Juokseminen

kengät on ollu keväästä asti minulla. ja ihan arkikenkinä eli onhan nuo sisään ajetut =) edelleenkin on molemmat jalat kipeenä.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Onks porukalla kokemusta merrellin road gloveilla tai muilla vastaavilla päkiäjuoksuun tarkoitetuilla ohutpohjakengillä juoksusta pidemmällä matkalla esim. puolikas? Itellä on sellaiset olleet jo vuoden ja oon käyny juoksemassa pääasiassa hiekkapohjalla ja pururadalla. Nyt kuitenkin pitäis puolikasta varten treenailla ja kokeilin vanhoilla asicsilla (kanta-askellus) ja oli kauheata eli haluaisin vetää noilla merreleillä sen puolikkaan asfaltilla. Mitä huomioita, kokemuksia tms. Onko mahdoton ajatus ylipäätään?
 
Käy testaamassa miltä tuntuu alkuun joku lyhkäsempi matka asfaltilla. Jalat kestää tai sitten ei. Kuitenkin jo vuosi juoksentelua merreleillä takana, en näkisi ainakaan mahdottomaksi.
 
Siirtymäpätkät purtsille on nytkin asfalttia eli tollanen 3-4 km tulee asfalttia per lenkki nyt. Lähinnä kysymysmyksenä on se, että onko porukalla kokemusta puolikkaan juoksusta tuon tyylisillä kengillä. Mitä asioita pitää ottaa huomioon yms. Mielenkiintoisena huomiona, niin vanhoilla kanta-askelkengillä polvet kipeytyivät nyt kokeilussa, mutta merreleillä ei oo ikinä polvikipuja...
 
En itse juokse puolikkaan pituisia lenkkejä käytännössä koskaan, siksi ei ole kokemusta. Harvoin tulee muutenkaan juostua yli 15 km. Kenkinä en ole käyttänyt moneen vuoteen muita kun kevytjalkineita.

Ei noilla ohutpohjakengillä juoksussa ole muuta erityistä huomioitavaa kuin totuttaminen. Jos on aiemmin juossut niillä tuetuilla
"muovilatikkokengillä" jalkaterän lihakset ja rakenteet eivät ole riittävän vahvoja kestämään ohutpohjakenkien aiheuttamaa pitempiaikaista rasitusta.

Sinun kohdalla en itse näe mitään järkeä juosta niillä vanhoilla asicseilla, etenkään kun aiheuttavat kipuja!? Sikäli kun olet tähän saakka juossut merreleillä ilman kipuja juoksutyylisi on todennäköisesti vähintään riittävän hyvä, joten sen suhteen ei ole mitään estettä juosta pidempiä matkoja myöskään asfaltilla.

En ymmärrä miksi puolikkaan juokseminen kevytjalkineilla olisi mahdotonta? Jalka ei tarvitse juoksemista varten tukia tai muutakaan ylimääräistä, paitsi poikkeustapauksissa. Rakennevirhe yms.

Jos kuitenkin epäilyttää niin käy heittämässä treeninä puolikas tai joku ~15km asfaltilla noilla merreleillä, siinähän sen huomaa jos jotain erikoista tulee vastaan
 
Moikka! Haluaisin vähän neuvvoa minua viisaammilta. :) Olen ostamassa uusia kenkiä. Ihan perus Adidaksen juoksukenkiä,
koska minulla on tärkeä juoksu tammikuussa. Kuinka kauan suunnilleen menee kengällä tottua ja muotoutua omaan jalkaan? kannattaako kenkä ostaa nyt puolivuotta aikaisemmin vai riittääkö 2kk?
Keskimäärin juoksen viikossa 25km, noin 3-12km pituisia lenkkejä.
 
Eihän kengän sisään ajo ota kuin muutama viikko jos se on sopiva. Itse en kyllä koskaan juoksu aikoina ostanut kenkiä kisojen mukaan vaan tarpeeseen.
 
Riippuu mitkä ovat tavoitteet. Kenties kolmen tunnin alitus maratonilla? Cooperissa 3000? Vai sittenkin pelkkä rasvanpoltto? Mahdoton vastata, jossei mitään päämäärää kerro, mutta juokse vaikka yksi tunnin matalasykkeinen ja yksi lyhyempi hiit/intervalli tyyppinen, niin et ihan metsään mene.
 
