insuliinin eritys ja sokeriarvot

[pvpfrs]

ennenkuin alat sinä gainomaxia mutusteleva painotrikookesseli tätä threadia lukemaan ja huutamaan että tämä on hifistelyä jne. niin näin on, sitä se on. Mutta mitä nainen voi sille että on ingenjööri, hä? eli pakko on kaiken maailman vemputtimilla testailla mitä erinäisempiä asioita. ja sitten asiaan:

sokeriarvoista ja insuliinista. Tietääkö joku tästä jengistä että miten tarkkaan ottaen insuliinin eritys laukeaa? Eli, onko kyseessä tietty glukoosiarvo veressä joka on jokaiselle sitten yksilöllinen (esim. 6mmol/l) joka toimii triggerinä vai onko se riippuvainen siitä miten paljon ja nopeasti glukoosiarvo nousee? ja jos vaihtoehto b on totta, mikä on tuo arvo?

Eli esimerkki, mikä on totta?
a) glukoosiarvo on 5.5mmol/l ja nousee 6 mmol/l alkaa insuliinin eritys.
b)glukoosiarvo on 3.9mmol/l ja nousee 5.9mmol/l puolessa tunnissa eli delta on 2mmol/l.

kummassa tapauksessa erittyy insuliinia tahi kummassa tapuksessa enemmän?

lisäksi jos joku osaisi selittää miksi MIKSI sokeriarvo on ensin 6.7mmol/l puolen tunnin päästä omenan syömisestä ja sitten uudelleen syötyäni (tässä tapauksessa salaatti + tonnikala + öljyä, ei sokeria eikä muita yli 50 GI hiilareita) se TIPPUU puolen tunnin päästä 4.6mmol/l:aan? eikö ole hassua. vai onko se niin että insuliini on sattunut yhtä aikaa aloittamaan fixin ja sillä ei ole mitään tekemistä tuon syödyn kaman kanssa joka ei myöskään riitä nostamaan veren sokeria lähtötasolle?

tää taitaa mennä osastolle A.Manninen nyt. että semmosta tällä erää täältä pasilasta.

 

[Kas-vain]

tää taitaa mennä osastolle A.Manninen nyt. että semmosta tällä erää täältä pasilasta.

kiva juttu insuliinistä:

.....Kehonrakentajilla käytön syynä on ilmeisesti käsitys, jonka mukaan insuliini on anabolinen hormoni ja auttaa lihaskudoksen kasvattamisessa. Lääkärit tietävät hyvin, että insuliini on myös lipogeeninen ja kasvattaa rasvakudosta. Hyperinsulinemiaan liittyykin rasva - vaan ei lihaskudoksen suuresta määrästä johtuva ylipaino. Kun vielä muistetaan vaikeaan hypoglykemiaan liittyvä aivovaurion vaara, insuliinin käyttö kehonrakennuksen apuvälineenä on paitsi perusteetonta myös vaarallista.

Kirjallisuutta

Dencausse Y, Zimmer J, Kuteifan K: Les dangers du culturisme (Dangers of body building). La Presse Médicale 23: 1136-1137, 1994
Lindström M, Nilsson A L, Katzman P L, ym.: Use of anabolic-androgenic steroids among body builders - frequency and attitudes. J Intern Med 227: 407-411, 1990

 

[pvpfrs]

siis mun pointti on oppia VÄLTTÄMÄÄN sitä insuliinia just siks että rasvanpoltto olis optimaalista...fyi

 

[J.J.]

treeni ja ravinto

En kyllä tästä insuliinin erityksestä ja sokeriarvojen vaikutusta lihaskasvuun, ym. tiedä, mutta pisti vaan aika lailla silmään tämä kas-vain postaus. Eli olen erittäin vahvasti sitä mieltä että kun tämä threadi nyt on täällä treeni ja ravinto puolella, niin kyseessä on _ruokailun_ vakutukset insuliinin eritykseen ja sokeriarvoihin. Ja kun todellakin aletaan hifistelemään, niin näillä vaikutuksilla saattaa olla hyvinkin merkitystä lihaksen kasvussa ja/tai rasvanpoltossa. Joten kehon ulkopuolisesta insuliinista ei nyt ollut kyse.


