haluavat päästä osalliseksi tuloksesta, he usein voivat ottaa osan yrityksen riskistä kantaakseen ostamalla osakkeita.

Irtisanomisten kalleus vaikuttaa myös niin, että yritys ei välttämättä uskalla vakituistaa työntekijöitään, ja on kaiketi yksi suurista pätkätyöllisyyden aiheuttajista.

Ymmärrän kyllä joka rivin tästä. Ja ehkä mun pessimistisyys tähän aiheeseen liittyy omaan työpaikkaani. Tällä firmalla menee aina niin "huonosti" että laskisivat varmasti surutta palkkoja jos siihen mahdollisuus olisi, vaikka 2005 tuli ennätystulos ja tämävuosi taitaa rikkoa ton mennen tullen. 2006 oli vähän huonompi investoinneista johtuen, eli ei mitään heikkeneviä näkymiä tai mitään sellaista.

Hyvä vaihtoehto olisikin mahdollisuus ostaa työpaikkansa osakkeita, mutta se ei valtaosalla ole mitenkään mahdollista jollei satu työsekentelemään pörssiyhtiössä ja niiden osuus työmarkkinoista kokonaisuudessaan ei (muistaakseni) kovin iso prosenttiosuus ollut.

Itsekin voisin ostaan oman työpaikkani osakkeita, mutta se on jo 100% mahdottomuus! Ja varmaan monella muullakin on näin.
 
Kyllä rahalla osakkeita saa vaikkei pörssiyhtiö olekkaan.

Tän roskan omistaa joku säätiö, että aika vaikeeta on. Eikä taida muutenkaan kovinkaan monen firman osakkeet ihan kelle tahansa halukkaalle lähteä, vaikke euronipun kanssa menisikin kyselemään. Voi toki olla että olen väärässäkin, kun ei kokemusta ole. Ja hullun hommaa niitä on ylihinnallakaan ostaa.
 
Ymmärrän kyllä joka rivin tästä. Ja ehkä mun pessimistisyys tähän aiheeseen liittyy omaan työpaikkaani. Tällä firmalla menee aina niin "huonosti" että laskisivat varmasti surutta palkkoja jos siihen mahdollisuus olisi, vaikka 2005 tuli ennätystulos ja tämävuosi taitaa rikkoa ton mennen tullen. 2006 oli vähän huonompi investoinneista johtuen, eli ei mitään heikkeneviä näkymiä tai mitään sellaista.

Siinä se juju onkin: Yrityksen tulisi saada tehtyä mahdollisimman halvalla mahdollisimman kallista, ja jos työvoima olisi mahdollista saada halvemmalla, sitä tulisi yrittää. Periaatteessa tälläistä kustannustehokkuutta niille toimareille on koulussa opetettu, ja jos yksi firma toimii tehokkuudeltaan huonosti, niin se on kohta entinen firma ja työntekijät kilometritehtaalla.

Se, että koitetaan ostaa halvalla, on sen firman näkökulmasta sama juttu kuin teikäläinen kenties ostaa siitä kaupasta maitopurkkinsa mistä halvemmalla saa. Voitko itse väittää, että tunnet huonoa omatuntoa jos olet ostanut halvan maitopurkin? Firmojen tehtävä ei ole toimia hyväntekeväisyytenä tai sosiaalisena verkostona. Toimitusjohtaja olisi ainakin ns. vapaan markkinatalouden sattuessa tässä puun ja kuoren välissä, kun esim. tilanteessa, jossa työntekijä voitaisiin korvata puolet halvemmalla kiinalaisella, tj. osoittaisi näin toimiessaan samaan aikaan lojaaliutta omistajia kohtaan ja kusisi työntekijää silmään. Toisaalta tj. ei ole työntekijöiden leivissä, vaan omistajaosapuolta palvelevan hallituksen alainen.
 
Sanonpahan ny oman mielipiteeni, vaikka multa ei kukaan oo mitään kysynykkää.

