Eikä ole kierrätettävää kamaa
Yleisesti tuulivoimalasta voidaan kierrättää massasta noin 85–95 %, koska suurin osa on metalleja (erityisesti terästä), jotka on helppo kierrättää.
Mitä osia kierrätetään käytännössä?
Torni ja konehuoneen runkorakenteet (teräs): lähes aina kierrätykseen romuteräkseksi. (Tämä on se “helppo” ja iso osa massasta.)
Kupari, alumiini ja kaapelit: kierrätetään hyvin tyypillisesti metallikierrätyksessä.
Perustus (betoni/raudoitus): raudoitusteräs voidaan kierrättää; itse betoni yleensä murskataan ja hyödynnetään maarakentamisessa. Huom: joskus perustuksia jätetään osittain maahan lupaehtojen mukaan, jolloin kaikkea ei “poisteta” eikä silloin myöskään kierrätetä.
Entä lavat – se vaikein osa?
Lavojen osuus on yleensä alle ~8 % koko voimalan massasta, mutta ne ovat kierrätyksen kannalta hankalimmat (lasikuitu-/hiilikuitukomposiitti + hartsi).
Kierrätys kyllä on mahdollista, mutta se tapahtuu usein “materiaalihyödyntämisenä” tai “energiana/hyödyntämisenä” eikä aina “uusi lapa vanhasta lavasta” -tyyppisenä suljettuna kiertona:
Cement co-processing / sementtiuunihyödyntäminen: lapa murskataan ja hyödynnetään sementin valmistuksessa (materiaalina + energiana).
Mekaaninen murskaus täyteaineeksi (esim. muoveihin/komposiitteihin) – vaihtelee alueittain ja markkinasta riippuen.
Pyrolyysi/kemialliset menetelmät (solvolyysi tms.) ovat kehittymässä, mutta laajamittainen kapasiteetti ja kustannukset ratkaisevat, kuinka yleistä tämä on.
Kierrätetäänkö siis?
Kyllä – valtaosa voimalasta kierrätetään rutiinina. Suurin epävarmuus koskee lavoja (ja osin perustuksia), joissa käytännöt vaihtelevat maittain ja toimijasta riippuen.
Jos kerrot onko kyseessä Suomi ja onko kyse maa- vai merituulivoimalasta, voin tarkentaa tyypillisen toteutuksen (esim. miten perustuksille ja lavoille yleensä tehdään ja millaisia käsittelyketjuja lähialueella on).
Terveisin ChatGpt