Niin ja ei löytyisi ihan suoralta kädeltä linkkiä jollekin sivulle/threadiin, jossa näitä perusjuttuja sokeriarvoista & treenaamista olisi..? Searchilla löytyi sellaisia pätkiä sieltä täältä, joista ei oikein ottanut selvää, kun perusasiat eivät ole hyppysissä. Niin ja google tuotti myös aika hepreaa.

no ehkä meni vähän avautumiseksi, mutta itseänikin kiinnostaa ko. juttu

 

[Lightweight]

Juha Hulmin kotisivuilta löytyy hyvä lyhyt tiivistelmä insuliinista Juhan itse kirjoittamana. Linkkejä löytyy useista pakkiksen threadeista ja kaikki Anssi Mannisen artikkelit on Juhan sivuilla. Että ei kun etsimään. Siellä on joitakin hyviä pointeja tuohon insuliinin anabolisuuteen.

 

[Omskakas]

siis mun pointti on oppia VÄLTTÄMÄÄN sitä insuliinia just siks että rasvanpoltto olis optimaalista...fyi

Insuliiniahan ei voi välttää kokonaan, kun sitä erittyy joka tapauksessa aterioiden yhteydessä. Eikä sitä tulisikaan välttää, muuten kuolema korjaa äkkiä. Paras tapa estää rasvan polton pysäyttäviä "insuliinipiikkejä" on syödä mahdollisimman alhaisen glykeemisen indeksin ja insuliini-indeksin omaavia aterioita (lukuunottamatta palautumisjuomaa). Mikä on vielä tärkeämpää, on lihasten alhainen insuliiniresistenssi. Mitä alhaisempaan määrään insuliinia lihakset reagoivat (ja poistavat liian sokerin verestä), sitä vähemmän haima sitä erittää.

 

[kekexx]

Glykeeminen kuorma (hh:n määrä * hh:n glyk. indeksi) voi olla tässä kätevin apukeino.

Googlen kuvahakuun kun pistää: insulin glucose, niin löytyy, jotain käppyröitä myös.

 

[Anssi Manninen]

ennenkuin alat sinä gainomaxia mutusteleva painotrikookesseli tätä threadia lukemaan ja huutamaan että tämä on hifistelyä jne. niin näin on, sitä se on. Mutta mitä nainen voi sille että on ingenjööri, hä? eli pakko on kaiken maailman vemputtimilla testailla mitä erinäisempiä asioita. ja sitten asiaan:

sokeriarvoista ja insuliinista. Tietääkö joku tästä jengistä että miten tarkkaan ottaen insuliinin eritys laukeaa? Eli, onko kyseessä tietty glukoosiarvo veressä joka on jokaiselle sitten yksilöllinen (esim. 6mmol/l) joka toimii triggerinä vai onko se riippuvainen siitä miten paljon ja nopeasti glukoosiarvo nousee? ja jos vaihtoehto b on totta, mikä on tuo arvo?

Eli esimerkki, mikä on totta?
a) glukoosiarvo on 5.5mmol/l ja nousee 6 mmol/l alkaa insuliinin eritys.
b)glukoosiarvo on 3.9mmol/l ja nousee 5.9mmol/l puolessa tunnissa eli delta on 2mmol/l.

kummassa tapauksessa erittyy insuliinia tahi kummassa tapuksessa enemmän?

lisäksi jos joku osaisi selittää miksi MIKSI sokeriarvo on ensin 6.7mmol/l puolen tunnin päästä omenan syömisestä ja sitten uudelleen syötyäni (tässä tapauksessa salaatti + tonnikala + öljyä, ei sokeria eikä muita yli 50 GI hiilareita) se TIPPUU puolen tunnin päästä 4.6mmol/l:aan? eikö ole hassua. vai onko se niin että insuliini on sattunut yhtä aikaa aloittamaan fixin ja sillä ei ole mitään tekemistä tuon syödyn kaman kanssa joka ei myöskään riitä nostamaan veren sokeria lähtötasolle?

tää taitaa mennä osastolle A.Manninen nyt. että semmosta tällä erää täältä pasilasta.

