Ilmastoahdistus. Ohimenevä muoti-ilmiö vai jatkuva muutosten tulva?

[Fatboy slim]

Ja eihän tää ilmastopolitiikka olekaan toiminut ollenkaan, hiilidioksidin lisääntymisen kulmakäyrä ilmakehässä ei ole laskenut tippaakaan, vaikka 40 vuotta tehty ilmastopolitiikkaa ja ilmastotoimia. Kiihdyttänyt vaan sitä prprogressia.

No onko fossiilisten polttoaineiden käyttö sitten laskenut? No ei ole, vaan kasvanut ja siksi kasvaa edelleen hiilidioksidipitoisuuskin.

Eihän tuota yhtälöä tule ratkaisemaan muu kuin siirtyminen niihin uusiutuviin ja ydinvoimaan. Siis sellaisiin uusiutuviin, jotka ei tarkoita polttamista energian tuottamiseksi, ainakaan suuressa mittakaavassa.

 

[maltsu]

No onko fossiilisten polttoaineiden käyttö sitten laskenut? No ei ole, vaan kasvanut ja siksi kasvaa edelleen hiilidioksidipitoisuuskin.

Eihän tuota yhtälöä tule ratkaisemaan muu kuin siirtyminen niihin uusiutuviin ja ydinvoimaan. Siis sellaisiin uusiutuviin, jotka ei tarkoita polttamista energian tuottamiseksi, ainakaan suuressa mittakaavassa.

Eiköhän nuo kaikki fossiiliset polteta joka tapauksessa. Hyvesignalointia toki on paljon kuten woke vaatii, norjalaisilla paljon sähköautoja kun pystyy öljyfyrkalla ne maksamaan, mutta paljonko ovat leikanneet öljyn/kaasuntuotantoa koska ilmasto? No ei yhtään. Sehän se olis mikä merkkais, eikä niiden sähköautot. Käyttävät vaan muiden maiden resursseja enempi niihin sähköautoihin.
Ei tossa hommassa mitään älyllistä rehellisyyttä ole, kaikki on vaan wokea ja sen hyvesignalointia. Samoin kuten biosfäärin polttaminen muka ilman CO2 päästöjä.
Omaa teollisuutta EU:ssa kiusattu lisäveroilla ja uhkailuilla, kun muu maailma pitää päästöt kasvussa.
Ja luonnollinen takaisinkytkentä on elintason nousu, vähentää syntyvyyttä ja siten populaatiota ja kulutusta. Niin mitä kaikki vihervasemmistolaiset ilmastopuolueet haluaa? Lisää keekereitä ja muslimeja tänne lisääntymään vaikka vasten kansan tahtoa, ettei vaan luonnollinen takaisinkytkentä toimi.
Aivan kamala älyllisen rehellisyyden rappio tämä woke kaikkinensa.

 

[tapettitatami]

Jos on niin tyhmä otus että lentää ton kokoiseen objektiin vaikka tilaa on mielinmäärin, niin saa lentääkin. Ihminen on merkittävä osa ekosysteemiä ja valitettavasti muiden lajikkeiden on vähän pakko vaan sopeutua. Osa hyötyy ihmisestä taas melkoisesti. Täällä on ihmisiä liikaa, se tosin on varmaa ja mitä enemmän niitä tulee, sitä hullummaksi meno menee.

Sun aivokapasiteetillä en kyllä puhuisi minkään organismin älykkyydestä yhtään mitään. Luetunymmärtäminen sulla on ainakin jonkun neandertalin luokkaa. Yksikin ilta striimissä joku katsoja pyysi sua poistamaan striimistä bännättyjen katsojien bannit, ja intit sille lukuisia kertoja ettei häntä ole bännätty, vaikka hän rautalangasta väänsi ettei puhunut itsestään missään kohtaa :D

Piti oikeasti hieroa silmiä tuossa kohtaa, ei aikuinen mies voi vaan olla noin vitun vajaa.

 

[Fatboy slim]

Eiköhän nuo kaikki fossiiliset polteta joka tapauksessa. Hyvesignalointia toki on paljon kuten woke vaatii, norjalaisilla paljon sähköautoja kun pystyy öljyfyrkalla ne maksamaan, mutta paljonko ovat leikanneet öljyn/kaasuntuotantoa koska ilmasto? No ei yhtään. Sehän se olis mikä merkkais, eikä niiden sähköautot. Käyttävät vaan muiden maiden resursseja enempi niihin sähköautoihin.
Ei tossa hommassa mitään älyllistä rehellisyyttä ole, kaikki on vaan wokea ja sen hyvesignalointia. Samoin kuten biosfäärin polttaminen muka ilman CO2 päästöjä.
Omaa teollisuutta EU:ssa kiusattu lisäveroilla ja uhkailuilla, kun muu maailma pitää päästöt kasvussa.
Ja luonnollinen takaisinkytkentä on elintason nousu, vähentää syntyvyyttä ja siten populaatiota ja kulutusta. Niin mitä kaikki vihervasemmistolaiset ilmastopuolueet haluaa? Lisää keekereitä ja muslimeja tänne lisääntymään vaikka vasten kansan tahtoa, ettei vaan luonnollinen takaisinkytkentä toimi.
Aivan kamala älyllisen rehellisyyden rappio tämä woke kaikkinensa.

Niin eli perimmäinen ongelma on, ettei tällä hetkellä öljyä eniten käyttävät ja myyvät maat halua muuttaa tilannetta (Kiina näyttää poikkeukselta isoimpien polttajien joukosta) ja ne, ja öljy-yhtiönsä, ovat niitä jotka hyvesignaloivat, vaikka vaaditaan radikaaleja toimia. Elintason nousu ei taida tuoda olennaista helpotusta, kun se kasvanut kulutus syö sen hyödyn vaikka väki vähenee. Ilmastonmuutos ei toki ole ainoa ongelma vaan ympäristö kemikalisoituu edelleen ja sademetsää raivataan laidunmaaksi (koska kasvava elintaso vaatii pihviä kansalle) jne.

Se on toki valitettava fakta että esim. Suomessa ei (enää) mitään oikeaa vihreää liikettä ole, vaan fokus on siirtynyt lähes pelkästään mamujen ihmisoikeuksiin, islamismin hyssyttelyyn ynnä muuhun vasemmistoliberaaliin sekoiluun. Ilman noita Suomessa olisi aika paljonkin kannatusta oikealle ympäristöpuolueelle.

 

[maltsu]

Se on toki valitettava fakta että esim. Suomessa ei (enää) mitään oikeaa vihreää liikettä ole, vaan fokus on siirtynyt lähes pelkästään mamujen ihmisoikeuksiin, islamismin hyssyttelyyn ynnä muuhun vasemmistoliberaaliin sekoiluun. Ilman noita Suomessa olisi aika paljonkin kannatusta oikealle ympäristöpuolueelle.

Joo tämä on todella valitettava asia että vihreä liike kaapattiin wokelle ja mamupakotukselle. "Kessi suojeltava" yms kumisaapas vihreitä pystyi jollain tasolla arvostamaan, vaikka olisi eri mieltäkin. Nykyinen woketoiminta on nettonegatiivista vihreille asioille koko planeetan tasolla.

Elintason nousu ei taida tuoda olennaista helpotusta, kun se kasvanut kulutus syö sen hyödyn vaikka väki vähenee.

Tästä olen eri mieltä, kyllä päästöt, sekä CO2 että varsinkin ne haitallisimmat kemikaaliset, laskee täällä länsimaissa per capita ja ties mitä teknologiaa, tekoälyä ja robotiikkaa voidaan kehittää, että voidaan hoitaa asiamme puhtaasti. Tähän ei vaan haluta uskoa ja panostaa, vaan woke uskonto sanoo, että pakko saada mamuja ja se on ratkaisu, ei teknologia ja automaatio.

 

[SmiStu]

Eikä ole kierrätettävää kamaa

Yleisesti tuulivoimalasta voidaan kierrättää massasta noin 85–95 %, koska suurin osa on metalleja (erityisesti terästä), jotka on helppo kierrättää.

Mitä osia kierrätetään käytännössä?

Torni ja konehuoneen runkorakenteet (teräs): lähes aina kierrätykseen romuteräkseksi. (Tämä on se “helppo” ja iso osa massasta.)

Kupari, alumiini ja kaapelit: kierrätetään hyvin tyypillisesti metallikierrätyksessä.

Perustus (betoni/raudoitus): raudoitusteräs voidaan kierrättää; itse betoni yleensä murskataan ja hyödynnetään maarakentamisessa. Huom: joskus perustuksia jätetään osittain maahan lupaehtojen mukaan, jolloin kaikkea ei “poisteta” eikä silloin myöskään kierrätetä.


Entä lavat – se vaikein osa?

Lavojen osuus on yleensä alle ~8 % koko voimalan massasta, mutta ne ovat kierrätyksen kannalta hankalimmat (lasikuitu-/hiilikuitukomposiitti + hartsi).

Kierrätys kyllä on mahdollista, mutta se tapahtuu usein “materiaalihyödyntämisenä” tai “energiana/hyödyntämisenä” eikä aina “uusi lapa vanhasta lavasta” -tyyppisenä suljettuna kiertona:

Cement co-processing / sementtiuunihyödyntäminen: lapa murskataan ja hyödynnetään sementin valmistuksessa (materiaalina + energiana).

Mekaaninen murskaus täyteaineeksi (esim. muoveihin/komposiitteihin) – vaihtelee alueittain ja markkinasta riippuen.

Pyrolyysi/kemialliset menetelmät (solvolyysi tms.) ovat kehittymässä, mutta laajamittainen kapasiteetti ja kustannukset ratkaisevat, kuinka yleistä tämä on.



Kierrätetäänkö siis?

Kyllä – valtaosa voimalasta kierrätetään rutiinina. Suurin epävarmuus koskee lavoja (ja osin perustuksia), joissa käytännöt vaihtelevat maittain ja toimijasta riippuen.

Jos kerrot onko kyseessä Suomi ja onko kyse maa- vai merituulivoimalasta, voin tarkentaa tyypillisen toteutuksen (esim. miten perustuksille ja lavoille yleensä tehdään ja millaisia käsittelyketjuja lähialueella on).

Terveisin ChatGpt

 

[SmiStu]

Ensimmäiset tuulivoimaloiden lavat kierrätetty onnistuneesti Suomessa - uusi kotimainen ratkaisu syntyi usean toimijan yhteisprojektissa - Kuusakoski Suomi

Porissa on kevään aikana purettu kolme yli 23 vuotta käytössä ollutta tuulivoimalaa, jotka olivat aikanaan ensimmäiset yli 1 MW:n voimalat S...

www.kuusakoski.com

 

[maltsu]

Yleisesti tuulivoimalasta voidaan kierrättää massasta noin 85–95 %, koska suurin osa on metalleja (erityisesti terästä), jotka on helppo kierrättää.

Mitä osia kierrätetään käytännössä?

Torni ja konehuoneen runkorakenteet (teräs): lähes aina kierrätykseen romuteräkseksi. (Tämä on se “helppo” ja iso osa massasta.)

Kupari, alumiini ja kaapelit: kierrätetään hyvin tyypillisesti metallikierrätyksessä.

Perustus (betoni/raudoitus): raudoitusteräs voidaan kierrättää; itse betoni yleensä murskataan ja hyödynnetään maarakentamisessa. Huom: joskus perustuksia jätetään osittain maahan lupaehtojen mukaan, jolloin kaikkea ei “poisteta” eikä silloin myöskään kierrätetä.


Entä lavat – se vaikein osa?

Lavojen osuus on yleensä alle ~8 % koko voimalan massasta, mutta ne ovat kierrätyksen kannalta hankalimmat (lasikuitu-/hiilikuitukomposiitti + hartsi).

Kierrätys kyllä on mahdollista, mutta se tapahtuu usein “materiaalihyödyntämisenä” tai “energiana/hyödyntämisenä” eikä aina “uusi lapa vanhasta lavasta” -tyyppisenä suljettuna kiertona:

Cement co-processing / sementtiuunihyödyntäminen: lapa murskataan ja hyödynnetään sementin valmistuksessa (materiaalina + energiana).

Mekaaninen murskaus täyteaineeksi (esim. muoveihin/komposiitteihin) – vaihtelee alueittain ja markkinasta riippuen.

Pyrolyysi/kemialliset menetelmät (solvolyysi tms.) ovat kehittymässä, mutta laajamittainen kapasiteetti ja kustannukset ratkaisevat, kuinka yleistä tämä on.



Kierrätetäänkö siis?

Kyllä – valtaosa voimalasta kierrätetään rutiinina. Suurin epävarmuus koskee lavoja (ja osin perustuksia), joissa käytännöt vaihtelevat maittain ja toimijasta riippuen.

Jos kerrot onko kyseessä Suomi ja onko kyse maa- vai merituulivoimalasta, voin tarkentaa tyypillisen toteutuksen (esim. miten perustuksille ja lavoille yleensä tehdään ja millaisia käsittelyketjuja lähialueella on).

Terveisin ChatGpt

Nuo lavat siinä kait huonoksi menee ja kuluu, eikä niinkään muu. Jos 20v jälkeen joutuis kierrättämään betonianturatkin kuluneina, niin olis aika erikoilaatuista..
En sinällään ole myllyjä vastaan kunhan nimby ja panostettaisiin myös ydinvoimaan.

 

[SmiStu]

Nuo lavat siinä kait huonoksi menee ja kuluu, eikä niinkään muu. Jos 20v jälkeen joutuis kierrättämään betonianturatkin kuluneina, niin olis aika erikoilaatuista..
En sinällään ole myllyjä vastaan kunhan nimby ja panostettaisiin myös ydinvoimaan.

Kai se betonianturakin sen verran kuluu vuosien mittaan, että helpompi tehdä kokonaan uusi kuin alkaa korjailemaan vanhaa. Vallankin, kun uusi ei tietenkään sovi vanhalle anturalle. Liikaa ei kyllä saisi mielestäni myllyjä viljellä, koska on melkoisia maisemanpilaajia. Saksassa aika ankean näköistä paikoin, kun myllyä myllyn vieressä, joka suunnassa.

 

[ehec]

Kai se betonianturakin sen verran kuluu vuosien mittaan, että helpompi tehdä kokonaan uusi kuin alkaa korjailemaan vanhaa. Vallankin, kun uusi ei tietenkään sovi vanhalle anturalle. Liikaa ei kyllä saisi mielestäni myllyjä viljellä, koska on melkoisia maisemanpilaajia. Saksassa aika ankean näköistä paikoin, kun myllyä myllyn vieressä, joka suunnassa.

En ole rakennusinsinööri, mutta kuvittelisin, että sellainen massiivinen teräsbetonirakenne kestäisi vuosikymmeniä (vertaa padot tai vanhat vesitornit). Jos kestää, niin ei varmaan pitäisi olla mahdoton homma suunnitella sellaista "adapteria", jolla saisi uudemman myllyn passaamaan vanhoihin kiinnikkeisiin Parempi toki olla sen verran varma ratkaisu ettei koko tötterö tule myrskyllä tonttiin.

 

[Stonder]

Minäkään en ole rakennusinsinööri, mutta yksi syy voisi olla se, että uudet myllyt ovat vaikka korkeampia ja pidempilapaisia kuin vanhat, ja vaatisivat siten tukevamman perustuksen. Mutta en tiedä onko näin.

 

[maltsu]

Taitaa melkoset voiman momentit kohdistua noihin tuulimyllyihin ja joudutaan uusimaan vähän ripeämpään kuin muut voimalaitokset?

 

[Stonder]

Taitaa melkoset voiman momentit kohdistua noihin tuulimyllyihin ja joudutaan uusimaan vähän ripeämpään kuin muut voimalaitokset?

En oo kyllä ajatellut tältä kannalta ikinä. Saksassa joskus autobaanalla ohittelin sellaista kulkuetta missä kuljetettiin osina noita tuulimyllyjä, ja ristus että oli pitkiä kärryjä.

 

[SmiStu]

Nyky rakentamisen laatu on niin paskaa entisaikoihin verrattuna, että en vertaisi vanhoja patoja nykyisiin. Kaikessa säästetään viimeiseen milliin asti ja lisäksi vielä kokeillaan uusia hienoja materiaaleja.

Sit on myös toi edellämainittu, että uusi on suurempi.

P.s. en minäkään mikään insinööri ole

 

[Stonder]

Nyky rakentamisen laatu on niin paskaa entisaikoihin verrattuna, että en vertaisi vanhoja patoja nykyisiin. Kaikessa säästetään viimeiseen milliin asti ja lisäksi vielä kokeillaan uusia hienoja materiaaleja.

Sit on myös toi edellämainittu, että uusi on suurempi.

P.s. en minäkään mikään insinööri ole

Rakentamisen laatu ja optimointi (suunnittelu) ehkä kuitenkin vähän eri keskustelu. Säästämiseen ja voitonmaksimointiin se toki perustuu.

 

[kekekeijjo]

Onhan betonin käyttöikä laadusta riippuen suuruusluokkaa satoja vuosia pikemmin kuin kymmeniä. Voisi olla hieman tympeää rakennella kerrostaloa tai fissioreaktoria paalulaatan päälle, josta tiedetään että 50 vuoden päästä on entinen.

Toki käytössä voi tapahtua kaikenlaista kulumista, mutta periaatteessa luulisi olevan mahdollista käyttää helposti uudelleen mikäli haluaa tuulimyllyn päivittää uuteen malliin. Lähtökohtaisesti tuon kaltaisissa rakennuksissa käytetään aika reilua varmuuskerrointa.

 

[Fatboy slim]

Minäkään en ole rakennusinsinööri, mutta yksi syy voisi olla se, että uudet myllyt ovat vaikka korkeampia ja pidempilapaisia kuin vanhat, ja vaatisivat siten tukevamman perustuksen. Mutta en tiedä onko näin.

Kyllä tuulimyllyt ainakin ovat nykyään merkittävästi isompia kuin 10-15 vuotta sitten kun silloin pyyhkäisykorkeus oli jotain reilua 200m ja mitä nyt rakennetaan niin 300m.

 

[SmiStu]

Rakentamisen laatu ja optimointi (suunnittelu) ehkä kuitenkin vähän eri keskustelu. Säästämiseen ja voitonmaksimointiin se toki perustuu.

Jep, hyvä pointti. Tarkoitin ehkä enemmän sitä, että nykyään suunnittelu optimoidaan “minimiin” kustannus edellä ja se näkyy ulospäin helposti laadun heikkenemisenä. Eli en niinkään että insinöörit ei osaisi, vaan että tavoitteet (budjetti/tehokkuus) ohjaa lopputulosta.

 

[Jalapeño]

Betonihan kyllä kestää helposti sen 100 vuotta normioloissa. Niin kuin tuossa edellä todettiin, jos uusi mylly on puolet suurempi kuin vanha, niin ei sitä voi istuttaa vanhaan perustukseen vaan tarvitaan huomattavasti massiivisempi perustus vahvemmalla raudoituksella.

 

[Stonder]

Jep, hyvä pointti. Tarkoitin ehkä enemmän sitä, että nykyään suunnittelu optimoidaan “minimiin” kustannus edellä ja se näkyy ulospäin helposti laadun heikkenemisenä. Eli en niinkään että insinöörit ei osaisi, vaan että tavoitteet (budjetti/tehokkuus) ohjaa lopputulosta.

Se on sit eri asia jos ei vaikka raksamiehillä pysy vasara kädessä tai ne ei osaa perusasioita, tai noudattaa ohjeita ja lukea piirustuksia. Kai se osa sitäkin on. Ja menee varmaan osittain koulutuksen laadun piikkiin.