IT-alan sertifikaatit (mitä sertifikaatteja kannattaa hankkia?)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Arigo
  • Aloitettu Aloitettu

Arigo

Liittynyt
17.12.2012
Viestejä
16
Kaupunki
Jyväskylä
Millaisena meriittinä pidetään SAP-osaamista/sertifikaatteja? Opintojen kautta tarjottiin mahdollisuutta opiskella noita omakustanteisesti, tosin huomattavin opiskelija-alennuksin. Esim peruskurssin (http://www.erp4students.eu/live/Course-SAP-ERP/sap-erp.aspx) hinta 6500 e --> 570 e.

Kaiken kaikkiaan, jos suorittais nuo kaikki tarjolla olevat kurssit opiskelijahinnoin, säästöä markkinahintoihin taitaa tulla äkkiä laskettuna n. 50k.
Mutta mikä on noiden kurssien "markkina-arvo"?
Eli voiko olettaa saavansa selvästi todennäköisemmin töitä tai paremmin palkattuja töitä valmistumisen jälkeen, jos on suorittanut esim. noita SAP-koulutuksia? Mitkä sertifikaatit olisivat oikeasti rahan arvoisia, jos mitkään?
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Voihan sitä ehkä arvostaa yhtiö millä on käytössä juuri tuo ERP softa, täytyy muistaa että noita on useampia käytössä joten vain yhden softan sertti ei ehkä pitkälle vetele. Toki tuokin on parempi kun ei mitään. Kannattaa kysellä vähän jos on jo mielessä yritys minne meinaat hakea harjoitteluun niin minkälaista erppi softaa käytössä.
 
SAP on toki useammassa paikassa käytössä, mutta yleisesti ottaen vähä hakuammuntaa käydä noita ERP koulutuksii..

En lähtis omia rahoja sijoittamaan SAP-koulutuksiin, kummiskin ihan isommista rahoista puhutaan vaikka paljon alennusta saat. Ei ole omalla IT-uralla tullut SAPPIA vastaan kertaakaan, vaikka olen ollut töissä IT-palvelutalossa, jossa on ollut yritysten palvelut täysylläpidossa ja asiakkaat ollut PK-yrityksistä tuhansien henkilöiden yrityksiin.

Eli itseni tapauksessa toi 570e ois mennyt täysin hukkaan..
 
Mitä sertifikaatteja olisi järkevää suorittaa, tai onko järkevää suorittaa vielä mitään sertifikaatteja, kun ei ole selvää ajatusta siitä, millaisiin työtehtäviin on suuntautumassa tulevaisuudessa? Eli onko osa sertifikaateista yleispäteviä, tai sellaisia, joita odotetaan monissa työtehtävissä?
Vai olisiko järkevintä vain opiskella yliopiston tarjoamia kursseja intensiivisemmin?
Eli kumpi kannattaa valita:
1. keskittyä mahdollisimman hyvin yliopiston omiin kursseihin
2. keskittyä kohtalaisesti yliopiston omiin kursseihin ja kohtalaisesti sertifikaattien/muiden kurssien opiskeluun.
 
Mä keskittyisin niihin asioihin huolellisesti, jotka itseäni kiinnostavat, ovat ne sitten koulun kursseja tai sertifikaatteja. Jos on liikaa kiinnostuksen kohteita, sitten täytyisi priorisoida ehkä vähän työelämää ajatellen yleishyödyllisempien hyväksi. Puolihuolimattomasti on aivan turha tehdä mitään.

Kun sielä työelämässä täytyy nykyisellään jaksaa jopa 50 vuotta niin kannattanee hankkitua sellaisiin hommiin, jotka tuntuvat mielenkiintoisilta.
 
Jos tuohon hintaan pääsee SAP ERP sertifiointiin, niin totta helvetissä kannattaa mennä. SAP koodaus nyt ei ehkä ole maailman mielenkiintoisinta hommaa, mutta koska systeemiin saa koskea vain tuon kurssin käyneet, ja koska Suomessakin on monella suuryrityksellä kaikki business noissa järjestelmissä, on työllisyys taattu eikä palkkaa katsota taulukoiden alapäästä.