Jahas...mikähän tässä oli niin kuin se pointti? Tarkoitan siis sitä, että mitä ajat käytännön tasolla takaa (ie., lihasmassan ja/tai rasvanpolton kannalta)? Suuriin osaan noista kysymyksistä löytyy vastaus hieman syvällisemmistä perusfysiologian oppikirjoista (ei kuitenkaan IFAsta , mutta esim. Ganong: Review of Medical Physiology). Loput löytyy himassa majailevasta n. 1 800 sivuisesta, lentotukialuksen kokoisesta haiman hormoneja käsittelevästä jättiopuksesta, joten katson sieltä myöh. jos on tarvetta

 

[Anssi Manninen]

"Hyperinsulinemiaan liittyykin rasva - vaan ei lihaskudoksen suuresta määrästä johtuva ylipaino. Kun vielä muistetaan vaikeaan hypoglykemiaan liittyvä aivovaurion vaara, insuliinin käyttö kehonrakennuksen apuvälineenä on paitsi perusteetonta myös vaarallista."

Siis insuliinihoitoisilla diabeetikoilla on enemmän lihasmassaan kuin terveillä (siis keskimääräisesti) ja insuliini on taatusti anabolinen vaikutus lihasproteiineihin. Väärinkäytöllä saa kuitenkin nirrin pois varsin helposti, joten EN suosittele. Sen sijaan ravinnon ajoituksella ja koostumuksella pystytään vaikuttamaan varsin hyvin luonnoliseen insuliinieritykseen.

 

[Anssi Manninen]

pvpfrs,

Tässä jotain insuliinista:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/bv.fcgi?rid=endocrin.chapter.43

 

[pvpfrs]

Kiitos Anssi, alan opiskella lisää...
onko tiedossasi labraa yms. suomessa joka testaisi missä vaiheessa insuliini alkaa koehenkilöllä erittymään, tai jos oikeammin sanotaan, erittymään sopivan vähän kun noita saivartelijoitakin taas riittää muun asian puuttessa...

ja muille: joo, pointti kysymyksessäni nimen omaan oli että millä sokeritasoilla tai vaihteluilla tapahtuu mitäkin. aattelin tässä huvikseni kokeilla käytännössä syömiäni sapuskoja ja niitten vaikutusta mun omiin sokeriarvoihin. tiedän että GK on oleellinen, ks. threadi hyvät/huonot hiilarit.

puuttuu ainoastaan tieto että minkälaisia arvoja käytännössä kannattaa tavoitella. (rasvanpolttomielessä tällä kertaa)

 

[Opiskelija]

kiva juttu insuliinistä:

.....Kehonrakentajilla käytön syynä on ilmeisesti käsitys, jonka mukaan insuliini on anabolinen hormoni ja auttaa lihaskudoksen kasvattamisessa. Lääkärit tietävät hyvin, että insuliini on myös lipogeeninen ja kasvattaa rasvakudosta. Hyperinsulinemiaan liittyykin rasva - vaan ei lihaskudoksen suuresta määrästä johtuva ylipaino. Kun vielä muistetaan vaikeaan hypoglykemiaan liittyvä aivovaurion vaara, insuliinin käyttö kehonrakennuksen apuvälineenä on paitsi perusteetonta myös vaarallista.

Kirjallisuutta

Dencausse Y, Zimmer J, Kuteifan K: Les dangers du culturisme (Dangers of body building). La Presse Médicale 23: 1136-1137, 1994
Lindström M, Nilsson A L, Katzman P L, ym.: Use of anabolic-androgenic steroids among body builders - frequency and attitudes. J Intern Med 227: 407-411, 1990

Tottakai se on myös lipogeeninen, eiköhän ton tiedä myös kehonrakentajat.

Hyperinsulinemian ja ylipainon suhteen sulla on mennyt munat ja kanat sekaisin, eli hyperinsulinemia on ylipainon seuraus, ei toisinpäin. Jatkot tästä voidaan käydä roinalla.

