- Liittynyt
- 7.7.2003
- Viestejä
- 778
Empatiassa ei itsessään ole mitään ärsyttävää, vaan tavassa, jolla tuo empatian kohde valitaan. Tuntemattomia ihmisiä kuolee joka päivä, miksi joitain kohtaa pitää joukolla tuntea empatiaa, mutta toiset voidaan tyystin unohtaa? Tätä en ymmärrä.
Tässä tapauksessa ei varmaankaan empatisoida kuolleita vaan eläviä: Jos sinulla on kyky asettaa itsesi toisen henkilön asemaan ja ymmärtää toisen tunteita, tunnet promillen sitä tuskaa, jota tällä hetkellä kokevat tappajan uhrien omaiset ja tappajan lähiomaiset. Ihmisillä on parempi kyky arvioida näitä tunteita (= empatia) paremmin, mitä lähempänä traaginen tapahtuma tapahtuu. Koska nyt tapahtui hyvinkin lähellä eli Suomessa, on tunneälyllinen projisointi helpompaa, kun tietää ja tuntee "perus Matti Meikäläisen" meemit (=kulttuurihistoriallinen perintö joka tekee meistä kansan, joita suomalaisiksi kutsutaan). Jos Kiinassa tapahtuisi vastaavaa, keskivertojantteri osaisi kyllä empatisoida, mutta silti asia olisi kaukaisempi eri meemiperimän johdosta.
En yhtään ihmettele, että kaikki eivät voi tätä ymmärtää. Meitä ihmisiä on erilaisia. Toiset ovat sosiopaattisempia kuin toiset enkä halua tuomita ketään. Valkoisen ja mustan välissä on paljon harmaan sävyjä. Kyse on vain ihmisten ominaisuuksista ja loppupeleissä aivokemiallisista reaktioista.
Btw: Miehillä empatiakyky usein terävöityy lapsen hankinnan myötä. Tämä johtuu siitä, että omaan lapseen syntyy vahva side biologisista syistä (kaikkein sosiopaattisimpia tapauksia lukuunottamatta) ja oman tunneilmaisun ja viestinnän skaala laajenee. Tämän siteen kautta osataan projisoida tunne siihen, miltä toisista tuntuu - toiset paremmin ja toiset heikommin.