väkivalta
/ˈvækiˌvɑltɑ/
( ks. erikseen) jkn ruumiillista koskemattomuutta, oikeuksia tai etuja loukkaava tai jkta tai jotakin vahingoittava voimakeinojen (vars. ruumiillisen voiman) käyttö. esim. Raaka, törkeä väkivalta. Ruumiillinen, henkinen väkivalta. Elokuvien väkivalta. Perheväkivalta. Tehdä jklle väkivaltaa. Lempeää väkivaltaa käyttäen poika pantiin vuoteeseen. Käyttää väkivaltaa lukon avaamisessa. Kuvaannollinen esim. Käännöksessä oli tehty väkivaltaa alkuperäiselle tekstille. Erik.
a. väkisinmakaamisesta. esim. Tehdä naiselle väkivaltaa.
b. esim. Rakenteellinen [= yhteiskunnan säädöksiin, yleisiin asenteisiin tms. perustuva] väkivalta.
(lääketiede) ulkoisten voimien (esim. iskun, johonkin törmäämisen tai kaatumisen) vaikutuksesta elimistöön. esim. Tylppä väkivalta ks. tylppä