Mongolian chop: -Kyllä ne keskikropan paineet pitäis ottaa ihan liikkeesseä kuin liikkeessä, eikä vain kyykyssä ja mavessa.
Mä luulin että tuo mun poksingiselitys ois helposti ymmärrettävästi selvitetty paineidenpito, mutta kokeilempa uusiksi:
Aloitetaan lantion pohjan lihojen aktivoinnilla, eli pidetään molepaa hätää yhtäaikaa. Siihen lisätään alavatsan napakaksi vetäminen, eli kevyesti napa kohti rankaa*. Nyt pitäisi tuntua selvä poikittaisen vatsalihaksen ja alaselän syvien lihojen aktivoituminen. Tuohoin pakettiin pallealla sitten ns. vastajännitys. Hengityksen ei pitäisi vaikuttaa millään tavoin tuon paketin säilyttämiseen tai hengitys tapahtuu väärin ja tuon paketin jännitys pitää säilyä siis koko sarjan ajan. Pinnalliset ja vahvat keskivartalonlihat sitten tekevät työtä nuiden lisäksi, ei nuiden sijasta sijasta. ja sillä vastustetulla uloshengityksellä (karjaisu, ähinä ym.) lisätään keskivartalon voimantuottoa hetkellisesti juurikin noston aikana.
*Ja kun tästä on ennenkin palstalla kinasteltu, niin selvennykseksi saivartelijoita kohtaan. Ei, kyseessä ei ole mikään stomach acuum tyylinen vatsan sisään veto, vaan vatsan napakaksi vetäminen. Jos pallea työntyy ulos, niin syvien lihojen aktivoituminen heikkenee tai häviää kokonaan. Ja esimerkiksi taas iskun vastaan ottaminen, niin kummin tuntuu kroppa kestävän paremmin koukun kylkeen, vatsa napakkana pakettina vai pallea ulostyönnettynä? Mielestäni napakkana pakettina. Jotkut ovat sitä mieltä, että vyön kanssa paineidenottaminen tapahtuisi erilailla, mutta kyllä mä oon sitä mieltä, että paineet samoin ja vyö vain lisätueksi jos tarvis, ei "ainoaksi" tueksi. Itse en vyötä suosittele kuin liian isojen housujen ylhäällä pitämiseen.
Josko nyt tuli selvemmin? Helpompi ois neuvoa, kun vois sormin vähän tökkiä ja testailla heräileekö oikeat lihat mukaan vaiko eikö.
Kyykky ongelmaan olen edelleen sitä mieltä, että paaaaljon kyykkyjä maltillisin painoin koko liikeradallaan, niin kroppa oikeasti tottuu liikeeseen ja se itselleen sopivin tekniikka hahmottuu sieltä ja jää muistiin. Eli useamman kerran viikossa kyykkyjä vaihtelevin vastuksin, välistä etukyykkyä mukaan, niin tulee keskikroppaan pitoja ja kyykky ei enää niin helposti kaadu eteen.
Ja jos jotain sarjapituuksia ym. miettii, niin mielummin paljon lyhyitä sarjoja kuin pari pitempää. Pysyy se tekniikka paremmin kasassa lyhyillä sarjoilla. Toki lämmittelyihin ja loppupumppailuun myös pitempia, mutta alkuunsa pitäisin työsarjat siellä 3-6 toiston välillä. Se 3x4 -- 6x6 ohjelma sopisi oikeen hyvin, maksimi sitten sen teknisen maksimin mukaan, ei sen mikä tulee juuri ja juuri kampeamalla ylös.
Mutta nämähän siis vain mun mielipiteitä. Erimieltä saa ja mahdollisesti kannattaakin olla. Itse pureskeltu on aina valmiiksi jauhettua tehokkaampi keino oppia.
Tai tieten voi liikettä tehdä vain haluamallaan liike radalla ja tehdä pysäytyksiä. Tottuu lihakset ainakin työskentelemään niillä heikoilla nivelkulmilla.
Ehkä sitten joskus... täytyy varmaan kysyä salilta joltain kokeneemmalta karjulta.