Kaikki kyykkykysymykset

Meta title: 🔥 Kaikki kyykkykysymykset yksiin kansiin 🔥

Meta description: Räjäytä pohkeet ja pakarat uuteen leveliin! Tässä ketjussa puretaan jokainen kyykkyongelma, tekniikkapulma ja varustevinkki.


Jep ja itse olen perustellut itselleni "pitempien" lämppien tärkeyttä sillä, että olen aika pitkä runkoinen heebo ja selkäkin on hieman notkolla muista liikkuvuusjumeista puhumattakaan, joten yritän hakea formia ja minimoin loukkaantumisriskiä. Tosin ajallisestihan nuo lämpät eivät mulla kauan kestä, pidän tauot aika lyhyinä, jossa saattaa piillä syy, miksi ne syövät ehkä tehoa työsarjoista. Täytyy kokeilla kyllä hieman erikaavoja tuossa..
Yliraudat joka liikkeessä ovat myös välillä olleet lämmittelyni kulmakivi, niitä kehun lämpimästi.
 
Jerkku sanoi:
Eri juttu jos testataan ykkös- tai toistomaksimia, niin sillon ei kannata tuhlata energiaa liian pitkään lämppään, mutta normaalitreeneissä ihan hyvin voi tehdä.
Click to expand...

Tästä olisin eri mieltä, jos käy. Mun mielestä lämmittelyt ja herättelyt kannattaa aina tehdä mahdollisimman optimaalisesti. Tietenkään ylirautoja ei ykkösmaksimipäivinä oteta, mutta muuten kannattaa tehdä kaikki ihan samalla tavalla ku aina ennenkin. Mitään uutta ei pitäis ennen maksimeja kokeilla. Lisäks muutenkin lämmittelyn ja herättelyn tarkoituksena on kuitenkin saada kroppa valmiiksi ja mahdollisimman tehokkaaksi itse suoritukseen. Sillon lämmittely normitreenissä on ollut huono, jos se olisi voinut tehdä niinkin (kevyemmin), että sarjoissa jaksaisi enemmän. Jos taas kroppaa ei saa lämpimäksi ja valmiiksi ilman, että sarjapainot kärsii, pitäis työkykyä kasvattaa niin, että riittävä lämmittely ei söisi voimia itse sarjoilta.

Sillon on ehkä eri asia, jos on jotain vaikkapa kuntoutusjuttuja tai jos lämmittelyyn kuuluu esimerkiks jotain koordinaatioharjoituksia ehkä jopa jossain määrin ikään kuin pienenä kevyenä treeninä. Niitä ei välttämättä ennen maksimikokeiluja tartte tehdä. Mut jos lämmittelyllä ei yritä muuta ku valmistaa itsensä sen päivän treeneihin, kannattaa kaikki mun mielestä pitää samanlaisena aina.
 
Mulla on tapana muokata lämmittely työsarjojen mukaan. Jos aikomus on ottaa vaikka tiukka 3-5 toiston huippusarja, nousen siihen 15kg korotuksin kolmosia tehden.
Esim: 2*10*20, 3*65/80/95/110/125/140/155.
Jos taas tavote on ottaa kova 1, painotan niitä kevyempiä lämppiä ja siitä sitten ykkösillä ylös:
2*10*20, 2*5*65, 2*3*80, 2*95, 1*110/125/140/155/170.
Jos työsarjoja tulee useita tyyliin 5*5 niin sitten teen melko suoraviivaset lämmittelyt, nivelet lämpimiksi 5-6 kevyellä noususarjalla ja antaa palaa.
 
Kunnollinen yleislämpö päälle ennen kuin menee tekemään, niin ei tarvitse hinkata sataa lämmittelysarjaa, että on paikat lämpöisinä. Totta kai myös lämmittelysarjat tilanteeseen sopien, niin kuin vaikka tuossa yllä. Itsellä huomannut sitä, että jos oikoo noissa alkulämmöissä, niin saa oikeasti tehdä vaikka minkä verran sarjaa alle, eikä siltikään ole paikat lämpöisinä, kun pitäs alkaa kunnolla nostamaan.

