Kaikki kyykkykysymykset

Meta title: 🔥 Kaikki kyykkykysymykset yksiin kansiin 🔥

Meta description: Räjäytä pohkeet ja pakarat uuteen leveliin! Tässä ketjussa puretaan jokainen kyykkyongelma, tekniikkapulma ja varustevinkki.


Atomirotta sanoi:
Okei, onko ongelmana siis liikerata, rasitus, vai molemmat?

Mikä tekee ylläolevasta maastavedon, mutta seuraavasta kyykyn:
katso liitettä 233679

Ja tämä ei ole mitään saivartelua, vaan ihan vakavissani ja kiinnostuneena kyselen.
Click to expand...

Jos imitoit trapbarilla tätä kuvan liikettä, selkä pysyy pystyssä yms. kuten tossa, ni selkeen etureisi/kyykky liikkeen saat itelles. Nosto lähtee maasta, mut ei sillä oo ihan hirveesti yhteistä imo normi maven kaa. Varsinki jos vetää alakahvoilla ja/tai vielä korokkeelta, ni hyvin erilainen liike kyseessä. Mut seki että ittensä pitää pystysuorana vaatii tietenki voimaa, ja halua :D. Voithan sä normi mavessaki käytännössä syväkyykätä kuorman ylös, mut ei oo tapahtumassa tietyn pisteen jälkeen, ja ihan tyhmä idea. Ja normi mavessa paino enemmän edessä automaattisesti. Yllä mainittu tanko hack on kans sellanen liike, että ottaa itelle etureisiin aivan helvetisti. Varmaan enemmän ku mikään muu, jos pelkkien tuntemusten perusteella arvioisin.
 
Kysymys korokkeelta vetoon liittyen. Ihan vaan silkasta uteliaisuudesta. Mistä johtuu, että samantyylistä asentoa ku lattialta vetäessä on vaikea löytää? Liikkuvuus riittää helposti, eikä oo muutenkaan olennaista täs jutussa. Lattialta vetäessä voin ihan huoletta alottaa vaikka tanko täysin kiinni säärissä, ja nousee ihan loogisesti. Tässä aina pyrin tohon, koska on muutenki jo nii raskas liike. Ei oikeen onnistu helpolla vaan, ja tuntuu että tanko säärissä katoo aika paljo tiukkuus kaikin puolin. Kuva2=överiksi vedetty alkuasento. Toimii, nousee nopeemmin maasta syystä X, mut aika hankala tekniikka onnistua toistuvasti. Toinen tyyli on nostaa silleen, että tanko on osan ajasta vähän kauempana sääristä mitä normisti, joka on tietenki raskaampaa. Asian voi nähdä hyvänä juttuna, koska vaikeusaste kasvaa. Tai huonona, koska vaatii liikaa efforttia VS mahdollinen optimaalisempi tyyli. Äkkiseltään mietittynä nää johtuu siitä, että koroke ''pakottaa'' laskeen persettä alemmas. Ja tanko säärissä kiinni mun välityksillä sääret ei voi pysyä tarpeeks pystysuorina 🤔.

87877878.webp
8778787878.webp
 
Cuntslinger sanoi:
Kysymys korokkeelta vetoon liittyen. Ihan vaan silkasta uteliaisuudesta. Mistä johtuu, että samantyylistä asentoa ku lattialta vetäessä on vaikea löytää? Liikkuvuus riittää helposti, eikä oo muutenkaan olennaista täs jutussa. Lattialta vetäessä voin ihan huoletta alottaa vaikka tanko täysin kiinni säärissä, ja nousee ihan loogisesti. Tässä aina pyrin tohon, koska on muutenki jo nii raskas liike. Ei oikeen onnistu helpolla vaan, ja tuntuu että tanko säärissä katoo aika paljo tiukkuus kaikin puolin. Kuva2=överiksi vedetty alkuasento. Toimii, nousee nopeemmin maasta syystä X, mut aika hankala tekniikka onnistua toistuvasti. Toinen tyyli on nostaa silleen, että tanko on osan ajasta vähän kauempana sääristä mitä normisti, joka on tietenki raskaampaa. Asian voi nähdä hyvänä juttuna, koska vaikeusaste kasvaa. Tai huonona, koska vaatii liikaa efforttia VS mahdollinen optimaalisempi tyyli. Äkkiseltään mietittynä nää johtuu siitä, että koroke ''pakottaa'' laskeen persettä alemmas. Ja tanko säärissä kiinni mun välityksillä sääret ei voi pysyä tarpeeks pystysuorina 🤔.

