- Liittynyt
- 16.1.2004
- Viestejä
- 158
Pohdintaa ja kysymyksiä isometrisen lihassupistuksen roolista harjoittelussa...
Isometrinen lihastyö on siis sellaista, missä lihaksen pituus ei muutu mutta lihas on jännittyneenä. Tällaisia harjoituksia on punttisalilla lähinnä puristusvoiman kasvattaminen (levypuristukset) ja kamppailulajeissa erilaiset asennoissa seisomiset (hevosasento). Voimistelussa esimerkiksi renkaiden mainitaan vaativan eniten maksimaalista voimaa staattisten asentojen ja heilahdusten yhdistelminä (ristiriipunta). Venyttelyssä isometriset liikkeet taas ovat hallitseva lajityyppi.
Käytetäänkö isometrisia lihasharjoitteita systemaattisesti muuten kuin satunnaisesti muutamissa harvinaisemmissa liikkeissä ja terveydellisistä syistä esimerkiksi kuntoutuksessa, kun nivelien ja lihaksien liikkumista pitää välttää? Lähinnä punttisalilla kuitenkin keskitytään painojen liikuttamiseen konsentrisilla supistuksilla. Kiinnitin asiaan huomiota HST-treenin yhteydessä ja mietin jos negatiivisten (eksentrinen supistus) yhteydessä voisi käyttää myös isometristä supistusta. Tällöin voisi laajentaa liikevalikoimaa myös ilman apulaista ja lihasten rasitus olisi monipuolisempaa. Asiasta lisää mm. http://www.bodybuilding.com/fun/kelly4.htm
Mielestäni esimerkiksi lyhyet liikeradat liikkeiden joissakin osissa myös lähestyvät isometristen harjoitteiden ideaa verrattuna pitkien liikeratojen toistoihin. Toisaalta esimerkiksi hitaat sarjat kunnon pysähdyksillä ovat tunnetusti tehokkaampia kuin jatkuva painojen heiluttelu ponnauttelemalla tankoa penkkipunnerruksessa tai heiluttelemalla hauiksia ja painoja inertian voimalla. Tällöin painon joutuu pysäyttämään ja pitämään paikallaan ainakin hetken (isometrinen supistus). Tällä hetkellä isometrisiä liikkeitä tulee tehtyä lähinnä "vahingossa" esimerkiksi leuanvedossa ja penkkipunnerruksessa kun vääntää samassa asennossa useita sekunteja ilman että saa tehtyä liikettä omin voimin loppuun. Kyllä noissa tilanteissa voimat ainakin kuluvat vaikka "suorituksia" ei tulekaan...
Kamppailulajeissa taas esimerkiksi käsien pitäminen ylhäällä valmiusasennossa tai suojauksessa rasittavat lihaksia. Purjelautailussa muistan hauisten ja selän saaneen vastaavaa treeniä, sillä purjeessa roikkuminen vaatii jatkuvaa temppuilua tasapainolla ja osittain jännitetyillä lihaksilla, kun pitää reagoida nopeasti ja voimakkaasti vaihteleviin muutoksiin tuulen, aaltojen ja omien suoritusten hallitsemiseksi.
Lyhyesti siis käytetäänkö tai käytätkö isometrisia harjoitteita systemaattisesti joissakin harjoittelumenetelmissä tai ohjelmissa? Onko kenelläkään pitempiaikaista kokemusta isometrisistä liikkeistä? Miten asiaa on tutkittu suhteessa esimerkiksi negatiivisiin toistoihin ja vaikkapa HST-treeniin soveltuvana täydennyksenä?
Isometrinen lihastyö on siis sellaista, missä lihaksen pituus ei muutu mutta lihas on jännittyneenä. Tällaisia harjoituksia on punttisalilla lähinnä puristusvoiman kasvattaminen (levypuristukset) ja kamppailulajeissa erilaiset asennoissa seisomiset (hevosasento). Voimistelussa esimerkiksi renkaiden mainitaan vaativan eniten maksimaalista voimaa staattisten asentojen ja heilahdusten yhdistelminä (ristiriipunta). Venyttelyssä isometriset liikkeet taas ovat hallitseva lajityyppi.
Käytetäänkö isometrisia lihasharjoitteita systemaattisesti muuten kuin satunnaisesti muutamissa harvinaisemmissa liikkeissä ja terveydellisistä syistä esimerkiksi kuntoutuksessa, kun nivelien ja lihaksien liikkumista pitää välttää? Lähinnä punttisalilla kuitenkin keskitytään painojen liikuttamiseen konsentrisilla supistuksilla. Kiinnitin asiaan huomiota HST-treenin yhteydessä ja mietin jos negatiivisten (eksentrinen supistus) yhteydessä voisi käyttää myös isometristä supistusta. Tällöin voisi laajentaa liikevalikoimaa myös ilman apulaista ja lihasten rasitus olisi monipuolisempaa. Asiasta lisää mm. http://www.bodybuilding.com/fun/kelly4.htm
Mielestäni esimerkiksi lyhyet liikeradat liikkeiden joissakin osissa myös lähestyvät isometristen harjoitteiden ideaa verrattuna pitkien liikeratojen toistoihin. Toisaalta esimerkiksi hitaat sarjat kunnon pysähdyksillä ovat tunnetusti tehokkaampia kuin jatkuva painojen heiluttelu ponnauttelemalla tankoa penkkipunnerruksessa tai heiluttelemalla hauiksia ja painoja inertian voimalla. Tällöin painon joutuu pysäyttämään ja pitämään paikallaan ainakin hetken (isometrinen supistus). Tällä hetkellä isometrisiä liikkeitä tulee tehtyä lähinnä "vahingossa" esimerkiksi leuanvedossa ja penkkipunnerruksessa kun vääntää samassa asennossa useita sekunteja ilman että saa tehtyä liikettä omin voimin loppuun. Kyllä noissa tilanteissa voimat ainakin kuluvat vaikka "suorituksia" ei tulekaan...
Kamppailulajeissa taas esimerkiksi käsien pitäminen ylhäällä valmiusasennossa tai suojauksessa rasittavat lihaksia. Purjelautailussa muistan hauisten ja selän saaneen vastaavaa treeniä, sillä purjeessa roikkuminen vaatii jatkuvaa temppuilua tasapainolla ja osittain jännitetyillä lihaksilla, kun pitää reagoida nopeasti ja voimakkaasti vaihteleviin muutoksiin tuulen, aaltojen ja omien suoritusten hallitsemiseksi.
Lyhyesti siis käytetäänkö tai käytätkö isometrisia harjoitteita systemaattisesti joissakin harjoittelumenetelmissä tai ohjelmissa? Onko kenelläkään pitempiaikaista kokemusta isometrisistä liikkeistä? Miten asiaa on tutkittu suhteessa esimerkiksi negatiivisiin toistoihin ja vaikkapa HST-treeniin soveltuvana täydennyksenä?