Aikanaan kun Noksulla olin olisimme tarvinneet pienen lisäyksen SAPissa yhtä tuotetta varten. Konsultti pokkana sanoi, että hommaan menee puoli päivää, mutta minimilaskutus on viikko... Tässä siis silloin Suomen suurin pörssiyritys neuvotteli yhden miehen konsulttiputiikin kanssa, ja jälkimmäinen pystyi sanelemaan ehdot.
 
Mulla on nippu noita SAP:n sertifikaatteja. Sen verran Dopeyllä on vanhentunutta tietoa, että kuka tahansa saa mennä muuttelemaan SAP:ia, kunhan asiakas vaan kelpuuttaa konsultin/duunarin työmaalle. Palkat on ihan hyvällä tasolla verrattuna aika moneen muuhun IT-hommaan johtuen ihan siitä että osaajia ei vaan löydy mistään.

Mielenkiinnosta voi olla montaa mieltä, mutta mun mielestä tää on paljon antoisampaa hommaa kuin joku peruskoodin vääntäminen. Ei tartte kattella nörttejä päivät pitkät :)
 
Mulla on luultavasti Suomen eniten IT-sertejä ja tehtyjä testejä:-) Mitään haittaa niistä ei ole, mutta toisaalta en ole paljon hyötynytkään, kun en ole työnanjajia vaihdellut. Yleisesti ottaen serteistä voi olla työnhaussa tai palkkatasossa hyötyä. Samaten yritys saattaa hyötyä duunarin serteistä, mikäli päämies sellaisia yhteistyösopparin perusteella edellyttää.
 
Fabio sanoi:
Mulla on nippu noita SAP:n sertifikaatteja. Sen verran Dopeyllä on vanhentunutta tietoa, että kuka tahansa saa mennä muuttelemaan SAP:ia, kunhan asiakas vaan kelpuuttaa konsultin/duunarin työmaalle. Palkat on ihan hyvällä tasolla verrattuna aika moneen muuhun IT-hommaan johtuen ihan siitä että osaajia ei vaan löydy mistään.

Mielenkiinnosta voi olla montaa mieltä, mutta mun mielestä tää on paljon antoisampaa hommaa kuin joku peruskoodin vääntäminen. Ei tartte kattella nörttejä päivät pitkät :)
Click to expand...
Mitä mieltä Fabio ja muut on, onko SAP-paperit hyödyllisiä siis lähinnä silloin, jos tarkotus on työkseen koodailla ja käpistellä jonkun yrityksen SAP:ia? Mä siis opiskelen tietojärjestelmätieteitä, ja vaikka tutkintoon kuuluukin pikkasen koodaamista, se ei ole jotain, mistä oisin kovin kiinnostunut tai mitä voisin väittää osaavani erityisen hyvin. Eli onko SAP-sertifikaatit hyödyllisiä pääosin koodareille?
 
:offtopic:
Siis mitä? Opiskelet tietojärjestelmätieteitä, mutta et osaa koodata, ei kiinnostakaan, eikä tutkintomielessä tarvitsekaan osata? Mitäs hommia noilla papereilla pääsee tekemään? Käyttämään Wordia?

Ja juu, SAP sertifiointia ei todellakaan tarvita, mikäli muutokset voi tehdä käyttöliittymästä normikäyttäjän oikkareilla.
 
Tutkintoon kuuluu pakollisena yks ohjelmoinnin peruskurssi, laajuudeltaan 6 op. Kun sanoin, että koodaaminen "ei ole jotain, mistä oisin kovin kiinnostunut tai mitä voisin väittää osaavani erityisen hyvin", tarkotin, että en koe olevani mikään koodaamisen supernörtti. Ei se silti tarkota, ettenkö olis valmis opettelemaan riittävää määrää koodaamista, tarkotin vaan sitä, että en usko koodaamisen olevan jotain, mitä tulen tekemään pääasiallisena työtehtäväni. =)

Me opiskellaan jonkin verran (maisteriin mennessä väh. 50 op) kauppatieteitä, viestintää, ja valinnoista riippuen esim. tietohallintoa, kyberturvallisuutta tai vaikka järjestelmäarkkitehtuuria. Maisterivaiheen vaihtoehtoina taitanee olla myös jotain big dataan keskittyviä suuntautumisia, ja jopa kognitiotieteitä.