katso liitettä 234082katso liitettä 234083
Click to expand...
On niin korkean näköinen palikka alla että ihme että pääset noinkin hyvään aloitusasentoon(ekan kuvan). Kakkoskuva näyttää enemmän painonnostajan vedolta. Jos homma toimii niin ei kai siinä sen enempää ole ihmeteltävää, hankalampi liike on aina hankalampi liike. Mutta jos tavoite on parantaa normaalia maastavetoa ja korokevedolla asento muuttuu liikaa niin siirtovaikutuskin saattaa olla kyseenalainen, mutta itsepähän tiedät parhaiten että auttaako se ja mikä on sopiva korkeus. Tiedän esim. itse että lyhytkätisenä minun ei kannata vetää yhtään alempaa kuin lattialta koska liike muuttuu ihan joksikin muuksi. Jos tanko karkaa paljonkin eteen niin on varmaan sama tehdä lattialta suorin jaloin vetoja ja jättää tarkoituksella tanko hieman kauemmas.
 
Nero Rennelo sanoi:
On niin korkean näköinen palikka alla että ihme että pääset noinkin hyvään aloitusasentoon(ekan kuvan). Kakkoskuva näyttää enemmän painonnostajan vedolta. Jos homma toimii niin ei kai siinä sen enempää ole ihmeteltävää, hankalampi liike on aina hankalampi liike. Mutta jos tavoite on parantaa normaalia maastavetoa ja korokevedolla asento muuttuu liikaa niin siirtovaikutuskin saattaa olla kyseenalainen, mutta itsepähän tiedät parhaiten että auttaako se ja mikä on sopiva korkeus. Tiedän esim. itse että lyhytkätisenä minun ei kannata vetää yhtään alempaa kuin lattialta koska liike muuttuu ihan joksikin muuksi. Jos tanko karkaa paljonkin eteen niin on varmaan sama tehdä lattialta suorin jaloin vetoja ja jättää tarkoituksella tanko hieman kauemmas.
Click to expand...

Tanko karkaa ihan alussa vaan eteen, ja tietyn pisteen jälkeen(varmaan +- ku toi ylimääränen korkeus on ohitettu) se kyllä automaattisesti palautuu ns. vakio kohtaan. Tämä siis jos en alota säärissä kiinni se. Ihan vaan tieteen vuoks mietin pääasiassa. Tää ja paussi veto on ollu mulle hyvin kehittäviä. Normi maastaveto ei paina mitään ku näitä oon aikansa tehny. Alaselkä tullu myös aika luodinkestäväks, ja teen ihan liikkuvuuden vuoksi myös kuten monia muita ison liikeradan liikkeitä. Jos pysyy selkä suorassa 12-15cm korokkeelta, ni maasta sit nii paljo iisimpää. Oon paljo laiskempi kyykkään, et tartten myös kaiken mahollisen boostin. Kyykkäämällä kasvo veto hyvin. En vaa nauti siitä samanlailla, ni tuppaa tuleen tehtyä liia harvoin.
 
Ei tuo 2. kuva kyllä miltään painonnostajan vedolta näytä vaan "tanko ei irtoa lattiasta" -vedolta. Perse varmasti nousee tuosta aika paljon ennen kuin tanko irtoaa lattiasta, joten ei tuo mikään varsinainen lähtöasento ole.

Kyllähän tuossa korokevedossa yleensä on pointtina laskea persettä vähän alemmas ja siten kehittää etureisiä ja lähtöä vahvemmaksi, mutta joku järki siinäkin pitää olla eikä olkapäät noin paljon tangon takana.
 