Lueskelin tän treadin läpi ja jos en ihan täysin väärin ymmärtäny, niin Crusader ja timba 79 vänkäävät asiasta josta ovat samaa mieltä?
Se, että koitetaan ostaa halvalla, on sen firman näkökulmasta sama juttu kuin teikäläinen kenties ostaa siitä kaupasta maitopurkkinsa mistä halvemmalla saa. Voitko itse väittää, että tunnet huonoa omatuntoa jos olet ostanut halvan maitopurkin? Firmojen tehtävä ei ole toimia hyväntekeväisyytenä tai sosiaalisena verkostona. Toimitusjohtaja olisi ainakin ns. vapaan markkinatalouden sattuessa tässä puun ja kuoren välissä, kun esim. tilanteessa, jossa työntekijä voitaisiin korvata puolet halvemmalla kiinalaisella, tj. osoittaisi näin toimiessaan samaan aikaan lojaaliutta omistajia kohtaan ja kusisi työntekijää silmään. Toisaalta tj. ei ole työntekijöiden leivissä, vaan omistajaosapuolta palvelevan hallituksen alainen.

Timba 79 en tiedä, mutta minä voin vakuuttaa ostavani maitopurkkini usenmitein kyläkaupasta, kuin esimerkiksi lidlistä, niinkuin muutkin ruoka tarpeeni. (rahka on ylipuolet kalliimpaa kyläkaupassa, mutta siltikin useinmitein.) Ehkä olen tyhmä...

Ja Työskelen sellaisen työnantajan palveluksessa, jolla olisi hyvinkin mahdollista korvata suuri osa kotimaisista duunareista ulkomaalaisilla, mutta hän ei tee niin. Iso kumarrus hänelle:worship: siittä.
Eikä firmalla edes mene mahdottoman hyvin, mutta kyllä suomalaisella työlläkin vielä pärjää, vaikka se tietty hinnoissaan on. Mutta siltikin firmamme on pystynyt kilpailemaan halpamaista tuotuja tuotteita vastaan.
Niinpä lopuksi sanonkin, että toi suomalaisen työn liian kalliiksi moittiminen on vain ahneiden mulle tulokset/rahat sijoittajien potaskaa.
 
Kirjapainoala. Firmaa en viitti sentään mainita. Jos enempi kiinnostaa niin privaile.

Mun työpaikka on siis eräänlainen "painotalo", jossa on myös paljon ns. jälkikäsittelyduunia eli pakkaamista ja sitten tietysti omat hommat eli varasto ja lähettäminen. Me pakkaajat ja varaston porukka ollaan PPY:n (paperinjalostus, ei mitään tekemistä itse raskaan paperiteollisuuden kanssa, paitsi sama liitto) TES:in alaisena ja meidän alalle siis se keskituntipalkka pyörii jossain 12 euron paikkeilla. Meillä taas on valtaosa alle 10 euron tuntipalkalla, joten tuo parieuroa on varaa ihan noihin keskipalkkoihinkin. Ja firmalla menee senverran hyvin, että sitä palkkakehitystäkin voisi tulla, mutta minkäs teet kun meidän jättipalkkainen palkkajohtaja on päättänyt vetää kaikki liikenevät liksat itelleen. ;)

Onkos toi ihan yleinen Tessi mitä seurataan Kirjapainon lähettämön puolella?
Olen aina kuvitellut että sielläkin noudatetaisiin kirjatyöntekijäin Tessiä..

Aina oppii jotain uutta.

Niin, itse olen painossa tuotannonsuunnittelijana.
 
Onkos toi ihan yleinen Tessi mitä seurataan Kirjapainon lähettämön puolella?
Olen aina kuvitellut että sielläkin noudatetaisiin kirjatyöntekijäin Tessiä..

Aina oppii jotain uutta.

Niin, itse olen painossa tuotannonsuunnittelijana.

Yleensä varmaan noudetetaankin, mutta niillä nyt on vielä huonompi TES, joten hyvä näin. ;) Joskus vuosikymmen tai pari sitten tuo porukka oli jostain syystä "hajotettu" kahteen liittoon. En tiedä historiaa tarkemmin, joten paha mennä sanomaan syitä siihen.


Varjoton:

Mulla ei ainakaan ole tarpeen tästä sen enempä vähgätä, kuhan vaan keskusten ja esitän mielipiteitäni.

Ja mitä tulee maitolitraan, pyrin tottakai ostamaan sen halvalla ja kaiken muunkin, kuhan se ei samalla tarkoita että se on paskaa, siinä nyt ei ole järkeä.