 

[Opiskelija]

Kiitos Anssi, alan opiskella lisää...
onko tiedossasi labraa yms. suomessa joka testaisi missä vaiheessa insuliini alkaa koehenkilöllä erittymään, tai jos oikeammin sanotaan, erittymään sopivan vähän kun noita saivartelijoitakin taas riittää muun asian puuttessa...

ja muille: joo, pointti kysymyksessäni nimen omaan oli että millä sokeritasoilla tai vaihteluilla tapahtuu mitäkin. aattelin tässä huvikseni kokeilla käytännössä syömiäni sapuskoja ja niitten vaikutusta mun omiin sokeriarvoihin. tiedän että GK on oleellinen, ks. threadi hyvät/huonot hiilarit.

puuttuu ainoastaan tieto että minkälaisia arvoja käytännössä kannattaa tavoitella. (rasvanpolttomielessä tällä kertaa)

Tuon yksinkertainenkin tekeminen vaatis veren insuliinitasojen mittaamista yhdessä verensokeritasojen kanssa kaikenlaisten testiaterioiden yhteydessä jotta jonkinlainen yhteys voitaisiin määrittää edes noille.

Toi olis vielä tehtävissä, mut vaatis sairaalaolosuhteet, kanyyli handuun josta hoitsut ottais veriputkia tietyin aikavälein ja fyffeä aikalailla

Sitten lipolyysin aktivisuuden mittaaminen suhteessa veren insuliinitasoon olis se seuraava hifistelyn vaihe, sen mittaaminen lienis jopa teoriassa aika hankalaa. Kaipa lipolyysiaktiivisuus jotain markkereita antaa vereen, mutta eipä taida olla missään yleisessä käytössä moiset testit.

Eli henkilökohtaisen profiilin mittaamisen tossa voi kyllä käytännössä unohtaa. Se mitä voit mitata helposti on verensokerivaste erilaisiin syotyihin ruokiin (diabeetikkojen käyttämällä glukoosimittarilla). Korrelaation insuliinineritykseen joudut sitten hakemaan kyllä kirjoista. Toi Ganong on tosiaan ihan hyvä lähtökohta.

 

[Anssi Manninen]

Sitten lipolyysin aktivisuuden mittaaminen suhteessa veren insuliinitasoon olis se seuraava hifistelyn vaihe, sen mittaaminen lienis jopa teoriassa aika hankalaa. Kaipa lipolyysiaktiivisuus jotain markkereita antaa vereen, mutta eipä taida olla missään yleisessä käytössä moiset testit.

Tutkimustyössä käytetään glyserolia mittarina.

 

[Opiskelija]

Tutkimustyössä käytetään glyserolia mittarina.

äh tietty :D olinpas

 

[pvpfrs]

nii-i, nii-i, arvaa kellä on sormenpäät hellinä kun mittailen verensokrua kolmatta päivää
silmät kiiluen, opiskelija

ja juuri kuten kuvailit, halusin tietää tehdäänkö jossain, esim. yliopistoilla tms. tutkimuksia tällä hetkellä jossa tosiaan pystyttäisiin mittaamaan insuliinit ja sokeriarvot lähes reaaliajassa

arvokasta tietoo on jo löytynyt, mm. että omput nostaa uskomattoman paljon (n.1.8mmol/l) ja pieni määrä karkkia, 4 liitulakua, nostaa ihan huimasti, niin uskomatonta ku se onkin, 3.5mmol/l 15minuutissa. että karkinsyönnin lopettamisen syitä etsivälle tässä on aika vahva motivaattori.

kun taas spagua 50g yhdistettynä 200g paistijauhelihaa ei nosta kuin 0.3 mmol/l.

nyt vaan lukemaan miten tarkalle noita lukemia pitäis käytännössä vetää

 

[J.Rossi]

miten tarkkaan ottaen insuliinin eritys laukeaa?

Joskus tulee kieltämättä miehekkään Hi-Endin maku suuhun kun lukee absoluuttisen tarkkoja ohjeita palautusjuomien nauttimiseksi sillä samalla sekunnilla treenin jälkeen, varsinkin jos on kyseessä insuliinin erityksen optimoiminen treenin päätteeksi. :wall:

Kaikki palstan lukijat varmaan muistavat Nobel-hepun nimeltään Ivan Pavlov ja tarinan hänen lampun välähdyksellä tai äänimerkillä kuolaavista koiristaan. Pavlovin klassiset ehdollistamiskokeet olivat aikaansa edellä olevia fysiologian testejä, joita näkee yleisemmin psykologian kuin biologian oppikirjoissa.

