Kauppakorkeaan 2015

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Bäri
  • Aloitettu Aloitettu
No itse päädyin lukemaan laskentatoimea. Se nyt on aika praktinen tieteenala, ja meillä ainakin suuri osa opiskelijoista oli oman alan hommissa jo opiskeluaikana. Kolikon kääntöpuolena osalla sitten gradutyöskentely vähän venyy, kun gradua kasataan duunien ohella, mutta eipähän ole ainakaan pelkoa työllistymisestä valmistumisen jälkeen. Varmaan jonkun kirjanpidon kanssa pääsee esimerkiksi puuhaamaan suhteellisen varhaisessa vaiheessa opintoja halutessaan.

Rahoituksesta en tiedä sanoa oikein mitään, vaikka täälläkin taitaa nykyään olla rahoituksen opintokokonaisuus luettavissa. Pankkipuolella opiskelijat tekee jonkin verran kesähommia, mutta vaikuttaa olevan meidän opiskelijoissa niin, että tehdään suureksi osaksi palveluneuvojan hommaa kesäharjoittelijana, kun kartoitin tota graduani varten. Oli siellä kyllä jotain ns. vaativampaakin pestiä joillain, mutta edellä mainittuun taitaa olla helpoin päästä. Kommentoikoon joku, jos tietää paremmin tai mikä tilanne muualla on.
 
Viimeksi muokattu:
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Komppaan Maxia, laskis on todnäk se millä helpoiten työllistyt jo opiskeluvaiheessa. Toki kannattaa ehkä vähän pitemmällä tähtäimellä näitä asioita miettiä ja valita se homma mikä oikeesti kiinnostaa, yleensä se motivaatio sillon kantaa pitemmällle. Rahis on ton aikasen työllistymisen suhteen vähän kakspiippunen juttu siinä mielessä, että ainakin Aallossa sinne yleensä hakee parhaiten opinnoissaan menestyneet ja ne joilla on kovin draivi päällä, mikä toki on hyvä signaali työnantajan suuntaan, mutta sitten taas vastaavasti "oman alan hommia" missä pääsee oikeesti tekemään jotain muuta kun em. palveluneuvojan hommia on mutu-tuntumalla vähemmän tarjoolla kun esim. just laskiksen puolella, ja näihin se kilpailukin on huomattavasti kovempaa koska hakija-aines on keskimäärin kyvykkäämpää. Toisekseen rahiksessa ei välttämättä opi läheskään yhtä paljon reaalimaailmaan soveltuvia työkaluja kun laskiksesta, mikä on kanssa osaltaan tähän vaikuttamassa.

Silti lähtisin liikkeelle siitä, että valitset sen mikä oikeesti kiinnostaa. Kyllä niille kovimmille tekijöille aina löytyy kysyntää alasta tai pääaineesta riippumatta, mutta ilman motivaatiota susta ei semmosta ikinä tule.
 
Jos vielä miettii noita pankkien kesätyö- ja harjoittelupaikkoja, niin kilpailu niistä on varmasti melkoisen kovaa. Toimipisteitä kun on lakkautettu, niin täällä on käytännössä enää nämä muutamat konttorit keskustassa, olisko niitä karkeasti kymmenkunta, jos pienemmätkin toimijat otetaan mukaan. Näitä mahdollisia pestejä hakee sitten sekä yliopiston että ammattikorkean opiskelijat, että jos paikkoja olis tarjolla vaikka parisenkymmentä yhteensä, niin potentiaalisia hakijoita per paikka kyllä riittää. Nordean rekryihmisen mukaan harjoittelu on kyllä myös se väylä, jota kautta pankkiin tulee työllistymään, jos sinne aikoo. En tiedä onko muilla pankeilla toisenlaista rekrypolitiikkaa.

Laskiksessa on tosiaan se hyvä puoli, että opiskelunaikaista hommaa voi soitella aika monesta paikasta. On tilitoimistot, tilintarkastusyhteisöt, yritykset, jotka hoitaa omaa taloushallintoaan jne. Olis mielenkiintoista kuulla, että mikä tilanne on muissa pääaineissa, kuten markkinoinnissa, johtamisessa tai kansiksessa.
 
Max131 sanoi:
Olis mielenkiintoista kuulla, että mikä tilanne on muissa pääaineissa, kuten markkinoinnissa, johtamisessa tai kansiksessa.
Click to expand...
Markkinoinnista ja johtamisesta en osaa sanoa, voi olla että hommia on enemmän tarjoolla kun noihin "pehmeisiin aineisiin" ei ole yleensä niin kova tungos kun rahis/laskis ym. ja tyypilliset hommat ei ehkä ole niin tutkintoon sidottuja tai yhtä kilpailtuja kun näissä numeropohjasemmissa aineissa. Kansiksessa joutuu varmaan käymään sen kaikista pisimmän polun läpi ennen kun oman alan hommat tärppää, varsinaiset ekonomistihommathan tuppaa monesti vaatimaan jopa tohtoriopinnot ja lisäksi ainakin pk-seudulla niistäkin vähistä paikoista on kilpailemassa valtsikan kansislaiset.
 
Mä melkein uskaltaisin väittää, että esimerkiksi markkinoinnin ja johtamisen tutkintojen luonne johtaa siihen, että töitä hakiessa on vaan entistä suurempi määrä porukkaa kilpailemassa samoista paikoista, kun tutkinto itsessään ei anna mitään kovin spesifiä osaamista tai etulyöntiasemaa vaikka nyt ammattikorkeakoululaisiin nähden. Onhan KTM hienomman kuuloinen titteli, mutta ammattikorkeakoululaisilla on vastapainoksi pitkät käytännön harjoittelut, jotka tuntuvat painavan välillä jopa enemmän vaakakupissa. Riippuen toki vähän hommasta, jota haetaan. Vähän vaikea myös hahmottaa, että minkälaisia hommia tuon alan opiskelijat tekevät opiskeluaikana, jos jotain oman alan hommaa pääsevät tekemään.

Mutta todennäköisesti oman alan töitä opiskeluaikana tehneiden osuus kaikista opiskelijoista on pienempi noissa tietyissä pääaineissa verrattuna vaikka nyt sitten laskentatoimeen. Näistä voisi löytyä jotain infoa Sefen selvityksistä tai yliopistojen sijoittumisseurantaraporteista, mutta ei jaksa nyt ruveta tonkimaan.

Kansiksessa on varmaan yksi heikoimmista tilanteista. Ekonomistien pestejä ei varmaan riitä kuin aivan murto-osalle valmistuvista, ja ne ei taida muutenkaan olla mitään valmistuvan opiskelijan ensityöpaikkoja. Suurin osa joutuu todennäköisesti keksimään jotain muuta hommaa, ja liekö tekisivät sitten erilaisia analyytikon hommia jne. Ei ole kovin hyvää käsitystä meikäläisellä tuonkaan alan ammattikentästä.
 
Kansiksessa pitää todellakin kulkea yleensä joko pitkä tie uralla (yksityinen sektori) tai sitten tohtoriopintojen kautta johonkin valtion virkaan, mikäli haluaa ns. omia, kansantaloustieteilijän hommia tehdä. Toisaalta kansis avaa kyllä portit esim. juuri konsultin tai analyytikon tehtäviin jopa helpommin kuin esim. perinteiset laskis ja rahis. Kansista kun ryydittää vielä jollain vähän käytännöllisemmällä sivuaineella niin helposti tuntuu löytyvän hyviä hommia. Itselläni kansis maisterissa pääaineena ja rahis kandissa. Noista kahdesta tuntuu kansiksella olevan entisissä vakuutusriskihallinnan tehtävissä ja nykyisessä talouskonsultin hommissa ehdottomasti enemmän työelämärelevanssia. Luokkalaiseni puolestaan ovat työllistyneet mm. investointipankkihommiin ja taloustutkimuksen pariin eli nyt ihan mustasta pekasta puhuta vaikka ehkä villikortti onkin.
 
Kalahoo, mistä yliopistosta valmistuit ja missä kaupungissa nykyisin työskentelet? Itse pääsin Jyväskylään lukemaan taloustiedettä pääaineena ja vähän kuumottaa, että onko tulevaisuudessa edessä muutto pääkaupunkiseudulle töiden perässä. Tosin kaikkeen tottuu.
 
Kandin tein yhdessä isommassa, perinteisessä eurooppalaisessa yliopistossa ja maisterin HSE:llä. Oman alan työt löytyneet PK-seudulta. Pahoittelut siitä, että tulee tosiaan peilattua asioita turhan Helsinki-keskeisesti. Uskoisin ison kuvan kuitenkin työllistymisen ja urareittien suhteen olevan varmaan suhteellisen samankaltainen myös maakunnissa. Kannattaa lopettaa kuumotus, opiskella hyvillä arvosanoilla ja esim. tarvittaessa puurtaa vaikka 1-2 ylimääräistä sivuainetta, vaikka niitä ei todistukseen saisikaan, jos hyviä hommia ei opiskelun oheen löydy. Muuttohan riippuu pitkälti siitä, mitä haluaa tehdä ja kaikkia taloushommia ei ole edes Helsingissä tarjolla vaan Ruotsiin/Saksaan/Englantiin joutuu (pääsee) muuttamaan
 
kalahoo sanoi:
Kansiksessa pitää todellakin kulkea yleensä joko pitkä tie uralla (yksityinen sektori) tai sitten tohtoriopintojen kautta johonkin valtion virkaan, mikäli haluaa ns. omia, kansantaloustieteilijän hommia tehdä. Toisaalta kansis avaa kyllä portit esim. juuri konsultin tai analyytikon tehtäviin jopa helpommin kuin esim. perinteiset laskis ja rahis. Kansista kun ryydittää vielä jollain vähän käytännöllisemmällä sivuaineella niin helposti tuntuu löytyvän hyviä hommia. Itselläni kansis maisterissa pääaineena ja rahis kandissa. Noista kahdesta tuntuu kansiksella olevan entisissä vakuutusriskihallinnan tehtävissä ja nykyisessä talouskonsultin hommissa ehdottomasti enemmän työelämärelevanssia. Luokkalaiseni puolestaan ovat työllistyneet mm. investointipankkihommiin ja taloustutkimuksen pariin eli nyt ihan mustasta pekasta puhuta vaikka ehkä villikortti onkin.
Click to expand...
Väittäisin, että ainakin Helsinginssä se "helpompi" tie konsulttifirmoihin ja investointipankkeihin on rahis, mutta todnäk aika pitkälti lähinnä sen takia että se on ainut pääaine minne oikeastaan karsitaan. Firmat tietää, että keskimääräinen rahiksen lukija on todnäk fiksumpi/motivoituneempi/vähintään koulussa paremmin pärjännyt, ja tämän takia ne järkkää rahiksen lukijoille erinäisiä tilaisuuksia missä pääsee jututtamaan ja keräilemään käyntikortteja - vastaavia on muilla pääaineilla vähemmän, ainakin nykyään.

Kuten kuitenkin edellä mainittu, niin väittäisin, että tämä pohjautuu hyvin pitkälti juurikin siihen valikoitumiseen joka tossa pääaine valinnassa tapahtuu. Sen perusteella mitä itse tullut luettua, niin IMO kansiksen kurssit monessa mielessä haastaa ajattelemaan enemmän ja tarjoaa parempia valmiuksia analyyttisiin ongelmanratkaisuhommiin kun rahis tai eteenkin laskis. Jos lähtee helppoa suojatyöpaikkaa metsästämään, niin kansis on huono vaihtoehto, mutta jos kansis kiinnostaa enemmän kun muut aineet niin en näe mitään hyvää syytä miksi sitä ei kannattaisi lukea. Paljon enempi kaikista kouluista saa irti kun keskittyy siihen mitä oppii, ei siihen mitä paperissa lukee. Sitä paperia katotaan korkeintaan ekaan työpaikkaan, sen jälkeen niillä työkaluilla on merkitystä ja pääaine painaa hyvin vähän.
 
Mä luulisin, että jos ymmärtää riittävästi talouden mekanismeista ja/tai yritystaloudesta, ja sen päälle on kova laskemaan, niin tää on semmoinen yhdistelmä, joka on aika kovaa valuuttaa työllistymisessä. Kansista lukemalla pääsee ainakin laskemaan ylivoimaisesti eniten täällä. Laskiksen omat kurssit aika pilipalihommia sen puolesta.

Yleisesti kannattaa koittaa selvittää itselleen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, että mitä aikoo tutkinnolla tehdä, ja koostaa opintonsa tätä tavoitetta silmällä pitäen. Samoin sitä ei voi minusta liikaa korostaa, että mahdollisimman paljon vaan yritystä saada kontakteja ja jotain alan kokemusta jo opiskeluaikana.

Wäiskille: täältä valmistuneista kohtuu iso osa työllistyy muualle kuin Jyväskylään, joten kyllä muuttoon kannattaa niin asennoitua, että se voi edessä olla.
 
Itse olen sisäiseen laskentaan toistakymmentä vuotta sit lukenut ktm. Jos nyt tulisi uusi mietintä mitä lukisin niin varmaan myynti ja markkinointi. Samalla pänttäisin jotain espanjaa tai muuta kieltä kun ruotsi, englanti tai venäjä. ulkomaan kauppa myyntijohtajan homma ei olisi välttämättä huono pesti. Pääaineina laskentatoimi kannattaa erottaa myös sisäiseen ja ulkoiseen. tilkkarit ja sitten tämmöset firman talouspuolen jäbät on aika eri asia. toinen tekee enemmän lain mukaista työtä ja toinen eli minä koitan ohjata firmaa mahdollisimman kannattavaksi. Jos esiintymiskammoa on niin tuo ulkoinen laskenta on varmasti kivempi. Sisäisellä puolella pitää myydä ja puhua myös laskentaa yrityksen sisällä, joten satapäiset seminaarit ja yrityksen omat palaverit tulevat tutuiksi puhujan pöntöstä katsoen. Rahoituksesta en osaa sanoa mitään. Varmaan mielenkiintoinen ala ja isossa nosteessa. Palkat varmasti hyvät jos varsinkin raivaa itsensä johonkin morganstanleylle tai pääomasijoittajan leipiin. Silti äänestän myynti ja markkinoinnin puolesta. Ja se markkinointi ei todellakaan ole pehmeä ala. Varmaan ressipisteet kovimmat siellä puolella. paljon helpompaa se on itse äksyillä miksi myytte liian vähän ja liian halvalla. Harva tulee arvostelemaan omaa työtä, mutta myyntijohtajaan tuskin ikinään ollaan tyytyväisiä. Jos myynti ja markkinointi tosissaan kiinnostaa kannattaa kokemusta lähteä hakemaan vaikka käytettyjen autojen kaupasta. pari vuotta opiskelun ohessa tekee jotain kurjaa myyntityötä niin oppii työlämän juttuja ja siitä sitten kuukausipalkkasiin myyntitöihin. Työllistyminen n. 150% varmaa ja tililappu joka kuukausittain kotiin tulee ei varmasti häpeä edes rahoituksen parhaimmistolle.
 
Tohon sisäiseen ja ulkoiseen laskentaan on varmaan mahdollisuus syventyä erilaisissa määrin eri yliopistoissa. Täällä esimerkiksi johdon laskennasta ei ole ihan hirveästi tarjolla järkeviä kursseja pakollisten lisäksi, mutta ulkoista pystyy lukemaan suht laajasti tilintarkastuksesta konsernitilinpäätökseen ja IFRS-laskentaan.

En tiedä erotellaanko noita (sis./ulk.) miten eri yliopistoissa. Täällä valinta on ainakin hyvin pitkälle opiskelijan omilla harteilla, että kumpaan haluaa lähteä suuntautumaan.
 
Onko kenelläkään kokemusta tuosta Aallon information and service management- koulutusohjelmasta? Opiskelen tällä hetkellä toisessa yliopistossa ktk-tutkintoa, joka olisi tarkoitus saada ensi vuonna pakettiin. Olen tässä alkanut miettimään jos hakisin maisterihaussa tuohon mainitsemaani koulutukseen. Ei taida olla ihan hirvittävän suosittu pääaine, onko kenelläkään tietoa työllistymisestä? Nykyisissäkään opinnoissa ei ole mitään vikaa, vaan olen viihtynyt oikein hyvin ja mielenkiintoisia oman alan töitä on tähän mennessä riittänyt, uskon että niitä riittäisi myös tulevaisuudessa. Siksi mietinkin, että eihän tuo pääaine ole ns. tyhjä arpa?

Toisaalta tuo vaikuttaa oikein mielenkiintoiselta, ja uskon että kuitenkin täytyy muuttaa ennemmin tai myöhemmin töiden perässä pk-seudulle. Onneksi tässä on vielä useampi kuukausi aikaa miettiä, sitä ennen pitää viilata keskiarvo vielä sellaiseksi että varmasti pääsee jos haluaa ;)
 
Terve. Miten paljon aallossa tai muissa mestoissa on ryhmälle pidettäviä esityksiä? Miten pitkiä ne yleensä ovat ja onko kieli suomi paitsi ehkä jossain englannin kielen kurssilla?
 
Tuleehan niitä, kun laskee yhteen pää- ja sivuaineopinnoissa tulevat, kieliopinnoissa tulevat, suomen kielen viestintäopinnoissa tulevat, kandi- ja graduseminaareissa tulevat jne. Oletan, että tutkintoon kuuluu muuallakin toinen vieras kieli, joten esitelmää pääsee varmaan pitämään yhteensä kolmella eri kielellä. Meillä ei ollut pääaineopinnoissa yhtäkään esitelmää enkuksi, mutta tääkin on varmaan täysin mahdollista muualla.

Kesto nyt riippuu kurssista ja tehtävästä, mutta skaala on varmaan tyyliin muutamasta minuutista jonnekin puoleen tuntiin tjsp.
 
kare sanoi:
Terve. Miten paljon aallossa tai muissa mestoissa on ryhmälle pidettäviä esityksiä? Miten pitkiä ne yleensä ovat ja onko kieli suomi paitsi ehkä jossain englannin kielen kurssilla?
Click to expand...
Esityskieli ainakin Aallossa on lähes poikkeuksetta se kieli millä kurssi toteutetaan. Kaikissa pääaineissa maisteriopinnot on täällä käytännössä englanniksi-->presikset englanniksi. Muutenkin enempi pääsee puhumaan noilla maisterikursseilla, suomeksi pidettävien presisten määrä ainakin omalla kohdalla jäänyt aika rajalliseksi.
 
Back
Ylös Bottom