Ei toi kakkoskuva mikään alkuasento oo. Olkapäätkin niin kaukana tankolinjan takana että ei tossa tehä yhtään mitään. Kelaa video siihen kohtaan ku paino irtoo lattiasta niin siinä sulla on alkuasento.
 
beginner sanoi:
Ei toi kakkoskuva mikään alkuasento oo. Olkapäätkin niin kaukana tankolinjan takana että ei tossa tehä yhtään mitään. Kelaa video siihen kohtaan ku paino irtoo lattiasta niin siinä sulla on alkuasento.
Click to expand...
Kirjotin epäselvästi. Ei oo aivan lopullinen vetoasento, mut pointti oli demonstroida nuo sääret ja tangon etäisyys. Alla kuva ku tanko jokusen sentin irti lattiasta.
778788.webp





JustAlt sanoi:
Ei tuo 2. kuva kyllä miltään painonnostajan vedolta näytä vaan "tanko ei irtoa lattiasta" -vedolta. Perse varmasti nousee tuosta aika paljon ennen kuin tanko irtoaa lattiasta, joten ei tuo mikään varsinainen lähtöasento ole.

Kyllähän tuossa korokevedossa yleensä on pointtina laskea persettä vähän alemmas ja siten kehittää etureisiä ja lähtöä vahvemmaksi, mutta joku järki siinäkin pitää olla eikä olkapäät noin paljon tangon takana.
Click to expand...
Niin ei toi kuva 2 oo edes 1% realistinen. Tuo on vaan korostettu maneeri/''vauhdinotto''. En osaa kertoa tiedettä miks toi auttais. Ei mikään yleisin tyyli, mut jotkut tekee. Etunsa, mut vaikee tehä yhtä hyvin joka kerta.
 
Cuntslinger sanoi:
En osaa kertoa tiedettä miks toi auttais. Ei mikään yleisin tyyli, mut jotkut tekee.
Click to expand...
Jotkut luo paineen/tiukkuuden ylhäältä päin(kädet tankoon ja vetää itsensä alas) ja toiset tuolla tavalla alhaalta. Mutta tosiaan huono puoli että liikettä tapahtuu paljon ja se on vaikea toistaa. Samoin tangon vierittäminen sääriin.
 
Nero Rennelo sanoi:
Jotkut luo paineen/tiukkuuden ylhäältä päin(kädet tankoon ja vetää itsensä alas) ja toiset tuolla tavalla alhaalta. Mutta tosiaan huono puoli että liikettä tapahtuu paljon ja se on vaikea toistaa. Samoin tangon vierittäminen sääriin.
Click to expand...
Oon tehny molempia, ja vähän sen vuoks tällasia mietin. Täydellistä setuppia ei oo oikeen muodostunu. Yritin opetella vetään niinku suurin osa ns. oppikirjamaisesti. Eli rauhallisemmalla irrotuksella, rinta ylös, lavat taakke, ja ilman perseen ampumista yms. perus jutut. Kuukausia tein tolleen. Ryhti pysy vähä helpommin, mut olin aina & tulin selkeesti hitaammaks. Tolla typerän näkösellä syväkyykky-metodilla olin jossain vaiheessa hyvin nopee. Kokeilut oli kuitenki kannattavia, koska tuosta oppi jtn kontrollia kyllä. Ryhti pysyy nyt käytännössä aina. Toi perseen nousu ylös, ja alotusasennon muuttuminen on imo ehkä merkityksettömin juttu ikinä. En nää siinä ite mitään väärää, jos tanko nousee silti hyvin ylös, ja ruho pysyy jämptinä. Tuntuu itelle hyvin epäluonnolliselta alottaa siitä lopullisesta vetokulmasta heti. Jos teen pausseilla(nilkoissa siis) ni saatan noin tehä, ettei tuu sellasta äkillistä vaihtelua pysäyttäessä.
 
Cuntslinger sanoi:
Oon tehny molempia, ja vähän sen vuoks tällasia mietin. Täydellistä setuppia ei oo oikeen muodostunu. Yritin opetella vetään niinku suurin osa ns. oppikirjamaisesti. Eli rauhallisemmalla irrotuksella, rinta ylös, lavat taakke, ja ilman perseen ampumista yms. perus jutut. Kuukausia tein tolleen. Ryhti pysy vähä helpommin, mut olin aina & tulin selkeesti hitaammaks. Tolla typerän näkösellä syväkyykky-metodilla olin jossain vaiheessa hyvin nopee. Kokeilut oli kuitenki kannattavia, koska tuosta oppi jtn kontrollia kyllä. Ryhti pysyy nyt käytännössä aina. Toi perseen nousu ylös, ja alotusasennon muuttuminen on imo ehkä merkityksettömin juttu ikinä. En nää siinä ite mitään väärää, jos tanko nousee silti hyvin ylös, ja ruho pysyy jämptinä. Tuntuu itelle hyvin epäluonnolliselta alottaa siitä lopullisesta vetokulmasta heti. Jos teen pausseilla(nilkoissa siis) ni saatan noin tehä, ettei tuu sellasta äkillistä vaihtelua pysäyttäessä.
Click to expand...
Vahvin tyyli on tietysti se paras tyyli. Nopeampi irroitus voi olla hyvä tai huono asia riippuen että miten se näkyy maksimaalisessa nostossa. Mave osaa olla vähän jekku liike kun 90% ja 100% välillä voi olla iso ero ja alle 80% kuorman pystyy riuhtaisemaan melkein miten vaan. Korostuu etenkin sumolla missä monille maltti on valttia vaikka leveämmällä asennolla on yleensä helpompi saada rauta irti lattiasta mutta yläpuolisko kärsii. Perseen ampuminen on sitten vähän tulkinnanvaraista ja tilanteesta riippuvainen, vaikka lähtökohtaisesti väittäisin huonoksi asiaksi. Jos sillä vasta haetaan asentoa niin lienee aivan ok, huonompi juttu jos lähtöasento on vaan paska ja liike muuttuu suorin jaloin vedoksi. Vetäähän Hautalakin vähän sellasella tyylillä että lähtee melko kyykystä ja se selvästikin toimii.

Viimesessä kuvassa tuosta kulmasta näyttää että olkapäät on melko edessä niin varmaan pitäisin lantion alempana, etenkin jos tarkoitus on saada jalkoja mukaan. Noin niinku kuvan perusteella, saatan olla täysin väärässäkin.
 
Moikka! Mitä ootte mieltä lämmittelypumppailuista (esim. takareisi ja loitonnus koneissa) ennen melko raskaita kyykky sarjoja? Onko hyötyä vai hallaa? Eli uskaltaako kokeilla 😁 Oon tähän mennessä tehnyt vaan suoraan kyykky sarjat ekana ja sen jälkeen vasta apuliikkeet kun oon pelännyt sitä et voimat ei riitä noissa sarjoissa jos kauheesti pumppailee niitä ennen. Kyseessä siis takakyykky.
Just wondering, olis kiva kuulla kokemuksia aiheesta kun itsellä sitä ei vielä ole.
 
Millanen voimataso sulla takakyykyssä on? Ja mitä tarkoittaa se pumppailu käytännössä? Kuinka paljon ja miten tiukkoja sarjoja?

Lämmittelyllä on pari päätehtävää: nostaa kudoslämpöä ja sitä kautta ehkäistä vammoja sekä valmistaa kroppaa tekemään kovaa työtä. Jälkimmäisen osuus on selkee voimailussa ja sen takia ei oo kovin fiksua hätäillä sitä lämppää ja harppoa noususarjoja. Hermosto pitää herätellä. Joillakin se tapahtuu nopeemmin ja toisilla ei.

Ihan hyvin siihen iisiin osaan voi kuulua koneitakin ja nää on täysin yksilökamaa. Esim. Iso lähentäjälihas on yks kyykyn päälihas ja se joillakin tuppaa kramppailemaan kevyilläkin raudoilla. Jos lämmittely vie energiat ja tehot varsinaisesta treenistä, kunto on tosi huono tai siinä tehdään jotakin pahasti väärin.
 
Tottakai voi ja kannattaakin lämmitellä muillakin kuin pääliikkeillä. Hyvä tyyli on esim ottaa neljän tai viiden liikkeen cardio. Kaikki putkeen. Kunhan muistaa että kyse on lämmittelystä. Haetaan lämpöä lihaksiin. Ei se voi huonontaa pääliikettä. Päinvastoin. Lämmitelläänhän ennen penkkiäkin yläselkä, olkapäät ja ojentajat. Monesti näkee kun porukan "lämmittely" kyykkyyn on tyyliä tangolla 20 toistoa, 60 kg x 10 ja sitten maksimit täysiä. Varsinkin talvella kun kroppa on kylmä ja kankea voi kostautua vammoina jos skippaa kunnon lämmittelyn.
 