Eli aika laajat mahdollisuudet valita erilaisia juttuja, pointti kai on se, että on mahollisuus myös siihen, että osaa vähän monesta jutusta, eikä paljoa oikein mistään. Ja sen takia mä näitä täällä kyselenkin, että mikä on sellasta alalla hyödyllistä kamaa, mitä voi vaikka koulun ulkopuolella opiskella, jotta oma osaaminen olis paremmalla tasolla, nimenomaan sellaisissa asioissa, joista on hyötyä monessa työtehtävässä.
Niin, ja siitä työllistymisestä - en minä ainakaan osaa vielä sanoa, mihin tulen työllistymään, tai mitä kaikkia hommia tulen tekemään työurani aikana. Siksi kai osaamisprofiilin pitäiskin olla mahdollisimman laaja, jotta olis valmiudet omaksua monenlaisia juttuja alalta. En nyt muista prosentteja, mutta viime vuonna meille näytettiin jotain arviota siitä, että iso osa meistä(kin) tulee työllistymään ammatteihin ja työtehtäviin, joita ei vielä ole olemassa, vaan joita muodostuu kaikenlaisiin tarpeisiin, mitä eri organisaatioilla tulee olemaan. Digitalisaatio ja muut voimasanat nääs.
Samaisessa yhteydessä esiteltiin meiän tiedekunnasta valmistuneille alumneille tehty kyselytutkimus (n=1500), jonka mukaan 98% valmistuneista oli saanut alan töitä, muistaakseni vielä 3kk valmistumisesta, ja alotuspalkatkin tais olla sen verran hyviä, että kyllä Wordin lisäks varmaan ainakin sit PowerPointii tarvii osata käyttää =).
 
Mun mielestä kaikki sertit ovat "hyviä" muttei niistä kannata itse maksaa, koska mistäs sitä tietää, mitä esim. 5 vuoden päästä tarvitaan tai mikä silloin on hyödyllistä. Luultavasti et voi nyt optimoida työuraasi liittyviä tietoja ja taitoja täydellisesti, mutta onhan noiden isojen poikien "markkinaykkösillä" hallitsemisella pointtinsa.
 
Arigo sanoi:
Tutkintoon kuuluu pakollisena yks ohjelmoinnin peruskurssi, laajuudeltaan 6 op. Kun sanoin, että koodaaminen "ei ole jotain, mistä oisin kovin kiinnostunut tai mitä voisin väittää osaavani erityisen hyvin", tarkotin, että en koe olevani mikään koodaamisen supernörtti. Ei se silti tarkota, ettenkö olis valmis opettelemaan riittävää määrää koodaamista, tarkotin vaan sitä, että en usko koodaamisen olevan jotain, mitä tulen tekemään pääasiallisena työtehtäväni. =)

Me opiskellaan jonkin verran (maisteriin mennessä väh. 50 op) kauppatieteitä, viestintää, ja valinnoista riippuen esim. tietohallintoa, kyberturvallisuutta tai vaikka järjestelmäarkkitehtuuria. Maisterivaiheen vaihtoehtoina taitanee olla myös jotain big dataan keskittyviä suuntautumisia, ja jopa kognitiotieteitä.

Eli aika laajat mahdollisuudet valita erilaisia juttuja, pointti kai on se, että on mahollisuus myös siihen, että osaa vähän monesta jutusta, eikä paljoa oikein mistään. Ja sen takia mä näitä täällä kyselenkin, että mikä on sellasta alalla hyödyllistä kamaa, mitä voi vaikka koulun ulkopuolella opiskella, jotta oma osaaminen olis paremmalla tasolla, nimenomaan sellaisissa asioissa, joista on hyötyä monessa työtehtävässä.
Click to expand...
OK. Vanha mies nyt neuvoo vähän:

Ylläkuvatunlainen tutkinto on jo lähitulevaisuudessa kuin saksankielisen kirjallisuuden tutkinto ihmiselle, joka auttaen osaa turistisaksan alkeet. Softabusineksessa oltiin jonkin aikaa sellaisessa mallissa, missä koodarit koodas ja ylläkuvatunlaisen tutkinnon omaavat määritteli toteutettavat järjestelmät. Systeemi on tulosten perusteella edelleen käytössä julkisen sektorin IT-hankinnoissa, mutta muualta se on hyvin nopeasti tehottomana poistumassa. Noksulta potkittiin ulos tuhansia ihmisiä, ja ne joilla ei ole vieläkään duunia olivat projektipäälliköitä ja product ownereita ilman aidosti syvällistä teknologiaosaamista. Uudessa mallissa kaikki koodaa. Jos et koodaa, olet kustannuserä, overhead, jonka on hyvin vaikea tuottaa aitoa lisäarvoa. Esimerkiksi siitä järjestelmäarkkitehtuurista ei voi oikein enää edes puhua, ellei rajapintoja tunne syvällisesti, koska laatikkotasolla toimiva arkkitehtuuri kaatuu helposti johonkin detaljitason juttuun.