Ja tosiaan pidän itsekin vähän turhana käyttää älyttömiä aikoja lämmittelyyn, kun ei ole tarkoitus tuntitolkulla olla salilla.
 
Joppa sanoi:
Tästä olisin eri mieltä, jos käy. Mun mielestä lämmittelyt ja herättelyt kannattaa aina tehdä mahdollisimman optimaalisesti. Tietenkään ylirautoja ei ykkösmaksimipäivinä oteta, mutta muuten kannattaa tehdä kaikki ihan samalla tavalla ku aina ennenkin. Mitään uutta ei pitäis ennen maksimeja kokeilla. Lisäks muutenkin lämmittelyn ja herättelyn tarkoituksena on kuitenkin saada kroppa valmiiksi ja mahdollisimman tehokkaaksi itse suoritukseen. Sillon lämmittely normitreenissä on ollut huono, jos se olisi voinut tehdä niinkin (kevyemmin), että sarjoissa jaksaisi enemmän. Jos taas kroppaa ei saa lämpimäksi ja valmiiksi ilman, että sarjapainot kärsii, pitäis työkykyä kasvattaa niin, että riittävä lämmittely ei söisi voimia itse sarjoilta.

Sillon on ehkä eri asia, jos on jotain vaikkapa kuntoutusjuttuja tai jos lämmittelyyn kuuluu esimerkiks jotain koordinaatioharjoituksia ehkä jopa jossain määrin ikään kuin pienenä kevyenä treeninä. Niitä ei välttämättä ennen maksimikokeiluja tartte tehdä. Mut jos lämmittelyllä ei yritä muuta ku valmistaa itsensä sen päivän treeneihin, kannattaa kaikki mun mielestä pitää samanlaisena aina.
Click to expand...

Ite tykkään tehdä niin että jos sarjat on vaikka 5x200, niin lämmittelen sitten 5x150, 5x170. Jos taas 3x200, niin sitten teen 3x150, 3x170. Itellä lämmittelyt menee aika lailla sen mukaan miltä tuntuu. Jos vaikka toi 5x150 tuntuu hankalalta, niin sitten teen vielä toisen setin sitä, tai sama juttu ton 5x170 kanssa.

Tietty tässä on se että jos tekee tiukan ohjelman mukaan, niin toki silloin kannattaa pitää lämmittelyt vakiona, mutta varsinki jos työsarjoja ei oo kovin montaa, niin imo kannattaa tehdä enemmän lämmittelysarjoja. Jos taas tekee jonkun 10 työsarjaa, niin siinä tulee jo sen verran työtä että lämmittelyssä ei tarvi sitä työtä tehdä enempää.

En minä tiiä mikä on paras tapa, mutta koen tuon itelle parhaaks tavaks.
 
Otteesta vielä: Itse nosta vallan myötäotteella. En vain osaa järkevästi nostaa ristiotteella. Toki myötäotteessa tulee väkisinkin vastaan se, että jossain vaiheessa on otettava remmit käyttöön, mutta mitä sitten? Kyllä se ote siinä pikkuhiljaa vahvistuu, kun tekee ilman remmejä niin pitkälle kuin jaksaa. Itsellä ainakin grippi parantunut jo paljon, vaikka en vielä maksimirautoja voikaan nostaa ilman remmejä. Tällä hetkellä taitaa olla 40kg ero.

Ja tähän lisäyksenä, että se vasta siistiä onkin, kun liikuttelee isoja romuja myötäotteella... ILMAN mitään sormilukkoja. :)

Ja lämmittelyssä suosin kuminauhoja ja lihaksia "herättäviä" liikkeitä. Chris Duffin käy videoissaan näitä aika kattavasti läpi ja toimivat niin kyykyssä, kuin mavessakin. Kun olen jumppaillut hetken niin lähden tekemään varsinaista liikettä. Aloitan yleensä 70 kilolla ja siitä 50 kg:n korotuksilla. Jossain vaiheessa vähennän korotukset siihen 20-30kg. Toistomäärät on alussa ehkä 6 luokaa, mutta isommissa painoissa yleensä 2-4.. Kun mennään lähelle maksimia (joka ei paljoa ole :) ), niin korotukset on 10 kg luokkaa, ja toistomäärät 1-2.