Esim. rahkat ja raejuustot ostan yleensä Lidlistä, koska ovat siellä edullisia ja hyvänlaatuisia. Lihatuotteissa suositaan tarjouksia jne.

Kyllä mä muutenkin tasantarkkaan ymmärrän että yrityksen tj on omistajan leivissä ja sen tarkoitus on tuottaa omistajille maksimaalista hyötyä sijoittamalleen pääomalle. Mutta ei sitä samassa lauseessa voi sanoa, että työntekijän pitäisi tämä ajatella samalla tavalla. Totta hitossa myös sen työntekijä yrittää maksimoida hyötynsä myymästään kallisarvoisesta vapaa-ajasta. Eikä kukaan varmasti lähde palkkaansa laskemaan yrityksen voittojen tai yleensäkin yrityksen turvaamisen takia, ELLEI se sitten toimi täysin toiseenkin suuntaan, eli siitä tuloksesta osa jaetaan jollain pelisäännöillä työntekijälle. En minä ainakaan keksi miten tuon saisi muuten toimimaan. Nyt yritys pistää väkeä pihalle jos ei kannata sitä sisälläkään pitää.

Eikä vakavaraisen yhtiön tartte radikaaleja säästökuureja aloittaa 1-2 vähän laihemman vuoden takia, nuo ylä ja alamäet kuuluu normaaliin talouden vaihteluun ja tämäkin varmasti on niille toimareille koulussa opetettu. ;) Mutta jos yrityksen toiminta on lyhytjänteistä voiton maksimointia, niin eipä ihme jos pää jää vetävän käteen jossain vaiheessa. Kestävälle pohjalle rakennettu yritystoiminta kestää ne laskuvaiheetkin ja tällaisessa työpaikassa myös työntekijän on hyvä olla ja niitä joustoja saattaa tulla ihan luonnostaan. Esim. ei oteta viimestä senttiä joka ylkkätunnista ja joustetaan muutenkin tarpeen tullen, molemmin puolin. Mutta jos työnantaja on rotta, menee työntekijä siitä mistä aita on matalin ja varmaan pitää eduistaan 100% kiinni. Sitä saa mitä tilaa, molemmat osapuolet.
 
Kyllä kyllä, olen timba ihan samaa mieltä varsinkin loppu osasta tekstistäsi.

Mutta silti minä, kuten työn antajani suosimme suomalaisuutta. Hän työntekijöinä, minä suomalaisina tuotteina. Ja kyllä sitä sillälaillakin tuntuu pärjäävän, vaikka esim. ruoka ostoksissa ison siivun säästäisikin ja työn antaja palkkakustannuksissa.
Tarkotukseni oli kyseenalaistaa lähinnä tota Crusaderia, ettei kaikki mene siittä mistä aita on matalin ja osta halvinta tuotetta/ työ suoritusta.
 
Kyllä kyllä, olen timba ihan samaa mieltä varsinkin loppu osasta tekstistäsi.

Mutta silti minä, kuten työn antajani suosimme suomalaisuutta. Hän työntekijöinä, minä suomalaisina tuotteina. Ja kyllä sitä sillälaillakin tuntuu pärjäävän, vaikka esim. ruoka ostoksissa ison siivun säästäisikin ja työn antaja palkkakustannuksissa.
Tarkotukseni oli kyseenalaistaa lähinnä tota Crusaderia, ettei kaikki mene siittä mistä aita on matalin ja osta halvinta tuotetta/ työ suoritusta.

:kippis1:

Eipä tästä sitten tämän enempää, samoilla linjoilla ollaan.
 
Kirjapainoala. Firmaa en viitti sentään mainita. Jos enempi kiinnostaa niin privaile.

Mun työpaikka on siis eräänlainen "painotalo", jossa on myös paljon ns. jälkikäsittelyduunia eli pakkaamista ja sitten tietysti omat hommat eli varasto ja lähettäminen. Me pakkaajat ja varaston porukka ollaan PPY:n (paperinjalostus, ei mitään tekemistä itse raskaan paperiteollisuuden kanssa, paitsi sama liitto) TES:in alaisena ja meidän alalle siis se keskituntipalkka pyörii jossain 12 euron paikkeilla. Meillä taas on valtaosa alle 10 euron tuntipalkalla, joten tuo parieuroa on varaa ihan noihin keskipalkkoihinkin.