Koirille opetettiin aluksi, että tietyn ärsykkeen (valo- tai äänimerkki) jälkeen ruokintakippoon tipahtaa syötävää. Tämän seurauksena koirilla alkoi tietysti mieletön syljen eritys, joka on varmasti kaikille koiranomistajille tuttu tilanne. Kun Pavlov toisti tätä testiä (ärsyke-ruokinta) tarpeeksi kauan, hän huomasi pelkällä valo- tai äänimerkillä olevan samanlaisen ”syljettävän” vaikutuksen. Näissä kokeissa huomattiin saman koskevan myös muita ruuansulatuskanavan toimintoja; esim. haiman eritystoiminta lisääntyi jo ennen kuin ruoka on ehtinyt imeytymään (myös silloin kun nähdään, tai haistetaan ruokaa lähettyvillä). Tällä ruuan odotuksen aikaansaamalla sylkirauhasten syljen, haiman avoeritteisen osan ruuansulatusentsyymien, ja umpieritteisen osan hormonien erityksellä on seuraavanlainen fysiologinen perusta.

Visuaalinen (näkö), auditorinen (kuulo) ja olfaktorinen (hajuaisti) tieto ohjautuu aluksi aistinelimistään niitä edustaville aivokuoren alueille. Siellä sitten kovasti mietitään, että minkälaista FunLight-rahkaa, maltoa, tahi Mars-patukkaa sitä onkaan luvassa, ihan vaan näkö-, kuulo- ja hajuaistin perusteella. Aivokuorelta tieto saapuu väliaivoihin ja ventro-mediaaliseen hypotalamukseen, ja sieltä edelleen dorsaalisen vagushermon tumakkeeseen (DMX), josta lähtee autonomisen (tahdosta riippumattoman) hermoston kautta yhteydet sisäelimiin (esim. haimaan, jota on myös mahasylkirauhaseksi muinaisissa kirjoissa haukuttu) ja seurauksena on ensimmäinen (ns. kefaalinen) vaihe insuliinin erityksessä.

Tämän kefaalisen vaiheen insuliinin eritys on todettu ihmisillä esimerkiksi hypnoosin aikana ”syödyn” kuvitellun aterian aikana, ruuan näkemisen, haistamisen ja odotuksen aikana tai valeruokinnalla yhdistettynä makeutusaineen nauttimisen kanssa. Tämän lisäksi insuliinin pitoisuus veressä lisääntyy suun kautta nautitun glukoosin jälkeen, jo ennen kuin glukoosin määrä veressä on lisääntynyt. Kefaalisen vaiheen merkitys sokeriaineenvaihdunnassa sivuutetaan yleensä sen varsin pienen osuuden takia kokonaisinsuliinin eritykseen verrattuna, kefaalinen insuliinin eritys vastaa n. 1-3% koko insuliinin erityksestä aterian jälkeen. Loppujen lopuksi kuitenkin kefaalisella vaiheella on merkittävä osa ruuansulatuskanavan valmistamisella glukoosin imeytymiseen.

Toinen insuliinin erittymistä lisäävä vaihe aiheutuu ns. vago-vagaalisen ketjun aktivoitumisesta. Osittain hajonnut ruokamassa stimuloi suolen seinämän sensorisia reseptoreja, ja vagushermon afferentit (keskushermostoon päin signaaleja tuovat) hermoradat aktivoituvat. Nämä vagaaliset afferentit päätyvät samaan paikkaan kuin aikaisemmin mainitut aivokuorelta tulevat yhteydet (DMX:ään) palaavat takaisin sisäelimiin vagushermon efferenttejä (keskushermostosta poispäin vieviä) hermoratoja pitkin. Eli tässä vaiheessa suolessa kulkevasta ruokasulasta olemassa oleva (tiedostamaton) tieto yhdistyy nähtyyn ja haistettuun (tiedostettuun) tietoon FunLight/malto-hässäkästä. Tämän lisäksi on myös suorat hermoyhteydet suolesta haimaan, jolla voi olla vaikutusta haiman tuottamien hormonien eritykseen. Suurimman osan aterian jälkeisestä insuliinierityksestä (kolmas vaihe) saakin sitten aikaan glukoosin vaikutus suoraan haiman beetasoluihin, piakkoin suolesta verenkiertoon imeytymisen jälkeen. Eli näin ollen kannattaa olla ajattelematta ruokaa, pitää laput silmillä ja nenästä kiinni jos on tarvetta hifistellä.