Nämä on tietysti makuasioita kaikki. Toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä. :)
 
El Niño sanoi:
Otteesta vielä: Itse nosta vallan myötäotteella. En vain osaa järkevästi nostaa ristiotteella. Toki myötäotteessa tulee väkisinkin vastaan se, että jossain vaiheessa on otettava remmit käyttöön, mutta mitä sitten? Kyllä se ote siinä pikkuhiljaa vahvistuu, kun tekee ilman remmejä niin pitkälle kuin jaksaa. Itsellä ainakin grippi parantunut jo paljon, vaikka en vielä maksimirautoja voikaan nostaa ilman remmejä. Tällä hetkellä taitaa olla 40kg ero.

Ja tähän lisäyksenä, että se vasta siistiä onkin, kun liikuttelee isoja romuja myötäotteella... ILMAN mitään sormilukkoja. :)

.
Click to expand...
Tuota tuossa itekki sanoin että jos ei kisaa, eikä halua käyttää ristiotetta/sormilukkoa, niin tekee sit myötäotteella ja remmeillä tarvittaessa. Sit jos kisaa niin melkeinpä pakko opetella jompi kumpi.
 
Jerkku sanoi:
Tuota tuossa itekki sanoin että jos ei kisaa, eikä halua käyttää ristiotetta/sormilukkoa, niin tekee sit myötäotteella ja remmeillä tarvittaessa. Sit jos kisaa niin melkeinpä pakko opetella jompi kumpi.
Click to expand...
Eihän se mikään kisaamisen este ole, jos haluaa myötäotetta käyttää. Toki hidastaa helvetisti. :) Ja mä liikuttelen sen verran pieniä painoja, ettei kannata edes haaveilla kisaamisesta voimanostossa. :)

Lisätään vielä, että tarkoitus on opetella se sormilukko! :)
 
Itse vetelen remmeillä kaikki sarjat ja osan ykkösistäkin reeneissä. Muutaman vedon otan ennen kisoja ristiotteella, mutta muuten on aina remmit käytössä.
 
Heitetäänpä täältäkin korsi kekoon, vaikka varsin aloittelija vielä olenkin (mutta eikös tämä ollutkin aloittelijoiden osio...)
Teen tällä hetkellä Madcow 5x5:ttä. Siinä mave nousee parin kymmenen kilon hypyillä työsarjaan asti, joiden lisäksi olen alle vielä ottanut yhden tai kaksi vitosen settiä lämmittelyksi.
Otteessa pyrin vetämään myötäotteella niin ylös kuin pääsen, vaihdan ristiotteeseen yleensä pariin ylimpään sarjaan ja ylimpään laitan lisäksi magnesiumia. Tarkoitus on vahvistaa samalla ranteita ja sormia, minkä vuoksi en myöskään käytä remmejä.
 
Mä vetelen kanssa remmeillä kaikki raskaat mavet. Oon tottunut siihen, että saa keskittyä kunnolla itse nostoon ja tekniikkaan, eikä tarvitse murehtia grippiä. Grippiä sit koittaa vähän pitää yllä leuoilla, roikkumisilla ja muissa selkäliikkeissä. Ristiotteella pystyy kyllä vetämään kanssa, mutta niin vähän tulee tehtyä, että jokseenkin vammaiseltahan se tuntuu. Varsinkin kun on vielä niin toispuolinen, että vaikeaa on vaihtaa toisinpäin raskaissa vedoissa, eikä viiti pitkässä juoksussa vetää pelkästään samalla otteella.