Se, että voit hankkia tietojärjestelmätieteen tutkinnon, vaikket osaa ohjelmoida, ei tarkoita sitä, että noin kannattaisi missään tapauksessa tehdä. Ohjelmointia ei tarvitse opiskella siellä koulussa, sitä voi tehdä harrastuksena tai sivutoimena. Se on kuitenkin ainoa keino pysyä työmarkkinoiden kannalta relevanttina.
 
Arigo sanoi:
Eli aika laajat mahdollisuudet valita erilaisia juttuja, pointti kai on se, että on mahollisuus myös siihen, että osaa vähän monesta jutusta, eikä paljoa oikein mistään.
Click to expand...

Tuollaiset tutkinnot on imo vähän vaarallisia. Siinä jää helposti se osaaminen kaikesta liian matalalle tasolle.
 
Oon vierestä todistanut että itc alalla voi tehdä hyvää uraa ilman alan perustutkintoa kun hallussa on kapealta alalta erittäin syvällistä osaamista ja cv:ssä alkaa olemaan kovan luokan referenssejä. Että siinä mielessä kannattaa ennemmin opiskella yksi asia pohjamutia myöten kuin kaikkea vähäsen.
 
Hyvä, että ollaan saatu paljon vastauksia "vanhoilta sediltä". Kiitokset siitä.
On varmaan noin, mitä sanoitte, että ainakin yksi asia kannattaa osata todella hyvin, mieluummin kuin tietää vähän kaikesta. Mä itse tuonne hakiessani ajattelin, että se olis varmaan ihan hyvä "perustutkinto". Eli kun opiskellaan kuitenkin 300 op jotain talouteen ja (tieto)tekniikkaan liittyvää, niin varmaan silloin on hyvät edellytykset oppia esim. juuri vapaa-ajalla, tai vaikka myöhemmin uralla kaikenlaisia työelämässä vaadittavia taitoja. Vaikka sitten sitä koodaamista.

Pointti kai olis se, että kun tietokoneet on jo nyt pop. Tulevaisuudessa kai vielä enemmän, eikä kaupallinenkaan ajattelu varmaankaan ole katoamassa. Niin tällöin kai noiden laaja-alainen opiskelu voi olla hyväksi riippumatta siitä, mille alalle tai mihin työtehtäviin tulee suuntautumaan. Eli voisko ajatella, ettei tietojärjestelmätieteiden tutkinto tarkoita automaattisesti sitä, että menee töihin esim. johonkin softataloon, tms. "alan hommiin". Vaan että tutkinto olis ikään kuin, jos nyt threadin sanoja käytetään, sertifikaatti siitä, että on edellytyksiä ymmärtää/omaksua vallalla olevia asioita.

Ok, vielä koodaamisesta. Oikeastaan kaikkilla taisi olla se viesti, että kannattaa keskittyä tosissaan yhteen asiaan. Ainakin Dopeyn viestin mukaan se yks juttu lienee koodaaminen? Minkä tasosta koodaamista siis pitäis osata? Voisko ajatella pärjäävänsä ok-tasoisella koodaamisella? Tarkotan tällä sitä, että yleensähän sellaisissa asioissa on hyvä, joita tekee paljon. Koodaaminen vaikuttaisi semmoselta, että perusteet oppii nopeasti, mutta todella hyväksi kehittyminen tietty vaatis sitä, että se on jokapäiväistä/kokopäivätyö. Pärjääkö, jos osaa perusteet kielistä, vai pärjääkö vain, jos on supernörtti?
 
