Olet ehkä ymmärtänyt työmarkkinat väärin. Vaikka käytännössä firmoissa usein onkin me-henkeä, periaate on se, että firmat ostavat työntekijöiltä heidän työaikaansa, vaikkapa tuntiperusteisesti tai kuukausittain. Irtisanomisajat jne. on sitten jälkikäteen rakennettu molempien osapuolten etujen suojelemiseksi, mutta sinällään ne ovat vapaille työmarkkinoille rasite (enkä siis väitä että ne olisivat itsessään huono asia, joten en jaksa tästä alkaa kinaamaan).
Periaatteessa, jos firman tilanne on niin huono, että se ei pysty maksamaan työntekijöille korkeaa palkkaa, ja palkoissa joustettaisiin, kukaan tuskin olisi pakotettu jäämään töihin tällä huonommalla palkalla. Tilanne on pitkälti sama kuin vaikkapa torilla jossa myydään kalaa; kun kalaa ei ole hirveästi saatavilla hinta nousee, ja ylitarjonnan sattuessa hinta laskee. Tällä tavalla harvinaisen tarpeelliset ammattilaiset saavat yleensä parempaa palkkaa kuin vähemmän tarpeelliset. Palkkatilanteeseen pystytään vaikuttamaan myös kiristyksellä (mm. paperimiehet), mutta "terveillä" työmarkkinoilla myydyn työn hinnan kuuluisikin elää suhdanteiden mukaan. Esim. rakennusalalla tämä näyttäisi olevankin edessä.
Tästä seuraa se, että jos firmalla menee huonosti, se joutuu toisinaan kustannuksia säästääkseen irtisanomaan leikatakseen palkkakuluja. Palkkakuluja voitaisiin vähentää myös palkanalennuksilla, mutta esim. suomessa kukaan ei uskalla moista edes ehdottaa. Ainakin Saksassa tämä on otettu käyttöön vaihtoehtona irtisanomisille. Jos firmalla menee hyvin, sillä kyllä on parempi palkanmaksukyky, mutta tämä ei luo mitään edellytystä sille, että firma olisi jotain suoranaisesti velkaa työntekijöilleen. Yrityksen tehtävä on kuitenkin tuottaa voittoa omistajilleen, ei tehdä nollatulosta työntekijöidensä hyvinvoinnin maksimoimiseksi. Jos työntekijät haluavat päästä osalliseksi tuloksesta, he usein voivat ottaa osan yrityksen riskistä kantaakseen ostamalla osakkeita.
Irtisanomisten kalleus vaikuttaa myös niin, että yritys ei välttämättä uskalla vakituistaa työntekijöitään, ja on kaiketi yksi suurista pätkätyöllisyyden aiheuttajista.