Onko tuo 12 euron keskituntiansio pelkästään lähettämön puolella laskettu, vai kuuluuko siihen mukaan myös painajat, jälkikäsittelijät, repro?
 
Kyllä mä muutenkin tasantarkkaan ymmärrän että yrityksen tj on omistajan leivissä ja sen tarkoitus on tuottaa omistajille maksimaalista hyötyä sijoittamalleen pääomalle. Mutta ei sitä samassa lauseessa voi sanoa, että työntekijän pitäisi tämä ajatella samalla tavalla. Totta hitossa myös sen työntekijä yrittää maksimoida hyötynsä myymästään kallisarvoisesta vapaa-ajasta. Eikä kukaan varmasti lähde palkkaansa laskemaan yrityksen voittojen tai yleensäkin yrityksen turvaamisen takia, ELLEI se sitten toimi täysin toiseenkin suuntaan, eli siitä tuloksesta osa jaetaan jollain pelisäännöillä työntekijälle. En minä ainakaan keksi miten tuon saisi muuten toimimaan. Nyt yritys pistää väkeä pihalle jos ei kannata sitä sisälläkään pitää.

Nimenomaan sen työntekijän "pitääkin" maksimoida oma hyötynsä, mutta tämä ei välttämättä tarkoita että hänen pitäisi yrittää maksimoida oma palkkansa. Edelleen on kannattavampaa olla työllistetty kohtuu palkalla kuin työtön huippupalkatulla alalla.

Nyt kun liitot hoitavat pitkälti palkkaneuvottelut, voidaan työntekijöitä ajatella kollektiivisena ryhmänä, ja tämän ryhmän etua se liitto kai ajaa, eikä yksittäisten työntekijöiden. Jos nyt oletetaan, että vaikkapa metallialan työntekijöiden etu olisi se, että kaikkien palkkaa laskettaisiin 20%, jolla vältettäisiin kenenkään irtisanominen, tätä toimenpidettä ei voitaisi pitää minään hyvän tahdon eleenä kummaltakaan, vaan työmarkkinoiden normaalina toimintana, joskin liitto aiheuttaa tähän eräänlaisen kartelliominaisuuden. Sitävastoin toimintatapa, jossa yritys alkaisi jakelemaan hyvää hyvyyttää tulostaan työntekijöilleen, olisi aika vaikea perustella markkinatalouden kannalta.
 
Onko tuo 12 euron keskituntiansio pelkästään lähettämön puolella laskettu, vai kuuluuko siihen mukaan myös painajat, jälkikäsittelijät, repro?

Tuo on PPY:n eli paperinjalostuksen (ei mitään tekemistä itse paperiteollisuuden kanssa, niillä oma TES ja omat keskiansioit) keskintuntiansio. Minä en tiedä mikä on painajien ja esim. repron palkat, ne on Kirjantyöntekijäin liitossa. Jälkikäsittelijät meillä kuuluu tohon PPY:n piiriin varaston porukan kanssa.

Nimenomaan sen työntekijän "pitääkin" maksimoida oma hyötynsä, mutta tämä ei välttämättä tarkoita että hänen pitäisi yrittää maksimoida oma palkkansa. Edelleen on kannattavampaa olla työllistetty kohtuu palkalla kuin työtön huippupalkatulla alalla.

Nyt kun liitot hoitavat pitkälti palkkaneuvottelut, voidaan työntekijöitä ajatella kollektiivisena ryhmänä, ja tämän ryhmän etua se liitto kai ajaa, eikä yksittäisten työntekijöiden. Jos nyt oletetaan, että vaikkapa metallialan työntekijöiden etu olisi se, että kaikkien palkkaa laskettaisiin 20%, jolla vältettäisiin kenenkään irtisanominen, tätä toimenpidettä ei voitaisi pitää minään hyvän tahdon eleenä kummaltakaan, vaan työmarkkinoiden normaalina toimintana, joskin liitto aiheuttaa tähän eräänlaisen kartelliominaisuuden. Sitävastoin toimintatapa, jossa yritys alkaisi jakelemaan hyvää hyvyyttää tulostaan työntekijöilleen, olisi aika vaikea perustella markkinatalouden kannalta.