Onko keskisyke ~155 liian kova noin puolen tunnin lenkille jos haluaa saada semmosta peruskuntoa? Tolla keskisykkeellä oon tehnyt semmosia 4-5km lenkkejä kerran pari viikkoon, käytännössä ihan nollista alotin koko juoksemisen ja tuohon neljän kilsan hölkkäämiseenkin sai jonkunaikaa harjotella ennenkuin jaksoi loppuun asti. Nyt jaksaa sen mennä jokakerta ja muutaman kerran päässyt ton viis kilsaakin, mut syke pysyy aina noissa samoissa lukemissa. Oon kerran kokeillut mennä silleen, että syke pysy kokoajan siinä max 140 mut sit rupee kyl meno muistuttaa enemmän kävelyä jo.. Aika per kilometri ollut parhaillaan 06:15 ja hitain vähän alta 07:00, keskiarvo tos 06:30-40 paikkeilla.

Kysymys siis on se, että kannattaako mun mennä hitaammin ja pitää syke alempana? Täs ennen syksyä jos jaksais 6 kilsaa mennä putkeen ni ois jo ihan jees.

Cooperin kävin kokeilee pari päivää sit kauheessa helteessä ja tulos tasan 2600m joka kyl oli pettymys ku oon joskus mennyt 2500m tyyliin pelkän salitreenin voimilla.. Cooperis keskisyke 178/max 191, kuulostaako toi normaalilta?
 
Onko keskisyke ~155 liian kova noin puolen tunnin lenkille jos haluaa saada semmosta peruskuntoa? Tolla keskisykkeellä oon tehnyt semmosia 4-5km lenkkejä kerran pari viikkoon, käytännössä ihan nollista alotin koko juoksemisen ja tuohon neljän kilsan hölkkäämiseenkin sai jonkunaikaa harjotella ennenkuin jaksoi loppuun asti. Nyt jaksaa sen mennä jokakerta ja muutaman kerran päässyt ton viis kilsaakin, mut syke pysyy aina noissa samoissa lukemissa. Oon kerran kokeillut mennä silleen, että syke pysy kokoajan siinä max 140 mut sit rupee kyl meno muistuttaa enemmän kävelyä jo.. Aika per kilometri ollut parhaillaan 06:15 ja hitain vähän alta 07:00, keskiarvo tos 06:30-40 paikkeilla.

Kysymys siis on se, että kannattaako mun mennä hitaammin ja pitää syke alempana? Täs ennen syksyä jos jaksais 6 kilsaa mennä putkeen ni ois jo ihan jees.

Cooperin kävin kokeilee pari päivää sit kauheessa helteessä ja tulos tasan 2600m joka kyl oli pettymys ku oon joskus mennyt 2500m tyyliin pelkän salitreenin voimilla.. Cooperis keskisyke 178/max 191, kuulostaako toi normaalilta?

Sulla on sama tahti kuin itsellä. Vitosen hölkkäilen tuohon 32min pintaan. Syke liikkuu alun jälkeen 155-180 alueella (varsinkin nyt helteillä). Eilen juoksin ekaa kertaa 18km 7-8min tahtiin ja sykkeet oli eka 5km alle 140, toka 5km alle 155 loput 8km mentiin sitten 160-170 alueella. Itsellä jalat kantaa hyvin vitosen 6min tahtiin mutta hapenotto ja syke rajoittaa kun oma aerobinen kunto on heikko. Sen takia aloitin nyt noita hitaampia, pidempiä lenkkejä. PK-sykealue kannattaa laskea netissä Karvonen kaavalla (Karvonen formula).
 
Kaippa tän kyssärin tänne voi heittää.

Minkälainen suoritus 100m aika 13.6sek käsiajanotolla? Juoksutreeniä ei ole, ainoastaan kesällä jalkapallon peluuta. Painoa 100kg, josta voisi ottaa 15-20kg ylimäärästä pois. Olosuhteista sen verran että rata oli märkä ja jalassa oli nappulakengät :D
 
Heitetäänpä hatusta, että sellainen suoritus mihin 1/4 terveistä alle 30-v suomalaisista miehistä pystyy. Eli oot ihan nopea luonnostas varmaan. Tuo 100-m on niin harvoin juostu matka vrt. esim cooper, että ei taida mitään kunnon tilastojakaan olla.
 