Sitä jostain "jännästä" syystä oppii arvostamaan lämmitelyä vanhempana ja/tai kun on sattunut jonkun paikan hajoaminen.

Ite esim lämmittelen sillä kaavalla, että 5min lämpöjä koko kroppaan. Käytännössä 5min soutukone tai airbike.
Sitten yleisempi koko kropan lämmittely jossa dynaamista venytystä ja kehonpaino liikkeitä esim kevennetyt punnerrukset, askelkyykkyjä, juoksija kosketuksia, australialaisia pulluppeja jne. Tuo siis yleinen lämmittely ja sitten alan tekemään sen liikkeen kanssa esim nyt vaikka kyykyssä 8* ilmakyykky, 10*tanko... jne

Nuorena ja kuolemattomana ei ollut puhettakaan moisista rutiineista.
 
Wenning warmup on käytännössä juuri sitä. Itse aloitan päivän pääliikkeellä tyhjällä tangolla tai hyvin kevyellä painolla(sen verran kuitenkin että vähän saa tuntumaa, tyhjä tanko on yleensä mulle liian vähän) ja joka lämppäsarjan jälkeen fiilistelen että tarviiko tehdä mitään. Yleensä korkeintaan jalannostoja että lantio vähän aukeaa mutta joskus kyykky, penkki tai sumoveto saattaa vaatia muutaman kierroksen jalannostoja, takareisiä, latseja, takaolkapäitä ja ojentajia/ranteita. Ei koskaan failureen mutta saa siinä maltillisia työsarjoja tehdä eikä vaan liikerataa läpi. Lähinnä silloin jos treenaa ihan aamusta ja on ihan kankeana vielä, varsinkin kun pakkasilla menee ensin kylmästä sängystä kylmään autoon ja kylmälle salille. Iltahelteillä kroppa kiehuu jo valmiiksi vaikka ei olisi mitään päivän aikana tehnytkään.

Hyödyllisempää sellainen pumppailu kuitenkin yleensä on kuin ottaa sama lämpö lyhyellä cardiolla. JTO tuolla mainitsikin jo että ei sellaisen tekemisen pitäisi kunnon päälle käydä, jos käy niin sitä suuremmalla syyllä sitä kannattaa tehdä. Ei pitäisi tulla yllätyksenä mutta voimailijan (ja bodarinkin) pitäisi olla riitävän hyvässä peruskunnossa että pystyy työtä tekemään ja siitä palautumaan. Muutama toisto vartin välein ei pitkälle vie.
 
Kesällä tuli testattua John Meadowsin inspiroimana reisikoukistuksessa työsarjat ennen takakyykkyä ja hackia. Polvet kipuili silloin ja tuo tuntui auttavan. En huomannut että voimiin olis ollu mitään vaikutusta kun eihän takareisi kyykyssä työtä tee.
 
jto sanoi:
Millanen voimataso sulla takakyykyssä on? Ja mitä tarkoittaa se pumppailu käytännössä? Kuinka paljon ja miten tiukkoja sarjoja?

Lämmittelyllä on pari päätehtävää: nostaa kudoslämpöä ja sitä kautta ehkäistä vammoja sekä valmistaa kroppaa tekemään kovaa työtä. Jälkimmäisen osuus on selkee voimailussa ja sen takia ei oo kovin fiksua hätäillä sitä lämppää ja harppoa noususarjoja. Hermosto pitää herätellä. Joillakin se tapahtuu nopeemmin ja toisilla ei.

Ihan hyvin siihen iisiin osaan voi kuulua koneitakin ja nää on täysin yksilökamaa. Esim. Iso lähentäjälihas on yks kyykyn päälihas ja se joillakin tuppaa kramppailemaan kevyilläkin raudoilla. Jos lämmittely vie energiat ja tehot varsinaisesta treenistä, kunto on tosi huono tai siinä tehdään jotakin pahasti väärin.
Click to expand...
Voimataso on jo suht ok, yleensä teen n. 6-8 toistoa ja 3 sarjaa. Täytyypi kokeilla!
 
Kysyn voimatasoja infomielessä, että vois vastata paremmin ja vastaus on "suht ok"... Jepjep...
 
Back
Ylös Bottom