Oliko tuo "kovat joustot tarvittaessa alaspäin" sitten sen toimivampi kuin nykyinen? Sehän tarkoittaisi myös rajumpia palkankorotuksia kun menee taas hyvin. Metalliala tästä hyvä esimerkki syklisenä alana. Muutenhan tossa kävisi niin, että heti kun menee "huonosti" rysäytetään palkat alas ja ylöspäin sitten vetkutellen. Vähän kuin bensan hinta mutta kääntäen. Öljyn hinta nousee, bensa nousee heti. Öljyn hinta laskee, bensan hinta laskee erittäin hitaasti.
 
Oliko tuo "kovat joustot tarvittaessa alaspäin" sitten sen toimivampi kuin nykyinen? Sehän tarkoittaisi myös rajumpia palkankorotuksia kun menee taas hyvin. Metalliala tästä hyvä esimerkki syklisenä alana. Muutenhan tossa kävisi niin, että heti kun menee "huonosti" rysäytetään palkat alas ja ylöspäin sitten vetkutellen. Vähän kuin bensan hinta mutta kääntäen. Öljyn hinta nousee, bensa nousee heti. Öljyn hinta laskee, bensan hinta laskee erittäin hitaasti.

Tuo esimerkki on Saksasta ja EI tarkoita sitä, että palkkoja vastaavasti nostettaisiin. Palkat laskettiin, jotta irtisanomisiin ei tarvitsisi ryhtyä. Jos tilanne paranee niin ehkä ne palkat siellä taas nousevat, mutta mitään velvollisuutta minkäänlaisiin korotuksiin tälläinen järjestely ei anna.
 
Oletko varma? Kaikissa mahdollisissa tapauksissa?

Jep. "Kohtuu palkka" määräytyy tässä siten, mitä kukin itse pitää kohtuullisena palkkana. Jos palkka on 0 tai pienempi kuin työttömyydestä saatavat ansiot, sitä tuskin voidaan pitää kohtuullisena.
 
Joo, mutta sun alkuperäinen posti piti sisällään ilmeisesti sen, että se huippupalkatun alan työtön on automaattisesti nollatuloinen - mikähän ei useinkaan pidä paikkaansa.

Tai saatoin lukea väärin. Olen juonut viisi tötsää bissee.

Edit: Ketkä helvetit on huippupalkatun alan työttömät :D

Rallikuskit kortistossa? Konkkaan laittaneen firman TJ:t? Tosin niitä ei esiinny Suomen luonnossa.
 
Joo, mutta sun alkuperäinen posti piti sisällään ilmeisesti sen, että se huippupalkatun alan työtön on automaattisesti nollatuloinen - mikähän ei useinkaan pidä paikkaansa.

Tai saatoin lukea väärin. Olen juonut viisi tötsää bissee.

Edit: Ketkä helvetit on huippupalkatun alan työttömät :D

Rallikuskit kortistossa? Konkkaan laittaneen firman TJ:t? Tosin niitä ei esiinny Suomen luonnossa.

Huippupalkatun alan työttömät: Jos Kiinassa Choi tekee linnunpönttöjä riisinjyvällä päivässä, ja Reiska Suomessa on saanut SAK:n avulla neuvotelluksi itselleen huippupalkan, huippupalkatun alan työtön on Reiska silloin kun linnunpönttöjen valmistus ulkoistetaan täysin kiinaan.

Ei se rallikuski työttömänä varmaan suurempia ansaitse, eikä työtön TJ:kään. Paitsi tietysti jos on esim. sattunut hommaamaan osakkeita tai muuta omaisuutta, ja on siis omistaja itsekin.
 
Aah, tässä siis vertaillaan ihan globaalilla tasolla :) OK. Meitsi lähtee baariin :D Ennen sitä oisin ihan Crusaderilta kysässy, että et kai vaan ole yliopistolla/korkeakoululla duunissa? Meinasin vaan, että kun sitä teoriaa on lukenut tarpeeksi, sitä äkkiseltään on ymmärtävinänsä kaiken. Usko pois, jopa minä olen ollut siinä tilanteessa. Jos/kun elämä tarjoaa sitä hansikasta kasvoihin oikein kunnolla, niin monella ne kauniit teoriat unohtuu. Mutta ei siinä mitään.

T:Sniff, no hard...
 
Back
Ylös Bottom