Tuosta lämmittelystä, niin ei kai se ole niin pilkun tarkkaa, miten sen kukin haluaa tehdä, kunhan sellaiset perusjutut täyttyy. Itse tykkään siitä, että kun on hyvä hiki päällä jo liikettä aloitellessa, niin varsinaisissa lämmittelyissä pääsee aika helpolla, kun tuntuu jo lähtökohtaisesti vetreämmältä tehdä. Lämmittelysarjoissa sitten ihan järjen kanssa. Jos hakee ykkösiä, niin ei liian raskaita sarjoja alle, eikä toisaalta mitään älyttömiä harppauksiakaan, että kerkeää tottumaan raskaampaan rautaan jne. Sama pidemmissä tiukoissa sarjoissa: lämmittelyillä ei ole tarkoitus syödä tehoja itse työsarjoista. Minusta nää kyllä huomaa tehdessä, jos joku ei ole osunut ihan kohdalleen.
 
Ratkaisuja / selityksiä kaivataan, miksi raskaissa, varsinkin +95% raudoissa katoaa kyykyssä paineet keskivartalosta pohjassa. En vain yksinkertaisesti saa painettua vatsaa vyötä vastaan. Olen pähkäillyt voiko johtua siitä, että isommilla raudoilla hapen otto on vaikeampaa. Mitä pienemmät raudat, sitä paremman paineen vyötä vastaan saa.
 
[venom] sanoi:
Ratkaisuja / selityksiä kaivataan, miksi raskaissa, varsinkin +95% raudoissa katoaa kyykyssä paineet keskivartalosta pohjassa. En vain yksinkertaisesti saa painettua vatsaa vyötä vastaan. Olen pähkäillyt voiko johtua siitä, että isommilla raudoilla hapen otto on vaikeampaa. Mitä pienemmät raudat, sitä paremman paineen vyötä vastaan saa.
Click to expand...

Ei sitä vatsaa paineta vyötä vastaan. Maksimimäärä happea niin, että keuhkojen alaosa täyttyy ensin. Sitten vatsa jännitykseen niinkuin odottaisit iskua siihen ja jos sinulla on vyö oikealla kireydellä niin se ottaa automaattisesti kiinni. Jos teet tuon oikein ja et jaksa pitää jännitystä pohjassa niin sinulla on vain heikko keskikroppa.
 
Tuo voi muuten johtua siitä että vyö on liian tiukalla. Jos se puristaa sopivasti ylä-asennossa, niin alhaalla painetta tulee tavallaan liikaa. Näin ollen sitä pitää päästää pois ja kyykystä putoaa pohja.
 
Olisko Pohjois-Helsingissä-Länsi-Vantaalla joku sali, mistä löytäisi takakyykyn korvaavan laitteen? Mulla on sellanen ongelma että on kapiat vissiin vähän etuluisut hartiat ja lyhyet olkavarret, niin en saa käsiä taipumaan tangolle, ellei ne ole tosi leveällä. Pari kertaa olen kokeillut salilla ja meinaa tulla vaaratilanne kun tankoa telineeseen palauttaessa meinaa jäädä pikkurilli tangon kanssa telineeseen...
Ostin himaan tangon ja kokeillut pikkusen kyykätä ihan pikkupainolla (30kg, enempää taas ikävä palauttaa niskan takaa pään yli lattialle), joka tapauksessa tuntuu että liike menee tosi hyvin perseelle ja takareisille, ihan eri fiilis kuin prässissä vaikka sitä miten ottaisi leveältä ja syvältä... Eli haluaisin kyykätä, mut kun ei pysty..
Sellaistakin mietin että kun kukaan ei ole salilla, niin siirtäis ne telineet levälleen ja palauttais tangon paksut päät telineeseen, mut ei taida oikein hyvä idea olla sekään...?
Eli onko jotain laitetta mistä saa lähes saman fiiliksen? Mitään järkkypainoja en tavoittele (vanha, mutta aloittelija, ei urheilutaustaa 68kg), varmaan joku painopakkalaitekin voisi toimia mulle.
Tai jos jokin muu ratkaisu löytyisi että pystyisi kyykkäämään turvallisesti..?
 