Minkälainen olisi hyvä juoksu/kävely ohjelma ihan rapakuntoiselle? Siis puntin nostelu on mul etusijal, etin sellast määrää lenkkiä jolla saa pikkuhiljaa rakennettua ihan menettelevän peruskunnon mahdollisimman pienellä. Tällä hetkellä teen pitkän n 50min kävelylenkin 120-140 sykealueel joka kolmas päivä ja noin kerran viikossa korvaan yhden lenkin puolen tunnin intervalli treenil.
 
Minkälainen olisi hyvä juoksu/kävely ohjelma ihan rapakuntoiselle? Siis puntin nostelu on mul etusijal, etin sellast määrää lenkkiä jolla saa pikkuhiljaa rakennettua ihan menettelevän peruskunnon mahdollisimman pienellä. Tällä hetkellä teen pitkän n 50min kävelylenkin 120-140 sykealueel joka kolmas päivä ja noin kerran viikossa korvaan yhden lenkin puolen tunnin intervalli treenil.

120-140 syke on todennäköisesti ihan oikea peruskuntoharjoitteluun. Karkeasti 80% harjoittelusta tulisi vuositasolla tapahtua tuolla alueella. Pientä variaatiota kannattaa sielläkin tehdä ihan jo vaihtelun vuoksi. Loput 20% sitten vaikka noita intervalleja tai tasavauhtisia nopeampia lenkkejä. Myös lenkkien pituus on ihan ok.
Se mikä tuossa kuitenkin pistää silmään on harjoittelu vain joka kolmas päivä. Jos jonkinlaisia tuloksia haluaa aerobisen kunnon osalta, niin lisää lenkkien määrää alkuun nyt vaikka joka toinen päivä tehtäviksi. 120-140 sykealueella tapahtuva liikunta ei haittaa palautumista juuri lainkaan ruokailun ja levon ollessa kunnossa, ja jos et ole kilpatason kehonrakentaja, ei sitä lihaakaan pala.
 
Se mikä tuossa kuitenkin pistää silmään on harjoittelu vain joka kolmas päivä. Jos jonkinlaisia tuloksia haluaa aerobisen kunnon osalta, niin lisää lenkkien määrää alkuun nyt vaikka joka toinen päivä tehtäviksi. 120-140 sykealueella tapahtuva liikunta ei haittaa palautumista.
Niin joo siis mielelläni hölkkäisin/kävelisin vaikka joka päivä, mut polvet vähä kipeytee helposti.. Se mitä oikeastaan hain ei ollut se että kuntoa mahdollisimman pienellä vaivalla/ajankäytöllä, vaan mahdollisimman pienellä kilometrimäärällä viikossa, otaksuen että se on iso tekijä polvikivuille
 
Niin joo siis mielelläni hölkkäisin/kävelisin vaikka joka päivä, mut polvet vähä kipeytee helposti.. Se mitä oikeastaan hain ei ollut se että kuntoa mahdollisimman pienellä vaivalla/ajankäytöllä, vaan mahdollisimman pienellä kilometrimäärällä viikossa, otaksuen että se on iso tekijä polvikivuille

Onko polvissa todettu jotain vikaa tai onko kyseessä jokin vanha vamma? Johtuuko kipeytyminen mahdollisesti painosta tai vain tottumattomuudesta? Vammojen suhteen kannattaa kääntyä urheilulääkärin puoleen ja jos polvet kipeytyvät painon takia, kannattaa pitäytyä kävelyssä. Tottumisen suhteen annan vain neuvon, että huolehdi lihashuollosta ja lisää kuormitusta vähitellen, korkeintaan 5% viikossa.
Aerobisen kunnon kehittymisen suhteen kannattaa kuitenkin edetä siten, että ensin lisätään lenkkien määrää, sen jälkeen niiden pituutta ja vasta viimeisenä nopeutta. Oikoteitä ei ole, eli harjoituskertoja pitäisi lisätä. Polvien oikutellessa voi juoksun sijasta kuitenkin harkita pyöräilyä, hiihtoa, rullaluistelua tai vaikka salilla crosstrainerin tai soutulaitteen veivaamista. Sydän ja keuhkot eivät tiedä mistä rasitus tulee ja vaikka juoksu onkin mukava laji, ei sen takia kannata polviaan tuhota.
 
Onko polvissa todettu jotain vikaa tai onko kyseessä jokin vanha vamma? Johtuuko kipeytyminen mahdollisesti painosta tai vain tottumattomuudesta? Vammojen suhteen kannattaa kääntyä urheilulääkärin puoleen ja jos polvet kipeytyvät painon takia, kannattaa pitäytyä kävelyssä. Tottumisen suhteen annan vain neuvon, että huolehdi lihashuollosta ja lisää kuormitusta vähitellen, korkeintaan 5% viikossa.
Aerobisen kunnon kehittymisen suhteen kannattaa kuitenkin edetä siten, että ensin lisätään lenkkien määrää, sen jälkeen niiden pituutta ja vasta viimeisenä nopeutta. Oikoteitä ei ole, eli harjoituskertoja pitäisi lisätä. Polvien oikutellessa voi juoksun sijasta kuitenkin harkita pyöräilyä, hiihtoa, rullaluistelua tai vaikka salilla crosstrainerin tai soutulaitteen veivaamista. Sydän ja keuhkot eivät tiedä mistä rasitus tulee ja vaikka juoksu onkin mukava laji, ei sen takia kannata polviaan tuhota.

En oo käynyt missään näyttämässä niitä, eikä ole mitään vanhoja vammoja taustalla. Luulen että nää satunnaiset polven vihlomiset liittyy siihen että en harrastanut nuoruusikänä juuri lainkaan liikuntaa, ja on sen ansiosta virheasentoja ja liikkuvuus ongelmia. Oletan näin siis vain. En pääse millään edes kunnon syväkyykkyyn, enkä saa edes kantapäätä kiinni pakaraan etureittä venytettäessä. Painoa nyt on 81kg ja oon 187 pitkä, et ei pitäis siitäkään olla kiinni. Harvinaisem heikot voimat on myös jaloissa vaikka niitä tulee kanssa reenattua salilla. Olen tehnyt osan treenistä kyllä fillarilla/crosstrainerilla, mutta kyllä nekin tuntuvat ottavan polviin aika ajoin.
 
En oo käynyt missään näyttämässä niitä, eikä ole mitään vanhoja vammoja taustalla. Luulen että nää satunnaiset polven vihlomiset liittyy siihen että en harrastanut nuoruusikänä juuri lainkaan liikuntaa, ja on sen ansiosta virheasentoja ja liikkuvuus ongelmia. Oletan näin siis vain. En pääse millään edes kunnon syväkyykkyyn, enkä saa edes kantapäätä kiinni pakaraan etureittä venytettäessä. Painoa nyt on 81kg ja oon 187 pitkä, et ei pitäis siitäkään olla kiinni. Harvinaisem heikot voimat on myös jaloissa vaikka niitä tulee kanssa reenattua salilla. Olen tehnyt osan treenistä kyllä fillarilla/crosstrainerilla, mutta kyllä nekin tuntuvat ottavan polviin aika ajoin.

Sitten vaan maltillisesti lisää harjoitusta. Jänteillä ja nivelillä kestää tottua rasitukseen ja niiden rasituksensietokyky kehittyy hitaammin kuin aerobinen kunto. Tottumattomat lihakset eivät myöskään ota osaansa rasituksesta, vaan askeleesta tuleva isku kohdistuu herkemmin nivelille. Erityisesti yksipuolisella rasituksella voit saada aikaan rasitusvammoja, joten vaihtele lajia.
Kuten tuossa aikaisemmin sanoin, kannattaa ensin lisätä lenkkien määrää, sen jälkeen lenkkien pituutta ja vasta viimeiseksi nopeutta ja tempoa. Tämä pätee paitsi aerobisen kunnon kehittymiseen, niin myös liikuntaelinten kestävyyteen. Veikkaan, että jalat kestävät viikossa paremmin 4 x 30 minuutin = 120 minuuttia lenkit kuin 2 x 50 minuuttia = 100 minuuttia lenkit, vaikka harjoitusmäärä on suurempi. Lyhyet matalalla rasitustasolla tehdyt lenkit tuntuvat fyysisesti huomattavasti helpommilta kuin pidemmät tai kovalla teholla tehdyt intervallitreenit.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom