Nyt on ihan pakko nostaa tätä ketjua kun äsken imuroidessa tuli mieleen keskuspölynimurit. Mietin että onko sellaisia vielä jossain vai oliko ne 80-90-luvun hömpötyksiä. Kun googlettelin niin kyllä niitä edelleen näköjään myydään, mainosmiesten mukaan jokaiseen uuteen omakotitaloon ja kovin ylistyssanoin, kuten kätevämpi, tehokkaampi, hiljaisempi, parempi allergiakotiin jne... Mä en ole osasta kyllä ollenkaan samaa mieltä. Mitä muut ajattelee? Onko keskuspölynimurin käyttäjät tyytyväisiä vai onko se vain paljon melua tyhjästä?
Lähdetään nyt siitä, että mulla ei ole ollut ikinä omaan kämppään muuton jälkeen keskuspölynimuria enkä ole sellaista kaivannut. Lapsuuden- / nuoruudenkodissa jossa asustelin 12 vuotta siihen asti kun 18-vuotiaana pois kotoa muutin, oli sellainen ja jouduin sillä joskus imuroimaankin. Sitä kun tuossa mietti niin tuli vääjäämättä mieleen se ajatus, että sen oli pakko olla sen ajan hömpötyksiä eikä kukaan sellaista enää osta. Taisin olla väärässä? Musta se nimittäin oli epäkäytännöllisyyden huippu. Pelkkää kidutusta kikkailla sen 10 metrin letkun kanssa mikä on koko ajan solmussa, kiepillä, jossain nurkan takana tai taittuu kaksinkerroin niin että menee tukkoon. Sitä on myös sata kertaa ärsyttävämpi raahata perässä kuin tavallista imuria, osin edellä mainituista syistä johtuen.
Ulottuvuus on about sama kuin tavallisessa imurissa, tietysti sähköjohdon pituudesta riippuen ja keskuspölynimurissa letkun pituudesta riippuen, mutta letkun pituuden lisääminen taas on sama kuin ampuisi itseään jalkaan. Eli kun ulottuvuus loppuu, niin raahaa nyt sit sitä hemmetin käärmettä ympäri kämppää ja lykkää se uuteen reikään seinässä, mikä muuten sekin on jonkinasteinen seinäpintaa rumentava elementti. Pistorasiat hoitaa jo yksinäänkin sen puolen riittävän hyvin. Tavallisella imurilla riittää kun jätät imurin siihen missä se on ja nyppäät pistokkeen irti ja siirrät toiseen pistorasiaan. Se sähköjohto kulkee perässä huomattavasti hienommin kuin kymmenenmetrinen letku.
Ja sit vielä se letkun pois kerääminen. Ei helvetti. Mä en tiedä oliko se vain nuorelle pojalle hankalaa, mutta oli se kyllä ihan perseestä käsin rullata sellaista letkua ja koittaa pitää se koossa niin kauan että sen saa siivouskaappiin, missä se muuten vie enemmän tilaa kuin kaksi tavallista imuria.
Hiljaisempi se kyllä on, tietysti vähän imuriyksikön sijainnista riippuen, mutta ei useimmat nykyimuritkaan äänellään kyllä häiritse. Meidän Dyson kyllä huutaa kuin lentokone ja se on sen huonoin puoli. Siinä lapsuudenkodin keskuspölynimurissa häiritsi kyllä se, että ei me lapset viitsitty pihalla leikkiä kun äitee alkoi imuroimaan. Se nimittäin piti ulos niin kamalaa ääntä että koko kylä kuuli milloin meillä imuroidaan. Käyttäjälle ihan kiva, muille sit ei. Kuvittelisin kyllä että ne on tähän päivään mennessä hieman kehittyneet.
Mitä tulee tehokkuuteen, niin se riippuu tietysti ensinnäkin moottorin tehosta. Mahtaako niissä olla miten tehokkaat moottorit tavalliseen imuriin verrattuna? Toiseksi se riippuu putken pituudesta ja kun siellä kulkee seinien sisällä sata metriä sitä putkea ja siihen päälle vielä se letku mitä raahaa perässään, niin epäilen kyllä tehokkuutta hyvin vahvasti. Siinä matkalla hukkuu jo yhden keskikokoisen suihkuturbiiinimoottorin verran imutehoa.
Ja sit se allergiakotijuttu. No, ehkä, mutta on nykyimureissa sellaiset suodattimet että ei paljoa haittaa vaikka se perästä puhaltaakin.