Ohjelmoinnin osaaminen tarkoittaa sitä, että suht epämääräisen ongelmakuvauksen perusteella pystyy nopeasti luomaan kokonaisjärjestelmän, joka tuon ongelman ratkaisee. Devops malli on lyönyt ainakin täällä USAssa jo läpi, eli koodarin pitäisi ymmärtää myös ajoympäristöt ainakin pilvessä, automaatiotestaus, versionhallinta ja tuotantoympäristön upgradet tuon varsinaisen "koodaamisen" lisäksi. Tuottavuus syntyy niistä kaikista sadoista ongelmista, jotka on jo ratkaissut jollain työkalulla, tai tiedät jonkun toisen ratkaisseen. Nyt pinnalla olevat ohjelmointikielet ovat sellaisia, joissa toisten tuottaman koodin hyväksikäyttö on mahdollisimman vaivatonta (Java, Ruby, jne.), eikä tässä kehityksessä pysy mukana muuten kuin itse mukana tekemällä. Supernörtit ovat sitten niitä, jotka saavat sen sun toteutuksen pyörimään murto-osalla sinun toteutuksesi vaatimasta raudasta.

Substanssiosaaminen sitten esim. taloudesta ja kommunikointitaidot on sitten erittäin hyviä lisä työkalupakkiin. Suoritin itsekin MBAn pari vuotta sitten. Ja en ole todellakaan mikään supernörtti. Lopetin koodauksen vuonna 1997, kun menin Noksulle töihin, ja se on nyt pitänyt vanhoilla päivillä opetella uudelleen.
 
Okei. Kiitokset vielä etenkin Dopeylle laadukkaista vastauksista.
Tarvinnee jatkaa koodaamisen opiskelua vapaa-ajalla. Mä oon tosiaan käynyt 6 op:n kurssin yliopistolla, ja opin lähinnä sen, että koodaamista opetetaan yliopistolla aika huonosti. Tehtiin C#:lla tyyliin listoja, taulukoita ja olioiden avulla jotain lumiukkoja. Kurssin lopputyönä koodattiin matopeli.
Hiukan olen kirjastolla lueskellut kirjoja koodaamisesta, ja tehnyt code.orgissa/vastaavissa tehtäviä.
Koodaamisessa vaikeinta tuntuu olevan syntaksin hallitseminen. Ainakin yksinkertaisemmissa harjoituksissa tuntuu olevan helpompi tajuta ongelma, ja keksiä sille joku ratkaisu, mutta vaikeampi kirjoittaa se ratkaisu toimivaksi koodiksi.
 
Tällä hetkellä näyttää combo python + robotframework + selenium aika hyvältä setiltä jos duunia haluaa. Siihen vielä github,

Nämä siis kun itse hain tässä duunia. Koodaajan palkoille noilla ei kuitenkaan pääse ja tuuli voi muuttua aika nopeasti. Ja toimialaosaaminen on vielä parempaa kuin nuo.
 
M_atti sanoi:
Mä keskittyisin niihin asioihin huolellisesti, jotka itseäni kiinnostavat, ovat ne sitten koulun kursseja tai sertifikaatteja. Jos on liikaa kiinnostuksen kohteita, sitten täytyisi priorisoida ehkä vähän työelämää ajatellen yleishyödyllisempien hyväksi. Puolihuolimattomasti on aivan turha tehdä mitään.
Click to expand...
Komppaan kyllä M_attia. Itseäni ohjelmointi ei napannut yhtään opiskeluaikoina (tietojenkäsittelyn tradenomi), eikä edelleenkään. Kävin vain pakolliset ohjelmointikurssit ja sen jälkeen en ole kirjoittanut riviäkään koodia millään kielellä. Vaikka ohjelmoinnin opettaja tuumasikin ensimmäisillä tunneilla "teistä tulee raskaan sarjan koodaajia", no eipä tullut.
Olen ollut IT-alan töissä vuodesta 2000 lähtien ja pääosin kokoajan testaukseen liittyvissä tehtävissä. Viimeiset nelisen vuotta SAPin testauskonsulttina + kouluttajana. Jokunen nippu on käyty kursseja ja testauksen sertejä asian tiimoilta, osa hyödyllisiä vain paperilla. Mikäli suunnittelet SAP-sertifikaattien suorittamista, kannattaa miettiä mahdollisesti jo jokin kohde mikä sinua kiinnostaisi. Esim. BW, CS, SD, FICO, HANA jne.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom