Mä olen ollut aika tyytyväinen siihen miten tuomarit antaa nykyisin työskennellä matossa. Aikaa on pääsääntöisesti annettu, mikäli homma on mennyt johonkin suuntaan. Vaikka kyllä juuri käydyissä mm- kisoissa oli joitain myös melko kyseenalaisia ylöskomennuksia. Pidän kuitenkin siitä, että homma pidetään vauhdikkaana ja mattojumituksen eliminointi on siihen ehkä paras tapa.
Ilmeisesti toiset ajattelee, että kun judossa rajoitetaan mattokamppailun määrää niin samalla viedään pohjaa aidolta kamppailulta. Tollainen ajattelu on outoa, kun ymmärtää että mikään moderni kamppailulaji ei vastaa taistelua elämästä ja kuolemasta. Jokaisessa kamppailulajissa on enemmän tai vähemmän mielivaltaisesti päätettyjä sääntöjä sen suhteen mitä halutaan arvottaa enemmän ja mitä vähemmän. Kuka tietää, millaiseksi otteleminen muuttuisi ilman mitään aikarajoja tai sääntöjä. Taso tuskin nousisi kauhean korkeaksi korkean kuolleisuuden/vammautumisen vuoksi.
Vaikuttaa siltä, että BJJ nauttii ”realistisimman” martial art kamppailumuodon arvostusta tällä hetkellä. Siinä on varmasti varhaisilla UFC tapahtumilla osansa, mutta osa on taatusti Gracien ansiota. Kaikenlaiset Gracie challenge videot oli mahtavaa mainosta bjj:lle ja internetin kautta vaikutus on ollut eksponentiaalinen. Mielenkiintoista silti miettiä olisiko historia erilainen, jos joku Fedorin tai Igor Vovchanchynin tapainen ukko olisi eksynyt aina välillä haastamaan Gracieta.
Mongoleilla on tosiaan oma painimuoto, jota kutsutaan Chidaobaksi. Entisen neuvostoliiton alueella on melkoinen kirjo erilaisia painimuotoja, jotka on antanut vaikutteita judoon ja samboon.
Videolla nykyinen judosuuruus Liparteliani osoittaa vakuuttavasti, miten heitto voi joskus näyttää käsilukkoa "lopullisemmalta" lopetukselta, jos käyttää hieman mielikuvitusta alustan suhteen.
[video=youtube_share;m2wJEmvGd2Q]http://youtu.be/m2wJEmvGd2Q[/video]