- Liittynyt
- 18.11.2004
- Viestejä
- 1 737
Käsittääkseni ongelmana ei ole raha, vaan se, ettei Ngannou halua sitoutua organisaatioon, vaan neuvotella ottelu kerrallaan. Hölmömpikin ymmärtää, ettei tämä ole kovin kestävä malli, varsinkaan jos muutkin alkaa vaatimaan samaa.Mulle ei kyllä jotenkin mahdu aivoon että joku asettuu näissäkin asioissa ennemmin organisaation kuin ottelijoiden puolelle, jotka haluaa vain kunnollisen korvauksen lyhyestä urastaan jolla voi saada helposti loppuelämän kestäviä vammoja ja aivovaurioita. Ilmeisesti kaikki hewarit on sulle velkaa viihdyttävämpiä matseja pienemmällä korvauksella tai jotain.
En tosin muista oikein mitään muutenkaan mistä olisin ollut samaa mieltä sun kanssa.
t. Ukrainan lippu
Tää tuottais aika paljon päänvaivaa kun joka vkl pitäis järjestää vielä eventtikin. Eikä vain istua ottelijoiden ja managereiden kanssa kuuntelemassa tinkimistä.
Tuo useamman ottelun tai pidemmän aikavälin sitoutuminen hyödyttää kumpaakin osapuolta, eikä hintalappua silloin kirjoiteta sen mukaan kuinka paljon saatat myydä juuri seuraavassa ppv:ssä. Silloin on mahdollista myös käyttää aikaa ja rahaa ottelijan promoamiseen, kun tietää, ettei se juokse kaiken sen effortin jälkeen ottamaan turpaansa joltain Furyltä.
Mun mielestä jokaisen ottelijan tulisi tienata maksimaalinen purse uransa aikana, kuitenkin niin, että niitä eventtejä järjestääkin joku nyt ja tulevaisuudessa. Olen erittäin paljon esimerkiksi ottelijoiden liiton kannalla, jotta ottelukorvauksiin saataisiin joku rakenne, muttei se asia ole niin mustavalkoinen kun usein luullaan. Se soppari täytyy kirjoittaa pidemmälle aikavälille ja ottaen riskiä puolin jos toisin.
Esim ekat sopparit kolme matsia suht halvalla palkkiolla. Esim 10+10. Tällöin erotellaan jyvät akanoista ja nähdään jo vähän keneen kannattaa pr toimiston tarttua.
Sitte toinen soppari on oltava tähtipotentiaalia omaavalla ottelijalla pitkä. Esim 5 matsia. Silloin se pr toimisto uskaltaa lyödä kätensä peliin isosti jottei vaiva mene heti susille. Palkkiota miettiessä taas pitää miettiä minkä arvoinen ottelija on kaiken osuessa nappiin ja minkä arvoinen jos se hengaileekin somessa diktaattoreiden kanssa. Moni asia kun saattaa vaikuttaa siihen, kuinka hyvän palautuksen UFC saa sijoutukselleen. Sitten se ottelupalkkio on noiden ääripäiden väliltä, koska mikään ei takaa kumpaakaan ääripäätä. Sopparia kirjoittaessa ottelija ottaa riskin, että nouseekin seuraavan viiden matsin aikana tähteyteen ja organisaatio ottaa riskin, että ottelijasta tuleekin sylkykuppi joka ei myy.
Tämän jälkeen tehtäisiin taas esim kolmen ottelun soppareita joka on nousukauden jälkeen tähteytensä saavuttaneelle ottelijalle noin 2v pätkä. Silloin voidaan jo vääntää aika hyvin minkä arvoinen ottelija on ja mitä se kilauttaa kassaan. Kummallakin osapuolella on aika hyvä kuva missä mennään. Jos tätä pitäisi tehdä joka matsin jälkeen uudestaan, niin kyllä tuossa ottelija tekee itsestään aika vaikean organisaation silmissä.