maltsu sanoi:
Olisko Pohjois-Helsingissä-Länsi-Vantaalla joku sali, mistä löytäisi takakyykyn korvaavan laitteen? Mulla on sellanen ongelma että on kapiat vissiin vähän etuluisut hartiat ja lyhyet olkavarret, niin en saa käsiä taipumaan tangolle, ellei ne ole tosi leveällä. Pari kertaa olen kokeillut salilla ja meinaa tulla vaaratilanne kun tankoa telineeseen palauttaessa meinaa jäädä pikkurilli tangon kanssa telineeseen...
Ostin himaan tangon ja kokeillut pikkusen kyykätä ihan pikkupainolla (30kg, enempää taas ikävä palauttaa niskan takaa pään yli lattialle), joka tapauksessa tuntuu että liike menee tosi hyvin perseelle ja takareisille, ihan eri fiilis kuin prässissä vaikka sitä miten ottaisi leveältä ja syvältä... Eli haluaisin kyykätä, mut kun ei pysty..
Sellaistakin mietin että kun kukaan ei ole salilla, niin siirtäis ne telineet levälleen ja palauttais tangon paksut päät telineeseen, mut ei taida oikein hyvä idea olla sekään...?
Eli onko jotain laitetta mistä saa lähes saman fiiliksen? Mitään järkkypainoja en tavoittele (vanha, mutta aloittelija, ei urheilutaustaa 68kg), varmaan joku painopakkalaitekin voisi toimia mulle.
Tai jos jokin muu ratkaisu löytyisi että pystyisi kyykkäämään turvallisesti..?
Click to expand...
Itse laitan telineitä kapeammalle, että saisin tangon päistä kiinni. Räkissä näin ei pysty tekemään, mutta useimmilta saleilta pitäisi kyllä löytyä telineet jotka voi laittaa kapeammalle. Tai vastaavasti kaataa sisäänpäin.
 
Mavekysymyskin olisi... Olen 3 kertaa kokeillut, pari ekaa kertaa tuli selkä aika kipeäksi, mutta loppujen lopuksi ihan hyvällä tavalla kai... Kolmannella kerralla tuli niska ihan törkeän kipeeksi. Mitä tein väärin? Sitä niskakipua en halua enää ikinä, meni se ohi loppujen lopuksi onneksi. Tuntuu että se laskuvaihe on paljon haastavampi. Varmaan jotenkin siinä löysäilin, miten se laskuvaihe pidetää hyvässä jämäkässä kuosissa? Jotenkin tuntuu että nostovaiheessa jotenkuten tiedän mitä teen, mutta laskiessa oon vähän hukassa... Vai kattelinko peiliä liikaa että miten selkä on ja siitä sitten niskakivut kun kuikuilee liikaa?
 
maltsu sanoi:
Mavekysymyskin olisi... Olen 3 kertaa kokeillut, pari ekaa kertaa tuli selkä aika kipeäksi, mutta loppujen lopuksi ihan hyvällä tavalla kai... Kolmannella kerralla tuli niska ihan törkeän kipeeksi. Mitä tein väärin? Sitä niskakipua en halua enää ikinä, meni se ohi loppujen lopuksi onneksi. Tuntuu että se laskuvaihe on paljon haastavampi. Varmaan jotenkin siinä löysäilin, miten se laskuvaihe pidetää hyvässä jämäkässä kuosissa? Jotenkin tuntuu että nostovaiheessa jotenkuten tiedän mitä teen, mutta laskiessa oon vähän hukassa... Vai kattelinko peiliä liikaa että miten selkä on ja siitä sitten niskakivut kun kuikuilee liikaa?
Click to expand...

Peiliä ei kuulu katella yhtään. Etenkään sivupeiliä. Oman tekniikan näkee ottamalla videota ja katsomalla videon heti noston jälkeen. Kato että niska pysyy suht suorassa, eli älä missään nimessä katso kohti kattoa, kun nostat. Semmonen joku 1–2 metriä eteenpäin lattiaan katsominen on ihan ok. Laskuvaihe pidetään ihan samalla tavalla tukevana kuin nostovaihekin. Sen pitäis periaatteessa olla samanlainen kuin noston, mutta vaan luonnollisesti päinvastasessa järjestyksessä. Tosin koko laskuvaihetta ei ole edes pakko tehdä – tankoa ei välttämättä tarvitse jarrutella. Riippuu vähän tavoitteista.
 
Back
Ylös Bottom