Sehän jo tiedetään, että matalan glykeemisen indeksin omaavat ruuat pitävät näläntunteen kauemmin poissa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että suurin osa tutkimuksista on tehty varsin yksipuolisilla testiaterioilla, ja lopulliseen glykeemiseen kuormaan vaikuttanee myös hiilihydraattien vuorovaikutus proteiinin ja rasvan kanssa, ja jopa tapa jolla ateria valmistetaan. Lupaavaa kuitenkin on, että matalan glykeemisen kuorman sisältävää ruokavaliota on käytetty menestyksekkäästi lihavuuden hoidossa. Glykeeminen kuorma vaikuttaa todennäköisemmin juuri näläntunteen ja ruuan kokonaiskulutuksen kautta, kuin että sillä olisi merkittävää vaikutusta kehon rasva-aineenvaihduntaan yksittäisten rasvasolujen lipolyysin tai sen estämisen kautta. Itse asiassa lisääntyneellä insuliinin erityksellä voi jopa lihomista vähentävä vaikutus, aiheesta enemmän myös oheisessa katsausartikkelissa. Kannattaa siis palata perusasioihin, jättää turha stressaaminen ja keskittyä treenaamiseen.

Tässäkin rihmassa on nähtävissä samantapainen lähtökohta ihmiskehon mekanisointiin kuten huumausainekeskustelussakin. Pitkähkön höpöttelyni tarkoituksena ei ole kyseenalaistaa hyviä syömis- ja elämäntapoja. Haluaisin vain muistuttaa kanssahikoilijoille, että nisäkäskeho on yksilöllinen, ja ennen kaikkea tahdosta riippumatta toimiva, ei t13t0k0n33n k4l741n3n ingenjööri-hökötys. Take home message; Mitä suurimmalla todennäköisyydellä ”insuliinin erityksen laukeamisajankohdalla” rasvanpolton maksimoimiseen on yhtä suuri vaikutus kuin yksittäisen ihmisen vaikutuksella koko tunnetun universumin kehitykseen. Eli ei juuri kvarkin paskan vertaa. :piis:

 

[pvpfrs]

ottamatta kantaa sen enempää loppukaneettiisi, (tämän kaltaista vuodatusta ei osannut muutakuin odottaa jostakin suunnasta...) tuon tekstin perusteella esim. täysin sokerittomien ja kalorittomien makeiden tuotteiden kuten light cokiksen jne. aiheuttamaa insuliinineritystä siis tapahtuisi vaikka ne eivät vaikuta glukoositasoihin.

 

[Jason82]

ottamatta kantaa sen enempää loppukaneettiisi, (tämän kaltaista vuodatusta ei osannut muutakuin odottaa jostakin suunnasta...) tuon tekstin perusteella esim. täysin sokerittomien ja kalorittomien makeiden tuotteiden kuten light cokiksen jne. aiheuttamaa insuliinineritystä siis tapahtuisi vaikka ne eivät vaikuta glukoositasoihin.

BINGO! Ja syytä voidaankin miettiä, miksi... ;) :D

Painavasanaista tekstiä JAMR:lta. Kyllä tässä nyt pahasti, pvpfrs, kallistutaan siihen, että tuolle tasolle mentäessä mutu-hifistelylle ei ole juurikaan sijaa (variaatiota löytyy).

 

[jhulmi]

N. 4,6 mmol/l / 80 mg/dl ovat sellaisia arvoja joiden alapuolella keskimääräisesti insuliinin eritys on inhiboitunut.